Minna Huotilainen ja Katariina Salmela-Aro ovat aivotutkimuksen ja psykologian asiantuntijoita ja tuovat nyt osaamistaan kasvatustieteisiin. Ruotsinkieliseen luokanopettajakoulutukseen tulee vahvistusta, kun professorina aloittaa ansioitunut Erika Löfström ja apulaisprofessorina Sonja Kosunen.
Aivotutkimus relevantti kasvatustieteen tutkimusmenetelmä
Kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen mukaan aivotutkimus on relevantti kasvatustieteen tutkimusmenetelmä.
– Aivotutkimus tuo uutta tietoa oppimisesta varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja työelämässä tapahtuvan oppimisen näkökulmasta, Huotilainen kertoo.
Tutkimus osoittaa, että oppiminen näyttäytyy aivoille erittäin terveellisenä toimintana. Oppimisen yhteys hyvinvointiin on myös yhteiskunnallisesti keskeinen kiinnostuksen kohde. Aivotutkimus auttaa ymmärtämään taito- ja taidetoiminnan merkitystä oppimisen tehostajana sekä oppimisen yksilöllistä luonnetta.
Kouluhyvinvointi tärkeää
Katariina Salmela-Aro on tutkinut työssään muun muassa kouluhyvinvointia ja huomannut erojen lisääntyneen. Myös koulu-uupumus lisääntyy huolestuttavasti. Maailman muuttuessa on koulunkin muututtava.
– Tulevaisuuden koulun on luotava nuorille sopeutumiskykyä ja sosiaalisia yhteistyötaitoja monikulttuuriseen yhteiskuntaan, Salmela-Aro toteaa.
Nuoria on innostettava töihin, joita ei vielä ole luotu, teknologiaan, jota ei ole vielä kehitetty, ja sosiaalisiin haasteisiin, joiden emme vielä tiedä tulevan. Siinä on koululle valtava työ. Lannistamisen sijaan koulun on kannustettava nuoria ja auttaa heitä löytämään omia vahvuuksiaan ja oma paikkansa.
– Opiskeluympäristöllä ja oppilaitosyhteisöllä on hyvin suuri merkitys useimpien nuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin oppia omien kykyjen mukaisesti. Maahanmuuttajanuoret uupuvat koulussa eniten. Siihen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota.
Ruotsinkielinen luokanopettajakoulutus uudistuu
Ruotsinkielisen luokanopettajakoulutuksen tuore professori Erika Löfström iloitsee siitä, että Helsingin yliopisto on vihdoin saanut järjestettäväkseen ruotsinkielisen luokanopettajakoulutuksen.
– Etelä-Suomessa on pula pätevistä ruotsinkielisistä luokanopettajista, Löfström sanoo.
Löfströmin ajatuksena on opettaa monikulttuurisuutta monikulttuurisissa konteksteissa: opiskelijat voisivat tutustua Virossa viron- ja venäjänkielisten koulujen opettajien ja oppilaiden arkeen.
Erika Löfström tulee professoriksi Tallinnan yliopistosta, jossa hän työskenteli vararehtorina. Hänen mukaansa ruotsinkielistä opettajankoulutusta täytyy kehittää tutkimalla tarpeita ja tosiasioita. Tarvitaan väitöskirjantekijöitä ja tutkijoita varmistamaan seuraava ruotsinkielisten luokanopettajakoulutuksen kouluttajien, tutkijoiden ja kehittäjien sukupolvi. Koulutusohjelman painopisteet ovat monikulttuurisuus, kaksikielisyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Löfström haluaa tutkia luokanopettajan ammatin eettisiä kysymyksiä. Erityisesti monikulttuurisuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä on usein hankala tarkastella ilman eettistä ulottuvuutta.
Sosiaalista oikeudenmukaisuutta koulutukseen
Apulaisprofessori Sonja Kosunen haluaa Erika Löfströmin työparina kehittää ruotsinkielistä opettajankoulutusta. Kosunen on kasvatussosiologian ja kaupunkitutkimuksen dosentti Turun yliopistossa ja pariisilaisen SciencePo-yliopiston Observatoire Sociologigue du Changementin vieraileva tutkija. Hän johtaa muun muassa ajankohtaista tutkimusprojektia, jossa käsitellään korkeakoulutuksen yksityistämisen prosesseja ja opiskelijavalintoja korkeakoulutuksessa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kasvatussosiologina hän johtaa lisäksi useita muitakin käynnistysvaiheessa olevia hankkeita, joissa tutkitaan lapsia ja nuoria esiopetuksesta perusopetuksen loppuun kaupunkien huono-osaisilla alueilla.
– Eniten iloa tuottavat innostuneet ja taitavat tutkimusryhmät ja eri uravaiheissa olevat tutkijat, joiden kanssa on yhdessä mahdollista rakentaa monitieteisiä ja haastavia tutkimusasetelmia, käydä mielekkäitä keskusteluja ja innostua, Kosunen kertoo.
Kosusen hankkeissa on usein tilaa ja tilausta myös graduntekijöille, joten häntä kannattaa käydä tapaamassa vastaanottoaikoina.
Kuvassa vasemmalta oikalle Katariina Salmela-Aro, Sonja Kosunen ja Minna Huotilainen. Kuvasta puuttuu Erika Löfström.