Mitä hyötyä kaupallistamisesta sitten on? Eikö olisi parempi vain julkaista tulokset? Mihin joudun sitoutumaan, jos haluan kaupallistaa ideani tai keksintöni?

Ajatus tutkimuksen kaupallistamisesta herättää monenlaisia kysymyksiä. Usein myös tutkimustulosten julkaisu ja kaupallistaminen asetetaan vastakkain ikään kuin ne olisivat toisensa pois sulkevia vaihtoehtoja. Tosiasiassa tulosten oikea-aikainen julkistaminen tukee kaupallistamista, samalla kun kaupallistamisen toimenpiteet puolestaan lisäävät tulosten painoarvoa ja merkittävyyttä. Molemmista on runsaasti hyötyä erityisesti kansainvälistä rahoitusta haettaessa.

Kaupallistamisen pohjana olevat tutkimustulokset ovat julkaisuvapaita heti kun immateriaalioikeuksien suojaamiseksi tehtävä patenttihakemus on toimitettu patenttiviranomaiselle. Parhaiten ajoitus onnistuu, kun keskustelet ideastasi kanssamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mieluiten jo hyvissä ajoin ennen kun tarjoat artikkeliasi julkaistavaksi.

Yliopistojen tuloksia mitataan yhä enemmän myös hyödynnettävyydellä, kuten esimerkiksi patenttien määrällä. Koska yliopistotutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja ratkaisuja ihmiskunnan hyödyksi, on tulosten oltava helposti käytettävissä sen sijaan, että ne jäisivät vain akateemisen piirin tiedoksi.

Keksintö- ja ideailmoitusten määrä on hyvässä kasvussa. Vuonna 2020 HIS sai 121 keksintöilmoitusta. Patenttihakemuksia jätettiin vuonna 2020 yhteensä 47.

Kaupallistamisprosessin tavoitteena on tutkia keksinnön tai idean käyttömahdollisuuksia eri toimialueilla.

Sen lisäksi, että keksintösi tai ideasi toimisi itsenäisenä oivalluksena, se voi tarjota puuttuvan palan jossain toisaalla kehitettyyn teknologiaan, lääkkeeseen tai sovellukseen ja viedä alaa suuren harppauksen eteenpäin. Tästäkin syystä keksinnöstä ja ideoista kannattaa aina ilmoittaa.

Kun oivalluksesi saa kollegasi pohtimaan, mikseivät he keksineet samaa itse, olet todennäköisesti löytänyt jotain merkittävää. Keksintösäätiön määritelmän mukaan ”keksintö esittää ongelmaan uuden ja yllättävän, käytäntöön sovellettavissa olevan ratkaisun”.

Keksintösi voi olla uusi tuote, laite, menetelmä, käyttötarkoitus, palvelu, tai näiden yhdistelmä. Se voi olla parannus olemassa olevaan tuotteeseen, palveluun tai menetelmään tai se voi soveltaa jo vakiintunutta tekniikkaa uudella tavalla. Olennaista keksinnössä on, että se on mahdollista toteuttaa, ja että sen tarjoamalle ratkaisulle on olemassa selkeä tarve ja kysyntää.

Voit arvioida ideasi uutuusarvoa vertaamalla sitä jo julkistettuihin patentteihin ja patenttihakemuksiin eri patenttitietokannoissa. Vapaasti käytettäviä tietokantoja löytyy muun muassa osoitteista www.prh.fi, www.uspto.gov tai www.espacenet.com.

Onko sinulla idea siitä, miten tutkimustasi voisi käyttää yhteiskunnan hyväksi, mutta kyseessä ei ole varsinainen keksintö? Kaupallistaminen voi tällöinkin olla mahdollista.

Tietyntyyppiset keksinnöt, kuten tutkimusvälineet ja –menetelmät, eivät välttämättä vaadi patenttisuojausta kaupallistettaessa. Tällaisia keksintöjä ovat esimerkiksi solulinjat, vasta-aineet ja proteiinit, sekä tutkimusmenetelmät.

Tietokoneohjelmat (software) tai algoritmit eivät sellaisenaan ole patentoitavissa. Kuitenkin keksinnön osana ja tietyin edellytyksin ne voivat olla suojattavissa. Tämän tyyppisissä keksinnöissä patenttisuojan hakeminen ei kuitenkaan kaupallistamisen kannalta aina ole välttämätöntä. Ota yhteyttä, niin voimme miettiä yhdessä mikä juuri sinun keksintösi kannalta olisi paras etenemistapa.