Professori Gary Pollock alkaa johtaa EU:n rahoittamaa LEARN: Longitudinal Educational Achievements: Reducing iNequalities -hanketta.
Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat koulutustasoltaan maailman kärkeä. Siitä huolimatta sekä Euroopan maiden sisällä että välillä on jyrkkää koulutuksen eriarvoisuutta. Oppimistuloksiin, koulutuksen saavutettavuuteen ja koulutustasoon liittyvä eriarvoisuus on lisääntynyt Euroopassa. On tärkeää ymmärtää, miten sosioekonominen asema, sukupuoli, etninen tausta ja maahanmuuttaja-asema liittyvät eriarvoisuuteen elämänkaaren eri vaiheissa.
– Tähän tarvitaan pitkittäistutkimuksellista lähestymistapaa. LEARN-hanke nostaa esiin lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin eriarvoisuuden malleja, joilla on tarkoitus tukea tehokasta koulutuspoliittista puuttumista eriarvoisuuteen erilaisin näyttöön perustuvin interventioin, Gary Pollock sanoo.
LEARN-hankkeessa tarkastellaan eurooppalaisten koulutusjärjestelmien monimuotoisuutta yhdeksän maata kattavassa tapaustutkimuksessa, jossa olemassa olevaa aineistoa kartoittamalla ja kokoamalla tuotetaan uusia analyyseja koulutusta koskevista laadukkaista pitkittäisaineistoista ympäri Eurooppaa. LEARN pyrkii tunnistamaan koulutuksen eriarvoisuutta tasaavia interventioita muodostamalla yhtenevän kuvauksen Euroopassa parhaillaan tehtävästä työstä, jossa tarkastellaan eriarvoisuuden suuntauksia ja niiden vähentämiseen tähtääviä menetelmiä.
Myöhemmin LEARN kehittää päättäjille pitkittäisanalyysin tuloksiin liittyviä työkaluja päätöksenteon tueksi. Näyttöön perustuvaa koulutuspoliittista päätöksentekoa tukevan hankkeen myönteinen vaikutus näkyy todennäköisesti vuosikymmenten ajan.
LEARN-hanke alkaa 1.4.2024 ja kestää kolme vuotta. EU on myöntänyt hankkeelle 2,3 miljoonan euron rahoituksen. Lisäksi yhteistyökumppanit Isossa-Britanniassa ja Sveitsissä rahoittavat LEARN-hanketta miljoonalla eurolla.
Kulttuurisen lukutaidon arvo Euroopassa
Tutkijatohtori Kemal Ahson ja professori Kristiina Kumpulainen saivat lähes kolmen miljoonan euron EU-rahoituksen konsortiohankkeelle CLiViE: Cultural Literacies’ Value in Europe. Kasvatustieteellisen tiedekunnan osuus on 658 000 euroa. Rahoitus saatiin EU:n haussa Promoting cultural literacy through arts education to foster social inclusion.
– Vaikka kulttuurisen lukutaidon mahdollinen vaikutus niihin tietoihin, taitoihin ja osaamiseen, joita nuoret tarvitsevat oppiakseen kulttuurista lukutaitoa tehokkaasti, on laajalti dokumentoitua, joidenkin siihen tähtäävien taidepohjaisten koulutuskäytäntöjen teho on edelleen "näkymätöntä silmille", Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssiä lainatakseni. CLiViE-hankkeessa pyrimmekin kartuttamaan tietämystä kulttuurisen lukutaidon arvosta sosiaalisen koheesion edistämisessä taideperusteisen koulutuksen kautta kehittämällä ja soveltamalla muutosteoriaan pohjautuvia menetelmiä ja sosiaalisen tuoton viitekehystä, Kemal Ahson sanoo.
1.3.2024 alkavaan kolmivuotiseen tieteidenväliseen hankkeeseen osallistuu kahdeksan Euroopan maata ja 13 eri kumppania. Tutkimusta ja hanketta johtaa Kemal Ahson professori Kristiina Kumpulaisen alaisuudessa.
MapIE-hankkeessa analysoidaan pitkittäistutkimusten aineistoja koulutuksellisen eriarvoisuuden näkökulmasta
Tutkijatohtori Meri Lintuvuori osallistuu partnerina hankkeeseen MapIE: Mapping of Longitudinal data of Inequalities in Education, jossa kasvatustieteellisen tiedekunnan osuus on 170 000 euroa. Hanketta johtaa Tampereen yliopiston Koulutuksen, arvioinnin ja oppimisen tutkimuskeskus REAL.
Meri Lintuvuori työskentelee Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksessa (HEA), joka osallistuu hankkeeseen toisen suomalaisen partnerin Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin kanssa.
– MapIE-hankkeessa kartoitetaan, kuvataan ja analysoidaan paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä pitkittäistutkimusten aineistoja koulutuksellisen eriarvoisuuden näkökulmasta, Lintuvuori sanoo.
Kaikilla konsortion suomalaisjäsenillä samoin kuin hankkeen kansainvälisillä partnereilla, Göteborgin yliopistolla, Oslon yliopistolla, Frankfurtin Goethe-yliopistolla sekä Szegedin yliopistolla on käytössään myös merkittäviä omia pitkittäisaineistoja koulutuksellisen eriarvoisuuden tutkimiseksi.