Kaisa-talon valmistumisen (2012) jälkeen Helsingin yliopiston kirjasto on uudistanut kirjastotilojaan kaikilla yliopistokampuksilla (2014-2022) satsaten erityisesti opiskelutilojen määrään ja monipuolisuuteen. Lähtökohtana tilauudistuksille on ollut konkreettinen tarve: osa tiloista, kuten Oppimiskeskus Aleksandria, olivat teknisesti ja toiminnallisesti tulleet tiensä päähän.
Samalla yliopistoyhteisössä on tunnistettu, että opiskelun ja opetuksen tavat ovat muuttuneet. Digitaalisten aineistojen lisääntyminen, opiskelijoiden omien laitteiden käytön arkipäiväistyminen ja opetuksen erilaisten hybridimallien yleistyminen ovat murentaneet perinteistä ajatusta kirjastosta ensisijaisesti kokoelmien säilytyspaikkana, joka tarjoaa ehkä tietokoneita tiedonhaun ja kirjoittamisen tueksi.
Koronapandemia toimi kehitykselle katalysaattorina. Pandemian aikainen poikkeustila teki näkyväksi, miten monipaikkaiseksi opiskelu ja opettaminen yliopistossa ovat muuttuneet, ja kuinka suuri tarve on tiloille, joissa voi opiskella yksin, ryhmässä tai hybridimuodossa turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, kertoo kirjaston Oppimisen palveluista vastaava palvelujohtaja Kirsi Mäenpää.
Pandemian jälkeen kirjaston tilasuunnittelussa on korostunut vyöhykemäinen ajattelu: rauhallisten itsenäiseen työskentelyyn suunniteltujen työskentelytilojen rinnalle on rakennettu ryhmätyötiloja, avoimia ryhmätyöalueita ja varattavia sekä ei-varattavia tiloja, joissa sosiaalinen työskentely yhdessä on sallittua ja jopa toivottavaa.
Uutta on myös se, että kirjastotiloihin on tietoisesti luotu “kahvilamainen” ilmapiiri: Kirjasto tarjoaa tiloja, joissa voi olla ilman pelkoa siitä, että häiritsee muita tai on väärässä paikassa. Suunnitteluratkaisuilla, kuten akustiikalla, ergonomialla ja selkeällä tilojen tarkoituksellisuudella, pyritään tukemaan erilaisia opiskelutapoja ja vähentämään ristiriitoja käyttäjien välillä. Tilasuunnittelu tukee opiskelijoiden kokemusta siitä, että tila on aidosti heitä varten.
Keskeinen muutos aiempiin tilamuutosprojekteihin verrattuna on myös vakiintunut yhteiskehittämisen tapa. Aiemmin tilauudistuksissa on ideoitu ja käyty keskustelua kirjaston ja sen asiakkaiden kanssa suunnitteluntyön alkuvaiheessa ja sitten on ryhdytty muutostyöhön. Nyt opiskelijoita ja muita tilojen käyttäjäryhmiä on kuultu systemaattisesti koko prosessin ajan – pop up -kyselyissä, pilotoinneissa ja palautekanavien kautta – ja palautteen käsittely jatkuu systemaattisesti myös tilojen avaamisen jälkeen. Tämä on lisännyt käyttäjien kokemusta osallisuudesta suunnittelussa ja yliopistoyhteisössä ja siitä, että heidän antamansa palaute johtaa todellisiin muutoksiin.
Opiskelijat ovatkin ottaneet Aleksandrian omakseen. Heinäkuun 2025 alussa muutostöiden jälkeen avautunut Oppimiskeskus Aleksandria täyttyi jo ennen lukukauden alkua, ja tunnusluvut kertovat hurjasta suosiosta: Syyskauden 2025 aikana Aleksandriassa vieraili yli 120 000 kävijää!
Oppimiskeskus Aleksandriassa, joka sijaitsee Kaisa-talon naapurissa Fabianinkadulla opiskelutiloja on tarjolla viidessä kerroksessa. Kerroksista kaksi, sisääntulokerroksen olohuone ja toisen kerroksen yhteistyötila mahdollistavat myös spontaanin yhteistyöskentelyn ja etäluennoille osallistumisen joustavasti. Rakennuksessa on yhteensä yli 300 uutta työskentelypaikkaa, mm. runsaasti sähköpöytiä ja näyttötelakoita. Oppimiskeskuksessa on myös uudenlaisia, yhteiskehittämisen myötä opiskelijoiden toiveesta suunniteltuja tiloja, kuten perhehuone, aistiystävällinen tila sekä lepohuone opiskelun lomassa palautumiseen
Helsingin yliopiston kirjaston rooli opiskelutilojen kehityksessä on ollut poikkeuksellinen: toisin kuin monissa muissa korkeakouluissa, joissa opiskelutilojen ylläpito on hajautunut esimerkiksi tiedekunnille tai tilapalvelujen tuottajille, Helsingin yliopistossa kirjasto on nähty toimijana, jolla on sekä osaamista että tahtoa kehittää opiskelijoiden tarvitsemia oppimisympäristöjä, Kirsi Mäenpää iloitsee. Tämä perustuu kirjaston asiantuntijoiden pitkään kokemukseen opiskelijoiden arjesta, palvelumuotoilusta ja asiakastarpeiden kuuntelusta. Kirjasto on syventänyt yhteistyötä yliopiston sisällä oppimisympäristöpalvelun tuottamisessa tietotekniikkakeskuksen, Tilat-toimialan ja HY247-kiinteistöpalvelun ja yliopistopalveluiden kanssa. Lopputulos opiskelijoille ja muille tilan käyttäjille hyvin onnistunut. Kirjasto on myös ollut valmis kantamaan taloudellisen vastuun opiskelutiloista, vaikka se merkitsee huomattavaa lisäkuormitusta kirjaston budjetille.
Oppimisen tilojen kehitys kytkeytyy Helsingin yliopistossa laajempiin teemoihin, kuten vastuullisuuteen, kestävyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Monipuoliset opiskelutilat nähdään osana yliopiston vastuuta opiskelijoiden hyvinvoinnista, sujuvasta opiskelusta ja turvallisesta oppimisympäristöstä. Vastuullisuus näkyy myös monissa teknologisissa valinnoissa: vältetään nopeasti vanhenevaa kiinteää teknologiaa, hyödynnetään käyttäjien omia laitteita ja rakennetaan tiloista joustavia tulevia, varmasti muuttuvia tarpeita varten.
Kirjasto ei ole enää vain hiljainen lukusali, vaan monimuotoinen oppimisen, kohtaamisen ja kokeilun ympäristö. Kirjasto tarjoaa infrastruktuurin, jossa opiskelijat, tutkijat ja muut yliopistoyhteisön jäsenet – myös muut kuin tutkintoa suorittavat – voivat työskennellä, oppia ja kehittää uusia tapoja jakaa osaamistaan. Tämä rooli oppimisen tilojen kehittäjänä on noussut yhdeksi kirjaston ydintehtäväksi.
Teksti: Veera Ristikartano