– Päivän polttavassa koulutuspoliittisessa keskustelussa on kaivattu tutkimustietoa. Yliopistoissa on tehty pitkäjänteisesti yhteiskunnallista kasvatus- ja koulutustutkimusta, jonka antiin jokainen pääsee tutustumaan tuoreessa, avoimesti saatavilla olevassa kirjassa korostaa koulutuspolitiikan professori Piia Seppänen Turun yliopistosta.
Aiemmin PISA-juhlitussa Suomessa oppimistulokset ovat nyt laskussa, ja tutkijat näkevät taustalla koulujen ja oppilaiden eriytymiskehityksen. He tuovat teoksessa esille, miten peruskoululla on myös oppimistuloksia laajempi asema tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajana.
Peruskoulutuksen eriytymisen suuntaa Suomessa voi vielä vaihtaa. Tilanteen korjaamiseksi ei ole tarjolla yksinkertaisia ratkaisuja vaan tarvitaan kauaskatseisia toimia.
– Pitkäaikaista kehitystä voidaan edistää rakenteellisilla muutoksilla kaupunki-, koulutus- ja sosiaalipolitiikassa. Lyhytaikaisia ratkaisuja voidaan laastaroida rahalla, mutta nopeita ja helppoja konsteja ei koko eriarvoisuuskierteen katkaisemiseen löydy. Se edellyttää pitkäjänteistä, monitasoista ja politiikkakentät risteävää resursointia ja kehittämistyötä, toteaa kasvatustieteen apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta.
Koulutusjärjestelmän toiminta on nojannut virkavaltaiseen ja edunvalvontaan perustuvaan päätöksentekoon. Vahvaa poliittista linjaa eriytymisen taittamiseen ei ole syntynyt. Kirjassa analysoidaan eriytymistä kunnissa, kaupungeissa ja valtakunnallisesti.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön sektori on suurimpia valtion budjetissa, mutta laajempi poliittinen mielenkiinto eriytymisen juurisyihin on ollut vähäistä jo pitkään, huomauttaa koulutuspolitiikan professori Jaakko Kauko Tampereen yliopistosta.
Tutkijat ovat vuosikymmeniä tuoneet esille yhteiskunnallista moninaisuutta, jota peruskoulun arkitodellisuuteen sisältyy. Uusi kirja kokoaa lukijalle muun muassa yhteiskuntaluokkaan, monikielisyyteen, vähemmistöasemiin, sukupuoleen sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin sekä näihin koulutuksessa nivoutuviin eriarvoisuuksiin liittyviä tutkimuksellisia tarkasteluja.
Opettajiin kohdistuu laajoja yhteiskunnallisia odotuksia, joten kirja tarjoaa eväitä opettajankoulutuksen kytkemiseen aiempaan enemmän moninaisuuden kohtaamiseen koulujen arjessa. Tutkijoiden mukaan moninaisen kouluyhteisön monimutkaisuus voi ilmetä erontekoina puheissa ja koulujen arjen käytännöissä, eivätkä nämä jäsenny ainoastaan minkään yksittäisen oppilaisiin liittyvän piirteen, kuten sukupuolen tai kotikielen, mukaisesti toisin kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää.
Kirjan päätöskappaleessa täysinpalvelleet kasvatustieteen professorit näkevät, että tasa-arvon pyrkimys on ollut isoin saavutus peruskoulussa, ja kasvatussosiologisella tutkimuksella on keskeinen sija tulevaisuuden koulun rakentamisessa.
Kirjan päätoimittaja, Uuden-Seelannin Waikaton yliopiston kasvatustieteen professori Martin Thrupp painottaa, että Suomessa on hyvä peruskoulu, joka pärjää kansainvälisessä vertailussa erinomaisesti. Poliittiset hätäiset liikkeet ovat nyt huonosta. Mikäli oppimistuloksia halutaan parantaa, päätöksenteossa on tärkeää tukea koulujen eriarvoisuutta vähentäviä rakenteita ja suunnitella nämä toimenpiteet pitkälle aikavälille.
Kirjan kirjoittajat esitelevät teosta yleisötilaisuudessa kahdessa kaupungissa samaan aikaan torstaina 13.4. kello 12.30–14.00. Tapahtumaan voi osallistua Turun yliopistossa (Educarium, 4 krs., huone 441 Assistentinkatu 5, Turku) tai Helsingin yliopistossa (Minerva K108, Siltavuorenpenger 5 A, Helsinki) tai etänä, johon linkin saa ilmoittautumalla osoitteeseen cele@utu.fi.
Lisätiedot
Piia Seppänen, piia.seppanen@utu.fi, + 358 294503695, Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus CELE, Turun yliopisto
Jaakko Kauko, jaakko.kauko@tuni.fi, +358 50 318 7788, Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, Tampereen yliopisto
Sonja Kosunen, sonja.kosunen@helsinki.fi, +358504487235, Social studies in Urban Education -tutkimusyksikkö (SURE), Helsingin yliopisto