Strategisen tutkimusneuvoston kestävän kehityksen ohjelmien yhteinen toiminta

Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) ohjelmien Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja  Kestävän kasvun avaimet yhteisestä toiminnasta tiedotetaan täällä.

Ohjelmien ohjelman johtajana toimii Kaisa Korhonen-Kurki HELSUSista.

Tiedon yhteistuotanto tutkimusmenetelmänä- työpajasarja

”Co-Production of Knowledge Method Lab”

Tiedon yhteistuotannon keskeinen ajatus on, että tieto ja toiminta ovat keskenään riippuvaisia. Yhteistuotannon tutkimustraditio on kehittynyt pääosin kolmella eri tieteen alalla – julkishallinnon tutkimuksessa, tieteen ja teknologian tutkimuksessa ja kestävyystieteessä (Miller ja Wyborn 2018). Yhteiskehittäminen (co-creation) on keskeinen osa tiedon yhteistuotannon prosessia. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi tutkimuskysymysten ja -suunnitelman laatimista ja toteuttamista yhteistyössä tutkimustiedon tulevien käyttäjien kanssa avoimessa ja puntaroivassa prosessissa. Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamat tutkimushankkeet käyttävät enenemässä määrin tiedon yhteistuotannon menetelmiä ja työpajan tavoitteena onkin oppia ja kuulla kokemuksia uusista menetelmistä ja transdisiplinäärisen tutkimuksen tekemisestä, kehittää menetelmällistä osaamista, ja pohtia kuinka menetelmät toimivat vaikuttavuuden välineenä.  Lisäksi tavoitteena on oppia ja kuulla lisää toisista hankkeista ja tunnistaa samalla lisää temaattisia yhteistyönaihioita.

Milloin? 4 vuodessa, kahdesti syksyllä, kahdesti keväällä, 2018-2020

Miten?  Lyhyet alustukset hankkeilta jotka käyttävät käsittelyssä olevaa menetelmää, miten toimii, mihin voi käyttää, mitä haasteita jne. Mahdolliset kutsutut vierailevat asiantuntijapuhujat.

Missä? Helsingin yliopistolla, keskustassa, tarvittaessa muuallakin

Kenelle? Erityisesti kaikille STN tutkijoille ohjelmista:  Muuttuvat hallinnan tavat ja aktiivinen kansalaisuus, Sopeutuminen kestävän kasvun edellytyksenä ja Kestävän kasvun avaimet, mahdolliset vierailevat luento-osuudet avoimia kaikille. Ilmoittautuminen kyseisen kerran kohdalla (kts alla).

”Tuotos”: Mahdollinen erikoisnumero ”Insights to co-production of knowledge as a research method tai yksi yhteisesti kirjoitettu artikkeli jossa kokemus tiivistettynä.

Kieli: suomi, ellei toivota englantia, ensimmäinen kerta englanniksi

 

Ohjelma Syksy 2018

Mon 8 October  ”Transdiciplinary research clinic” 

10 - 11.30 KEYNOTE: How to build and run a transdisciplinary research project?” by Christian Pohl + questions and comments

Venue: Aurora, lecture hall 230, Siltavuorenpenger 10

Keynote lecture open to all , and will be streamed online (link will be found here) (no registration)

11.30 - 12.30 Lunch with own cost

12.30 - 16 Challenges of transdisciplinary research - workshop 

Short case presentations by STN research teams on the challenges their have found in their work the workshop facilitated by Christan Pohl. More information will be sent to the teams. Registration for STN researchers from the Programmes of "GROWTH" "ADAPT" and "CITIZEN"

The final date for the projects to be submitted to the afternoon workshop is 26.9.

