Alla olevassa jäsenlistauksessa ovat mukana ne Opettajien akatemian jäsenet, jotka löytyvät yliopiston henkilöhausta eli he ovat palvelussuhteessa yliopistoon. Löydät kaikki Opettajien akatemian jäsenet palkitsemisvuosittain listauksen alta.
MIT:n professori ja nobelisti Bengt Holmström kutsuttiin vuosijuhlapäivän tilaisuudessa 24.3.2017 Helsingin yliopiston Opettajien akatemian ensimmäiseksi kunniajäseneksi.
Perusteluissa todetaan, että Holmström on omalla esimerkillään vaikuttanut merkittävällä tavalla yliopisto-opetuksen arvostukseen muun muassa tuomalla esiin professorien aidon läsnäolon merkityksen opetus- ja ohjaustilanteissa. Bengt Holmström on suosittu luennoitsija ja opettaja, joka ottaa huomioon opiskelijoiden toiveet ja tarpeet opetustilanteissaan ja vie opetustaan eteenpäin keskustelujen ja opiskelijoiden esittämien kysymysten kautta. Holmström on myös useassa eri yhteydessä korostanut, että opetuksen ja oppimisen kehittämiseen on muistettava investoida siinä missä tutkimukseenkin.
Opettaja hakee itse Opettajien akatemian jäsenyyttä. Hakuasiakirjana toimii opetusportfolio, joka on jäsennelty Opettajien akatemian kriteerien mukaisesti. Portfoliossaan hakija kuvaa, analysoi sekä tuo esiin näyttöjä opetusosaamisestaan ja -ansioistaan suhteessa Opettajien akatemian kriteereihin. Portfolion lisäksi hakemukseen liitetään lyhyt ansioluettelo sekä suositukset kollegoilta ja opiskelijoilta.
Hakemusten arviointi toteutetaan vertaisarviointina monialaisissa asiantuntijapaneeleissa. Päätöksen Opettajien akatemiaan valittavista jäsenistä tekee rehtori. Arviointiprosessin päätteeksi kukin hakija saa hakemuksestaan kirjallisen palautteen, jossa tuodaan esiin hakijan vahvuudet ja kehittämishaasteet.
Tarkemmat hakutiedot löytyvät yliopiston intranet Flammasta.
Maria Ahlholm kerää palautetta opetuksesta ja hyödyntää sitä opetuksen kehittämisessä. Hän reflektoi pedagogista näkemystään opettajaverkostoissa ja yhteistyöhankkeissa työskennellessään. Hänellä on pedagoginen pätevyys. Lisäksi hänellä on laaja kansainvälinen verkosto, jota hän ansiokkaasti hyödyntää opetuksen kehittämisessä ja tietämyksensä jakamisessa. Ahlholm mainitsee linjakkaan logiikan merkityksen opetuksessa ja erityisesti arviointityössä. Hän osallistaa opiskelijoita aktiivisesti ja monipuolisesti opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi hän hyödyntää ansiokkaasti tutkimustaan osana opetusta. Ahlholm käyttää vertaispalautetta sekä hyödyntää vuorovaikutusta ohjausprosessin tukemisessa. Hän on saanut Maikki Friberg 2016 -tasa-arvopalkinnon. Ahlholm on tuottanut hyvin monipuolista oppimateriaalia, jossa hän on hyödyntänyt laajaa verkostoaan ja tutkimuskokemustaan. Hänen oppimateriaalejaan käytetään myös muissa yhteyksissä. Materiaali on useissa tapauksissa avointa ja vapaasti hyödynnettävissä. Ahlholm osoittaa aktiivista ja kansainvälistä osallistumista opetuksen kehittämiseen yhteistyössä erilaisten toimijoiden kanssa. Hän hyödyntää monipuolisesti tutkimustietoa opetuksen kehittämisessä. Ahlholm työskentelee myös tiedekunnassa opetussuunnitelmien ja tutkielmien ohjaus- ja arviointikäytänteiden kehittämistyössä.
