Saksassa jokainen liittovaltio päättää itse miten tukea lapsia oppimisvaikeuksissa. Koulut ovat siiloutuneita jo ensimmäiseltä luokalta lähtien, kuten meillä aiemmin. Baijerissa ja Etelä-Saksassa ylipäätään on kuitenkin muuta Saksaa enemmän rahaa panostaa koulunkäyntiin ja siten myös lapsi, jolla on oppimisvaikeuksia, voi saada enemmän apua kuin esimerkiksi Berliinissä.
Vaihtoehtoja riittää
Yleisin vaihtoehto lapselle, jolla on oppimisvaikeuksia, ovat erityiskoulut ja erityispedagogiset keskukset, joissa oppilaat oppivat pienemmissä luokissa kieltä, koulukäyntiä ja käyttäytymistä. Erityisluokassa oppilaita on noin keskimäärin 12.
Lisäksi on alettu perustaa integratiivisia ryhmiä yleisopetuksen kouluihin: luokassa käy erityispedagogi yleensä kerran viikossa erityisoppilaiden tukena. Näitä ei kuitenkaan vielä ole läheskään kaikissa yleisopetuksen kouluissa; yleiskoulujen erityisopetuksellinen tuki on vähäistä suomalaiseen malliin verrattuna.
Kolmanneksi vaihtoehdoksi Lutz mainitsee yhteistyöluokat, joissa on 3–5 erityisoppilasta ja erityispedagogi, joka käy luokassa tarvittaessa. Kun oppilaalla on suuria oppimisvaikeuksia, valittavana on ns. ”Lehrertandem”, kaksi opettajaa samassa luokassa.
– Baijerissa on mahdollista myös valita koulu, joka on nimenomaan profiloitunut inkluusioon, Lutz kertoo. – Tällöin erityisopettaja käy luokassa 13 tuntia viikossa.
Jokaisella koululla on oma konseptinsa, jonka mukaan se toteuttaa inkluusiota. Koulussa voi olla yhteistyöluokka, jonka kanssa esimerkiksi liikuntatunnit ovat yhteisiä, muu opetus eriytettyä. Baijerissa on lukuisia vaihtoehtoja riippuen lapsen kehityksestä ja asuinalueesta.
– On tärkeää ensin selvittää mitä inkluusio ja integraatio tarkoittavat, Lutz jatkaa.
Inkluusiossa erityisoppilaat ovat aina osa normaaliluokkaa, integraatiossa he ovat osin erikseen omana ryhmänään. Lutzin mielestä integraation vaarana onkin se, että erityisoppilaat eristetään muusta luokasta.
Yleensä kaikista kouluista on mahdollista edetä tavalliseen opetukseen valitulle kouluasteelle ja ammattikoulutukseen. Kuitenkin jo vanhempien lapselleen valitsema koulutustie määrittää lapsen tulevaisuutta eri tavoin kuin esimerkiksi meillä – Suomessa kun kaikki aloittavat saman yhtenäisen peruskoulun oppimisvaikeuksista huolimatta. Lisäksi Saksan 16 osavaltiossa jokaisella on oma koulutusjärjestelmänsä. Ei edes ylioppilastutkinto ole yhteinen.
Oppimisvaikeuksista
Oppimisvaikeudet eivät välttämättä ole älyllisiä vaikeuksia vaan taustalla on usein myös sosiaalisia ongelmia, vanhempien työttömyyttä ja köyhyyttä. Sosiaalinen tausta ja erilaiset traumat vaikuttavat oppimiseen. Saksassa, myös rikkaassa Baijerissa, on paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä, joilla saksan kieli on yhä hakusessa. Lisäksi Saksa on vastaanottanut valtavan määrän turvapaikanhakijoita.
– Vanhemmille suositellaan ensisijaisesti erityispedagogiikan valintaa lapselleen, jolla on oppimisvaikeuksia, mutta moni perhe pelkää yhä leimautumista, Lutz sanoo. – Vaikka kyseessä on sekä lapsen että perheen etu.
Miehiä oli aiemmin enemmän opettajankoulutuksessa
Opettajan ammatti ja koulutus ovat Suomen tavoin Saksassa arvostettuja. Koulutukseen pääsevät vain harvat ja valitut ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella.
Ennen siviilipalveluksen lopettamista moni saksalainen nuori mies tutustui palvelusaikanaan erityiskouluihin ja hakeutui sen jälkeen opettajanopintoihin. Tällä hetkellä opettajan ammatti on enemmän naisten ala.
Erityisopettajankoulutus kestää Baijerissa – kuten myös muualla Saksassa – 4,5 vuotta, josta intensiiviharjoittelua koulussa on kokonainen lukuvuosi.