Venue: Minerva Plaza, K226, Siltavuorenpenger 5 A

 

Pohl2

Bio of Dr. Christian Erik Pohl

2013 – today | Senior Scientist, Co-Director USYS TdLab, ETH Zürich

Since the late 1990s and together with colleagues from around the world, I am trying to build up such a body of knowledge, as for instance by the Principles for Designing Transdisciplinary Research, the Handbook of Transdisciplinary Research or td-net’s toolbox for co-producing knowledge.Interdisciplinary and transdisciplinary research are means to an end. In the context of our department, this end is sustainable development. Sustainable development requires tackling complex and societally contested issues. I am committed to interdisciplinary and transdisciplinary research because I consider both the key means to do so.

 

Marraskuu 26.11. Skenaariot ja ennakointi

Klo 10 - 13, (paikka tarkentuu pian)

Petri Tapio (tulevaisuuden tutkimuskeskus) : ”Skenaariot tutkimusmenetelmänä” – tieteidenvälisiä lähestymistapoja

STN- hanke esityksiä: Millaisia skenaarioita käytetään vaikuttavuuden välineenä? Millaista osallistamista skenaarioiden tekemisessä käytettiin?

 

Ohjelma 2019-2020 – Ohjelma päivittyy syksyn 2018 aikana

Kevät 2019

helmi/huhtikuu: Pelit

toukokuu: Kokeilut (yhteistyössä BIBU demokratia kiihdyttämön kanssa)

 

Syksy 2019

syyskuu: Murrosareenat

marraskuu: Toimintatutkimus

 

Kevät 2020

tammikuu: Paikkatietoa osallistavana menetelmänä

huhtikuu: Keskustelu: Tiedon poliittisuus, tiedonyhteistuotanto, tieteen integriteetti

Globaalit muutokset muovaavat kansalaisuutta. BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanke selvittää, kuinka talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä, kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. BIBU selvittää, missä ovat kansalaisuuden kuilut ja kuplat: ketkä eivät osallistu ja missä ovat osallistumista vaikeuttavat kansalaisten kuplat. BIBU kampittaa näitä osallistumisen kuiluja ja kuplia demokraattisilla innovaatioilla kehittämällä digitaalisia alustoja lainvalmisteluun, osallistuvaa budjetointia, digitaalisia diplomaatteja, sovittelupaneleja ja valtaistavia julkisuuksia sekä kursseja päättäjille.

 

PALO-hanke tutkii lyhytjänteisyyden ongelmaa julkisessa päätöksenteossa ja hallinnossa. Vaikka inhimillisen toiminnan pitkän aikavälin vaikutuksista on paljon tietoa, se saa usein riittämättömästi huomiota julkisessa päätöksenteossa. PALO:n tavoitteena demokratian vahvistaminen Suomessa. Tutkimme ja kehitämme entistä toimivampia menettelytapoja kansalaisosallistumiselle ja julkiselle päätöksenteolle. Politiikan käytäntöjä uudistamalla pitkän aikavälin seuraukset ja tulevat sukupolvet otetaan paremmin huomioon. Näin päätöksistä tulee myös kestävämpiä ja oikeutetumpia.

 

Konsortiohanke ”Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa” (CORE) tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja –päätöksenteossa. Hanke tukeutuu ajatukseen toimijoiden keskinäisestä riippuvuudesta ja yhteistoiminnallisen hallinnan (”collaborative governance”) tarpeesta mutkikkaiden ongelmien edessä.

Kasvava mieli: Kasvatukselliset transformaatiot yksilöllisen, sosiaalisen ja institutionaalisen uudistumisen tukemiseksi digitaalisena aikakautena -hankkeen (2018-2023) tarkoituksena on tukea suomalaisten koulujen ja opettajien uudistumista korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen tuella. Nuorten myönteinen kehitys on tulevaisuuden kestävän kasvun tärkein voimavara. Tutkimus-käytäntö-kumppanuus perustuu ajatukseen, että koulun kehittämisen edellyttämää sosiaalisesti kestävää tietoa voidaan luoda vain vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä oppilaiden, opettajien, koulujen ja kasvatusalan muun kentän kuten vanhempien kanssa. Hankkeessa kehitetään tulevaisuuden teknologisesti ja pedagogisesti korkeatasoisia älykouluja.

