Markku Jahnukaisen mukaan erityistä tukea tarvitsevat jäävät toisen asteen ulkopuolelle. Ammatillisessa tai lukio-opiskelussa tuen saanti on satunnaista. Näin hyvin moni jää ilman tutkintoa ja ammattia.
Tuen puuttumiseen puututtava lainsäädännöllä
– Perusopetuslakia on päivitettävä ja sitä on laajennettava ammatilliseen ja lukiolakiin, Jahnukainen sanoo. – Se on myös huomioitava opetussuunnitelmissa velvoittavana.
Vuoden 1983 nyt jo kumotun pykälän 85 mukaan ”peruskoulun tehtävänä on pitää erityistä huolta entisistä erityisopetusta saaneista oppilaistaan ja tukea heidän sijoittumistaan jatko-opintoihin, työelämään ja yhteiskuntaan”. Näin ei ole käynyt vaan tuki tyssää peruskouluun.
Tutkimusten mukaan noin 10 prosentilla koululaisista on ongelmia siirryttäessä toiselle asteelle. Määräaikaiset projektit koulupudokkuuden tai koulun keskeyttämisen ehkäisemiseen eivät ole ratkaisu. On luotava pysyvä järjestelmä.
– Kouluttamattomuudella ja myöhemmällä työuralla etenemisellä on vahva yhteys meritokraattisessa -osaamista korostavassa – yhteiskunnassamme, Jahnukainen lataa.
Jahnukainen ja moni muu on puhunut syrjäytymisestä jo 25 vuotta. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat jäävät toisen asteen ulkopuolelle ja ilman tutkintoa.
Käytännön toimet avuksi
Jahnukaisen mukaan olisi siirryttävä tehostettuun opinto-ohjaukseen ja suunnitella tarkoin erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtymä peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.
– Jokaisen yläkoulun on kartoitettava 8.-luokkalaisista ne, jotka tarvitsevat kohdennettua, yksilöllistä opinto-ohjausta ja siirtymävaihesuunnittelua, Jahnukainen vaatii. – Jokaisessa koulussa tällaisia oppilaita on 5 – 10 prosenttia.
Suunnittelun on oltava opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteinen tehtävä. Toisen asteen oppilaitokset puolestaan on velvoitettava osallistumaan siirtymäsuunnitteluun vastaanottajina. Kohdennetusta siirtymäsuunnittelusta on hyviä kokemuksia niin Suomesta kuin ulkomailta.
Erityisopettajat kokonaistyöaikaan
Jahnukainen esittää, että erityisopettajat olisivat kokonaistyöajassa, jolloin heidän työnkuvaansa voidaan lisätä siirtymäsuunnittelu. Myös opinto-ohjaajien työtä olisi kohdistettava tehottomasta yleisohjauksesta erityisohjaukseen. Lukiolakiin on lisättävä vaatimus lukioihin palkattavista erityisopettajista.
Taidot työhön -hanke
Taidot Työhön – Osaaminen, koulutus ja tulevaisuuden työelämä on Strategisen tutkimuksen neuvoston vuosina 2016–2019 rahoittama hanke. Monialainen, ammatti- ja erityiskasvatuksen, psykologian ja johtamisen sekä taloustieteen yhdistävä hanke tutkii sekä osaamisen ja taitojen kysyntää että niiden tarjontaa. Hanke tuottaa suosituksia, jotka tukevat osaamisen kehittämistä elämän eri vaiheissa, pitkiä työuria ja kaikkien osallisuutta työelämässä. Hanketta johtaa professori Roope Uusitalo Jyväskylän yliopistosta.
Lisätietoja:
markku.jahnukainen@helsinki.fi