Opettajat ja kasvattajat kohtaavat arkityössään moninaisuutta. Maaliskuun ensimmäisenä päivänä avautuu avoin ja maksuton MOOC-verkkokurssi Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus, joka tarjoaa välineitä kulttuurisen, katsomuksellisen ja kielellisen moninaisuuden kohtaamiseen sekä oman opettajuuden pohtimiseen esimerkiksi omien asenteiden ja dialogitaitojen näkökulmista. Kurssi on suunnattu erityisesti opettajille ja kasvattajille sekä alaa opiskeleville, mutta sille ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Kurssi on tuotettu Helsingin yliopiston Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hankkeessa (2019-2020). Kurssi on myös Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston opintotarjonnassa sekä osana valinnaisia kasvatustieteellisiä opintoja lukuvuonna 2020-2021. Kurssi avautuu osoitteessa mooc.helsinki.fi.
Verkkokurssi avaa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuteen liittyviä käsitteitä ja niihin liittyviä näkökulmia koulumaailmassa
”Kurssi tarjoaa valmiuksia tilanteisiin, joissa opettaja havaitsee tai kohtaa työssään erilaisia moninaisuuteen liittyviä, joskus haastaviakin tilanteita ja herättelee opettajaa tutkimaan omaa ajatteluaan ja koko työyhteisön toimintaa moninaisuuden huomioimisen ja kunnioittamisen näkökulmasta”, kertoo Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius. Hän on suunnitellut kurssin sisällön yhdessä työryhmän kanssa ja toimii kurssin vastuuopettajana.
Kurssin voi suorittaa 5 opintopisteen laajuisena, ja kurssi tehdään itsenäisesti. Kurssimateriaali on käytössä verkkoyhteyden päässä missä ja milloin vain, ja kurssin sisältöihin voi perehtyä itselleen sopivan kokoisina kokonaisuuksina ja haluamassaan järjestyksessä.
”Videon voi katsoa vaikka bussissa matkalla töihin tai yhdessä kollegan kanssa välitunnilla”, Marjaana ehdottaa.
Kurssi rakentuu lyhyistä videoluennoista, asiantuntijateksteistä, kurssikirjallisuudesta sekä tehtävistä, jotka rohkaisevat viemään kurssin teorian tason oman arkityön kontekstiin – teemoja kannustetaan reflektoimaan vuorovaikutuksessa oman työyhteisön kanssa tai opetusharjoittelukokemuksen kautta. Kurssi rakentuu kolmesta pääteemasta: kulttuuritietoinen koulu, katsomustietoinen koulu ja kielitietoinen koulu. Teemoja on mahdollisuus syventää kurssille kootun lisämateriaalin avulla.
Koululähtöinen näkökulma
Kurssin videoiden ja tekstimateriaalien puhujina on monipuolinen joukko eri alojen asiantuntijoita, tutkijoita ja koulujen opettajia. Kurssin teemoja lähestytään sekä teoreettisista että käytännönläheisistä lähtökohdista. Puheenvuorot ja materiaalit kietoutuvat koulun kannalta kiinnostavien teemojen ympärille.
”Tarkoitus on antaa käytännön tukea ja vinkkejä sekä tuoda kieleen, kulttuuriin ja katsomuksiin liittyviä kysymyksiä lähelle koulun arkea, hälventää haasteita ja sopivalla tavalla arkipäiväistää näihin liittyviä pohdintoja”, katsomustietoisuudesta kurssilla itsekin luennoiva Marjaana miettii.
Kurssi on ajankohtainen, sillä yhteiskunta on paitsi moninaistunut myös polarisoitunut.
”Samaan aikaan yhteiskunnassa on alkanut kuulua eri tahoilta äänensävyjä, jotka eivät aina kohtaa tätä moninaisuutta rakentavalla tai rauhanomaisella tavalla, esimerkkeinä rasismi sekä erilaiset ääriajattelun muodot. Tässä tilanteessa opettaja kohtaa monia tilanteita, joissa vaaditaan uudenlaista ymmärrystä ja myös tietoa muun muassa lainsäädännöstä, esimerkkinä koulun tasa-arvo-suunnitelmat ja erilaisista koulun arkea tukevista toimintamalleista kuten dialogisuudesta”, Marjaana pohtii.
”Keskeistä on ymmärtää moninaisuus laajana käsitteenä, yksilöllisyys huomioiden; siis oppia näkemään moninaisuus myös moninaisuuden sisässä. Tällä tarkoitan esimerkiksi ymmärrystä siitä, että eri uskontojen ja katsomusten sisällä on yksilöllisiä eroja, kuten eri kulttuuri- tai kielitaustoista tulevia oppilaita ei pidä mieltää yhdeksi stereotyyppiseksi ryhmäksi.”
Minkälainen sitten on 21. vuosisadan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opettaja?
”Tämän päivän ja tulevaisuuden opettaja tutkii aktiivisesti ja kriittisesti maailmaa ja myös itseään, haastaa omaa ajatteluaan ja näkee moninaisuuden voimavarana työssään – ei pelkää, ei väheksy eikä liioittele erilaisuutta”, Marjaana summaa.