ALL-YOUTH – Kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään –tutkimushanke pyrkii löytämään ratkaisuja nuorten aktivoimiseksi. ALL-YOUTH on monitieteinen hanke, joka tutkii 16–25-vuotiaiden nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen kykyjä ja esteitä sekä nuorten käsityksiä kestävästä kehityksestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Hanke tuottaa uusia ratkaisuja nuorten aktiivisempaan kansalaisuuteen vuorovaikutteisen hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen, digitaalisten innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja biotalouden näkökulmista.

WISE pyrkii parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja tieteellistä arviointia sekä lisäämään Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. Hanke kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR). Siinä luodaan nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin, kuten samanaikaiseen ilmastopakolaisuuteen, energiakriisiin ja poliittiseen epävakauteen.

BlueAdapt-hankkeen tavoitteena on kehittää innovatiivisia keinoja sinisiin resursseihin perustuvan kestävän taloudellisen kasvun edistämiseksi ruuan- ja energiantuotannossa sekä matkailussa. Etsimme uusia yhteiskunnallisia ratkaisuja ja muutospolkuja sekä kehitämme uusia hallinnan tapoja ja sääntelykeinoja, joilla turvataan sekä vesiekosysteemien että taloudellisten ja sosiaalisten järjestelmien kestävyys ja mukautumiskyky eli resilienssi.

SOMPA-tutkimushanke kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja hoitaa suometsiä ja -peltoja niin, että samalla hillitään ilmastonmuutosta. Tuotamme uutta tieteellistä tietoa turvemaiden metaani- ja hiilidioksidipäästöjen muodostumista säätelevistä toimista, jotta päästöjä voidaan vähentää taloudellisesti kannattavasti. Laadimme myös kasvihuonekaasupäästöskenaarioita metsäteollisuuden, turvemaiden käytön ja ruoan kulutuksen trendien perusteella.

STN IMPRO -tutkimusprojekti tuottaa tutkittua tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tueksi sote-palveluiden rakenteesta, toimivuudesta ja tuloksellisuudesta. Tutkimus pohjautuu kansallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteritietoaineistoihin ja paikkatietoaineistoihin. Tutkimusryhmämme analysoi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita, hoidon saavutettavuutta, hoitopolkuja, hoidon tuloksia ja kustannuksia sekä kustannusvaikuttavuutta sekä ennen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta että sen jälkeen.

IBC-CARBON -hankkeen tavoitteena on metsien biodiversiteetin, hiilen varastoinnin ja sidonnan sekä muiden ekosysteemipalveluiden yhteen nivoutuva suojelu, tiedon lisääminen ja menetelmien kehittäminen sekä päätöksentekoon vaikuttaminen. Hankkeessa tuotetaan päätöksentekoa tukevia analyyseja siitä, voidaanko näitä arvoja turvata optimaalisesti samoilla alueilla ja miten alueiden välinen kytkeytyvyys tulisi huomioida. Analyyseissa huomioidaan metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja erilaiset metsänhoidon menetelmät.

Manufacturing 4.0 - tutkimushankkeessa pyrimme löytämään vastauksen kysymykseen ”kuinka voimme varmistaa, että Suomi voi menestyä tässä muutoksessa?” Projektissa määritetään tiekartta korkean teknologian valmistuksen muutoksesta ja osoitetaan, mitkä ovat muutosta ajavat avainteknologiat ja sosiaaliset voimat. Lisäksi selitämme, millaisia liiketoiminta-, koulutus- ja yhteiskuntamalleja tarvitaan varmistamaan Suomen ja suomalaisten yritysten selviytyminen ja kyky hyödyntää tulevaa vallankumousta. Tutkimme myös, kuinka valikoitujen tuotteiden automaattinen valmistus voi lisätä työpaikkoja ja kuinka automaation ansiosta kasvavat tulot voidaan hyödyntää tukemaan niiden ihmisten elämää, joiden työn automaatio on hävittänyt ja estämään syrjäytymistä.