Yliopistolain (558/2009) 89 §:n mukaan dosentin arvo voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Helsingin yliopiston johtosäännön 84 §:n mukaan kansleri myöntää dosentin arvon tiedekuntaneuvoston esityksestä. Johtosäännön 52§:n mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.
Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 29.9.1998 täsmentänyt pätevyysvaatimuksia asetuksen pohjalta seuraavasti: ”Dosentilta vaaditaan sellainen haettavan dosentuurin alaan kuuluva tieteellinen tuotanto, joka vastaa tieteelliseltä merkitykseltään vähintään kahta hyvää väitöskirjaa."
Tieteellisestä pätevyydestä on hankittava lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Dosentilta vaaditaan hyvä opetustaito (YoL558/2009, 89 §). Sitä arvosteltaessa otetaan huomioon pedagogiset valmiudet, opetustyössä hankittu käytännön kokemus, taito tuottaa oppimateriaalia, muut opetustoimessa saavutetut ansiot ja opetusnäytteellä osoitettu opetuskyky. Dosentuurin hakijan on pääsääntöisesti annettava julkinen opetusnäyte, ellei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Dosentilta vaaditaan (kanslerin ohjeistus 164/07/2010, 18.2.2010) sama kielitaito kuin yliopiston opetus- ja tutkimusvirkoihin eli opetuskielen hallinta sekä suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Ulkomaalaiselle sekä Suomen kansalaiselle, joka ei ole syntyperäinen, voidaan myöntää dosentin arvo, vaikka hän ei ole osoittanut suomen ja ruotsin kielen taitoa.
Dosentin arvo on osoitus siitä, että sen saaneella henkilöllä on Helsingin yliopistossa toteutetun arvioinnin mukaan kyseisellä alalla tietyn tasoinen tieteellinen pätevyys ja kyky itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Yliopistossa työskentelevät ja akateemista uraa suunnittelevat henkilöt hakevat dosentin arvoa tyypillisesti opetus- ja tutkimushenkilöstön neliportaisen uramallin toisen portaan eli post doc -vaiheen loppupuolella tai kolmannella portaalla. Arvo huomioidaan yhtenä tekijänä arvioitaessa henkilön tehtävän sijoittumista palkkausjärjestelmässä. (Rehtorin päätös 214/2010.)
Dosentin arvo ei muodosta työsuhdetta yliopistoon, eikä dosentilla ole pelkän arvon perusteella oikeutta opettaa yliopistossa tai saada mitään henkilöstölle kuuluvia etuja. Aktiivisten ja yliopiston kanssa yhteistyöhön halukkaiden dosenttien asiantuntemuksen hyödyntäminen tapahtuu parhaiten niin, että tiedekunta tekee dosentin kanssa erillisellä lomakkeella sopimuksen, johon sisällytetään yhteistyön muodot ja ehdot. Sopimuksen tekeminen edellyttää aina halukkuutta molemmilta osapuolilta. Sopimuksen hyväksyy ja allekirjoittaa osaston johtaja, joka harkitsee onko sopimuksen tekeminen osaston tarpeiden ja etujen mukaista. (Rehtorin päätös 214/2010.)
Dosentin arvo on pysyvä, eikä siitä siis tarvitse luopua, toisin kuin aiemmin, ylimmän eläkeiän saavuttamisen yhteydessä. Se myös säilyy henkilöllä, joka tulee valituksi professoriksi dosentin arvon saamisen jälkeen. Professorin ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista hakea dosentin arvoa omasta yliopistosta. Laitokset voivat halutessaan solmia eläköityneiden professorien kanssa samankaltaisia sopimuksia kuin dosenttien kanssa. (Rehtorin päätös 214/2010.)
Dosentin arvon englanninkieliseksi käännökseksi suositellaan muotoa "title of docent".
Dosentin arvoa voi hakea yliopiston rekrytointijärjestelmässä kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat ovat 1.–31.1. ja 1.–31.8.
HUOM! SEURAAVA HAKU ALKAA 1.1.2024 JA PÄÄTTYY 31.1.2024!
Ulkoiset hakijat hakevat kirjautumalla rekrytointijärjestelmään Hae-linkin kautta luomalla aluksi tilin.
Hakijat, joilla on helsinki.fi -käyttäjätunnukset ja voimassa oleva työsopimus, apurahatutkijan sopimus, vierailevan tutkijan tai vierailevan professorin sopimus Helsingin yliopistossa hakevat Työntekijän kirjautuminen -linkin kautta.
Dosentin arvoa hakevan on syytä olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä hakuprosessit ovat pitkiä – hakemuksen jättämisestä dosentin arvon myöntämiseen kuluu yleensä noin vuosi.
Dosentin arvoa koskevan hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) ja dosentin arvon alasta (nimikkeestä) tulee neuvotella tieteenalavastaavan ja oppiaineen professorin kanssa. Jos dosentin arvon ala on uusi (alalla ei ole ennestään yhtään dosenttia tiedekunnassa), on hakemukseen liitettävä tieteenalavastaavan selvitys ja perustelu alasta. Dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeet ovat oppiaineiden mukaisia. On myös mahdollista tulla nimitetyksi nimikkeellä, jossa yhdistyy kaksi oppiainetta, mikäli täyttää tällaisen dosentin arvon pätevyysvaatimukset. (Kanslerin päätös 1672/07/2004)
Helsingin yliopiston johtosäännön 52§:n mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan, laitoksen tai oppiaineen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.
Tiedekunnan dosenttitoimikunta voi oppiaineen kannasta riippumatta olla puoltamatta tiedekuntaneuvostolle hakemuksen hyväksymistä, mikäli se katsoo, että hakemus ei ole johtosäännön 52§:n mukaisesti tarkoituksenmukainen. Lopullisen päätöksen hakemuksen hyväksymisestä tekee tiedekuntaneuvosto.
Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan humanistiselle tiedekunnalle.
Hakemuksesta tulee käydä ilmi dosentin arvon ala (nimike) ja hakijan osoite- ja muut yhteystiedot (kotiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus) sekä perustelut hakemukselle (miksi haet kyseistä dosentin arvoa Helsingin yliopistosta). Lisäksi tarvitaan tieto väitöskirjan ohjaajista; ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana.
Hakemuksia vastaanotetaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Nimeä hakuasiakirjat selkeästi (esim. sukunimi_etunimi_ansioluettelo.pdf).
Hakemuksen liitteinä tulee olla
Tiedekunnassa toimii dosenttitoimikunta, jonka tehtävänä on
Dosenttitoimikunta hyväksyy asiantuntijat dosenttihakemukselle. Hakijan väitöskirjan ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana ja molempien asiantuntijoiden on oltava tiedekunnan ulkopuolelta. Asiantuntijoilla on 6 viikkoa aikaa lausunnon antamiseen.
Jos molemmat asiantuntijalausunnot ovat puoltavia, dosenttitoimikunta arvioi niiden saavuttua hakijan opetustaidon.
Puoltavien asiantuntijalausuntojen ja vähintään hyvällä arvosanalla hyväksytyn opetustaidon arvioinnin jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää, onko hakijalla dosentilta vaadittava tieteellinen pätevyys ja hyvä opetustaito ja kielitaito sekä esittääkö se kanslerille dosentin arvon myöntämistä hakijalle.
Dosentin arvon myöntämisestä päättää kansleri.
Dosenttitoimikunta toimii opetustaitotoimikuntana ja arvioi dosentin arvoa hakevan opetustaidon. Dosentiksi hakevien opetustaidon arvioinnissa noudatetaan tiedekunnan yleisiä ohjeita opetustaitotoimikunnille.
Ks. tiedekunnan yleiset ohjeet opetustaidon arviosta
Hakija voi pitää näyteluentonsa itse valitsemastaan aiheesta. Dosentin arvoa hakevan opetusnäyte kestää n. 30 minuuttia. Tiedekunnan kanslia hoitaa yhteistyössä laitoksen toimiston kanssa opetusnäytteen käytännön järjestelyt ja tiedottaa tilaisuudesta laitoksen piirissä ja laajemminkin. Opetusnäytetilaisuus on julkinen.
Dosentin arvon haun yhteydessä on mahdollista antaa enintään kaksi opetusnäytettä. Mikäli hakijan opetustaito arvioidaan riittämättömäksi dosentin arvoon, hakijalta edellytetään mahdollisen uuden haun käynnistämiseksi selvitystä opetustaitonsa kehittämisestä edellisen hakukierroksen jälkeen.
Yliopistolain (558/2009) 89 §:n mukaan yliopisto voi hakemuksesta myöntää dosentin arvon henkilölle, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön sekä hyvä opetustaito.
Humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on 29.9.1998 täsmentänyt pätevyysvaatimuksia asetuksen pohjalta seuraavasti: ”Dosentilta vaaditaan sellainen haettavan dosentuurin alaan kuuluva tieteellinen tuotanto, joka vastaa tieteelliseltä merkitykseltään vähintään kahta hyvää väitöskirjaa”.
Tiedekunta pyytää dosentuuria hakevan tieteellisestä pätevyydestä lausunnon vähintään kahdelta asiantuntijalta, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Arvioidessaan hakijan tieteellistä pätevyyttä asiantuntijan tulee ottaa huomioon em. asetus ja em. tiedekuntaneuvoston täsmennys. Asiantuntija voi keskittyä lausunnossaan hakijan tärkeimpiin teoksiin ja arvioida lyhyesti muuta tuotantoa. Lausunnon suositeltava pituus on 3−5 sivua. Hakijan julkaisuluettelo jaetaan tiedekuntaneuvostolle samassa yhteydessä kuin lausunnot, joten sitä ei ole tarpeen sisällyttää lausuntoon.
Helsingin yliopiston määräysten mukaan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla kolmea kuukautta pitempi ilman erityistä syytä. Käsittelyn jouduttamiseksi asiakirjan voi lähettää allekirjoitettuna liitetiedostona sähköpostiosoitteeseen hum-dosentit(at)helsinki.fi.
Asiantuntijan palkkio on 250 €. Se maksetaan asiantuntijalausunnon saavuttua. (Huom. tiedekunnassa esim. professorin ja yliopistonlehtorin tehtävissä oleville ei makseta erillistä palkkiota.)
Dosenttihakemuksen myöhempi käsittely ja pätevyyden toteaminen
Dosentilta vaaditaan tieteellisen pätevyyden ohella hyvä opetustaito. Dosenttitoimikunnasta koottu opetustaitotoimikunta järjestää opetusnäytetilaisuuden ja laatii lausunnon opetustaidosta.
Tämän jälkeen tiedekuntaneuvosto päättää, onko hakijalla dosentin arvoon vaadittava tieteellinen pätevyys ja kielitaito sekä hyvä opetustaito sekä esittää dosentin arvon myöntämistä kanslerille.
Helsingin yliopiston johtosäännön (8.10.2009) 84 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto tekee esityksen kanslerille dosentin arvon myöntämiseksi, jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän arvon saamisen edellytykset.
Dosentin arvon myöntämisestä päättää kansleri.
Dosentti voi osallistua edustamansa oppiaineen opetuksen antamiseen, opiskelijoiden ohjaukseen ja opinnäytteiden tarkastamiseen sekä muuhun yliopistolliseen toimintaan kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla (johtosääntö, 52 §).