Helsingin yliopiston viesti on selkeä: osaaminen ja inhimillinen pääoma ovat keskeisiä tuottavuuden ja talouskasvun lähteitä. Heikon kasvun aikana koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen heikentäisi entisestään Suomen pitkän aikavälin kasvuedellytyksiä.
Hallitusohjelmassa on linjattu useista talouskasvua tukevista suurista kokonaisuuksista, jotka ovat vielä kesken. Tällaisia ovat globaalisti kilpailukykyisten TKI-ekosysteemien vahvistaminen, koulutustason nosto 50 %:iin sekä osaajien houkuttelu ja sitouttaminen Suomeen.
Tälle sivulle on koottu Helsingin yliopiston konkreettiset ehdotukset kevään kehysriiheen sekä hallitusohjelman keskeiset toimenpiteet, joiden toimeenpanoa kannustamme vielä edistämään hallituskauden kääntyessä loppusuoralle.
Helsingin yliopisto esittää, että hallitus tekee kehysriihessä lisäpanostuksen tutkimustulosten hyödyntämiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen hallitusohjelman ja Euroopan komission suositusten (2025) hengessä. Tavoitteena tulee olla 1-2 aidosti globaalisti kilpailukykyisen tutkimus- ja innovaatioekosysteemin rakentuminen taloudellista kasvua tukemaan.
Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan eurooppalaista huipputasoa ei saavuteta lyhytjänteisellä hankerahoituksella. Helsingin yliopisto on sitoutunut jatkuvaan tutkimuksen hyödyntämisen ja TKI-toiminnan edistämiseen, mutta valtio tarvitaan mukaan.
Orpon hallitusohjelmassa on listattuna lukuisia kannatettavia toimenpiteitä, joita hallitus ehtii edistää kautensa lopussa. Helsingin yliopisto suosittaa hallitusta tarttumaan vielä ainakin seuraaviin hallitusohjelmaan kirjattuihin suunnitelmiin:
Hallitusohjelma: "Laaditaan suunnitelma toimenpiteistä, joilla edetään kohti tavoitetta nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrä OECD:n kärkimaiden tasolle."
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF vuosiraportissa nostettiin esiin korkeakoulutuksen rooli kasvupotentiaalin nostamisessa ja ehdotetaan panostuksia korkeakoulutukseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja tekoälytaitojen kehittämiseen teknologian työmarkkinariskien vähentämiseksi.
Myös Euroopan komissio on antanut Suomelle suosituksensa talous-, sosiaali-, työllisyys-, rakenne- ja finanssipolitiikasta. Komission mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän lisääminen ja korkea-asteen koulutuksen tarjonnan laajentaminen niin, että se sovitetaan tiiviisti yhteen työmarkkinoiden kysynnän kanssa, on ratkaisevan tärkeää, jotta osaamisvaje voidaan paikata pitkällä aikavälillä.
Hallitusohjelma: Osaajien houkuttelu
Myös valuuttarahasto IMF painottaa maahanmuuttajien tehokkaampaa integroitumista työmarkkinoille: työperäisen maahanmuuton prosessien selkeyttämistä sekä suomen kielen opetuksen vahvistamista.
Hallitusohjelma: TKI-politiikka ja ekosysteemit
Euroopan komissio on suosituksissaan nostanut esiin Suomen korkeakoulujen innovaatiopotentiaalin. Komission mukaan samalla kun edetään kohti vuoden 2030 T&K-tavoitetta, hallituksen kannattaisi lisätä toimia, joilla tarjotaan lisäkannustimia korkeakoulujen ja yritysten yhteistyölle ja tuetaan tutkijoita yrittäjyystaitojen hankkimisessa. Tämä parantaisi innovaatioiden kaupallistamista.