Maahanmuuttajaäitien vuorovaikutuskokemukset paljastavat paljon kielenoppimisesta ja yhteisöllisyydestä, selviää Minna Intke-Hernandezin tänään tarkastettavasta väitöskirjasta. Intke-Hernandez on tutkinut maahanmuuttajaäitien kieleen sosiaalistumista arjen tilanteissa.
- Äitiys on kielenoppimiselle motiivi mutta myös este. Kotona lasten kanssa olevat maahanmuuttajaäidit jäävät paitsi kahdesta kotoutumiselle keskeisestä elementistä: kielenoppimisesta ja työpaikasta. Kotoutumiskoulutus suomen kielen opintoineen on päiväsaikaan tapahtuvaa ja kokopäiväistä. Kotiäiti ei myöskään kuulu työyhteisöön, jota pidetään yhtenä tärkeimmistä yhteiskuntaan liittävistä tekijöistä, Intke-Hernandez taustoittaa.
Etnografisessa väitöskirjassaan Intke-Hernandez seurasi ja haastatteli maahanmuuttajaäitejä luonnollisissa arjen ympäristöissä, kuten helsinkiläisessä perhepuistossa.
Äitiys kielenoppimisen kehyksenä
Äitiys voi olla merkittävä elementti kielenoppimisessa. Lasten myötä ei-suomenkieliset äidit pääsivät osaksi useita vaihtuvia vuorovaikutustilanteita.
- Aina kerrotaan, että jos sinä opit tämän meidän kielen, niin sinusta tulee yksi meistä ja pääset osaksi yhteiskuntaa. Mutta se ei välttämättä ole niin: monet eivät pääse, vaikka osaisivat kielen. Koko kuvio tulisi mieltää toisinpäin. Helposti esimerkiksi ajatellaan, etteivät kotiäidit opi kieltä. Mutta juuri avoimet tapahtumat ja perhetuki mahdollistavat kielellisen tuen saamisen. Lapset luovat jatkuvasti tilanteita, jossa joutuu toimimaan vuorovaikutuksessa ja käyttämään vähäistäkin kielitaitoa. Kun olet vastuussa lapsesta, olet vastuussa myös siitä vuorovaikutuksesta, Intke-Hernandez tähdentää.
Äitiyden kontekstissa on täten mahdollisuuksia osallisuuteen, vaikka ei olisikaan kieltä eikä työtä.
Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että maahanmuuttajaäitien arjen kohtaamiset loivat osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia. Tällaiset kokemukset ovat olennaisia kielen oppimisessa: osallisuus voimaannuttaa oppimaan kieltä.
- On asioita joita oppii vaan kokeilemalla ja yhdessä olemalla: miten tuntemattoman kanssa aloitetaan keskustelu, saako koskettaa, saako nauraa. Kahvin juominen toisen kanssa voi olla voimaannuttava kokemus.
Intke-Hernandez kuvaa tilannetta, jossa erään maahanmuuttajaäidin viereen puistossa oli tullut istumaan iäkkäämpi kantasuomalainen nainen ja alkanut jutella. Naisilla ei ollut käytännössä yhteistä kieltä, mutta se ei häirinnyt vuorovaikutusta. Lopulta maahanmuuttajaäiti sanoi kantasuomalaiselle naiselle, että ”sinä olet hyvä ihminen kun sinä puhut minulle”.
- Kielitaidon hankintaa pidetään lähtökohtaisesti yksilön tehtävänä ja prosessina. Mutta todellisuudessa siihen tarvitaan ympäristöä ja muita ihmisiä. Yhteisönkin on tultava tietoiseksi näistä kieleen sosiaalistumisen mahdollisuuksista. On tärkeää, että yhteisöt uskaltaisivat puhua heille.
Kielenoppimisen laajat mahdollisuudet käyttöön
Osallisuuden merkitys tulisi näkyä myös kielenopiskelussa. Intke-Hernandez toimii espanjan kielen yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston kielikeskuksessa. Omat tutkimustulokset ovat saaneet hänet tarkastelemaan uusin silmin kielenopettajuutta.
- Olen itsekin ollut opettajana sitä mieltä, että ensin opitaan kieli, sitten mennään töihin, sitten hankitaan harrastukset ja tässä järjestyksessä se sosiaalistuminen menee. Mutta nyt ymmärrän, että ei se näin ole.
Intke-Hernandezin mieleen on tullut paljon kysymyksiä, miten osallisuuden kokemus saataisiin mukaan kieliopintoihin ja jopa syyksi oppia kieltä. Siinä ei ole kyse pelkästään siitä, mitä opettaja tekee.
- Ajattelen, kielenoppiminen on alakäsite kieleen sosiaalistumiselle. Koko opetuksen tausta-ajatuksen tulisi olla se, että tässä ollaan osallisuuden ja yhteisöllisyyden kanssa tekemisissä. Se ei ole mikään taikatemppu, vaan osallisuuteen on varmasti monta tietä. Mutta se pitää tiedostaa.
Tulevaisuudessa Intke-Hernandezia kiinnostaa esimerkiksi selvittää osallisuuden kokemuksia kielen etä- ja verkkokursseilla.
FM Minna Intke-Hernandez väittelee 10.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat - Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta.
Tilaisuutta voi seurata etänä Zoom-yhteydellä.
Meeting ID: 650 9236 4626
Salasana: 549270
Väittelijän yhteystiedot:
Minna Intke-Hernandez, minna.intke@helsinki.fi, 050 365 2330
Minna Intke-Hernandez kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin kuvataidelukiosta vuonna 1999. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2005 Helsingin yliopistosta, pääaineenaan oli espanjalainen filologia.