Sebastian Godenhjelm har arbetat målmedvetet och systematisk för att utveckla sin universitetspedagogiska kompetens, vilket reflekteras tydligt i hans undervisning. Han använder studentrespons genomgående för att utveckla sina kurser i dialog med studenterna. Godenhjelms undervisning är tydligt upplagd enligt principerna för konstruktivt samordnad undervisning och hans metoder är genomtänkta, mångsidiga och studentaktiverande. Hans dialog med studenterna är öppen och inkluderar generöst med respons. Godenhjelm har utvecklat undervisningsmaterial för sitt eget bruk och använt dessa i sin undervisning. Han är en central aktör inom sin egen universitetsgemenskap och arbetar såväl målmedvetet som på olika nivåer med att utveckla undervisningen där. Godenhjelm har planerat och delvis genomfört samarbetsprojekt över fakultetsgränser och i viss mån på internationell nivå.
Iryna Herzon continually develops her own teaching, engages students, systematically collects feedback and also shares good practices. Herzon uses versatile assessment practices, involves students in the teaching process and takes the diversity of students into consideration. She emphasizes working life competences to students in teaching and systematically analyzes how these competences are addressed during the study program. Herzon has developed various learning materials by oneself and together with colleagues. She shares learning materials with other colleagues in the department, different groups and internationally and asks feedback from colleagues and students to develop the materials. Herzon is central person in her own teaching and research community. She conducts collaboration in the development of teaching: Invites teachers from across the department, faculty, other institutions as well as practitioners to teach in the courses. Herzon is on the board of several degree programmes and has participated actively in restructuring the bachelor and master programmes in the department. She participates regularly in teacher meetings and encourages colleagues to share their experiences and best practices. Herzon has taken over professorship duties including teaching and supervision and has participated in teacher-exchange through the Erasmus program.
Seija Kairavuori arvioi, pohtii ja kehittää opetus- ja ohjausosaamistaan järjestelmällisesti. Hän kerää palautetta opiskelijoilta järjestelmällisesti ja kehittää sen perusteella omaa opetus- ja ohjausosaamistaan. Kairavuori kuvaa opetusfilosofiaansa ja sen kehittämistä taidokkaasti. Hänen pedagoginen näkemyksensä perustuu pedagogiseen koulutukseen ja tutkimukseen sekä osallistumiseen pedagogian alan konferensseihin. Hän osallistaa opiskelijat opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kairavuori esittelee oppimistavoitteet opiskelijoille, keskustelee niistä opiskelijoiden kanssa ja antaa opiskelijoille palautetta. Kairavuori kehittää oppimateriaalia oman alansa tutkimuksen perusteella. Oppimateriaalin ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö on innovatiivista ja edistää opiskelijoiden oppimista poikkeustilanteissakin (esim. virtuaalinen vierailu taideluennolle pandemian aikana). Kairavuori jakaa ja kehittää materiaalia yhdessä työtoverien, yhteistyökumppanien, opiskelijoiden, yliopistoyhteisöjen ja muiden osapuolten kanssa (esim. avoimet verkko-oppimateriaalit). Kairavuori on tärkeä toimija opetusyhteisössään, missä hän johtaa Helsingin yliopiston suurinta kandiohjelmaa. Hän suunnittelee ja toteuttaa tiedekunnan opetusta aktiivisesti yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden ja muiden toimijoiden kanssa sekä kehittää tutkimusperustaista opetusta yhdessä työtovereidensa kanssa.
Johanna Komppa kehittää opetustaan aktiivisesti opiskelijapalautteen perusteella ja tehden erilaisia opetuskokeiluja. Hänellä on runsaasti yliopistopedagogista koulutusta. Hän osallistuu opetusalan konferensseihin, julkaisee pedagogisia julkaisuja ja jakaa tietämystään omassa opettajayhteisössään. Komppa hyödyntää vaihtelevia opetusmenetelmiä sekä panostaa monipuolisiin ja pedagogisesti perusteltuihin arviointikäytäntöihin. Hän kannustaa opiskelijoita yhteiseen tiedonmuodostukseen, minkä tuloksena on syntynyt useita yhteisjulkaisuja joko opiskelijoiden ja opettajien kesken tai opiskelijoiden kesken. Hän osallistaa opiskelijoita opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen sekä ottaa suunnitteluun mukaan myös muita opettajia, alumneja ja työelämän edustajia. Hän huomioi opetuksessaan opiskelijoiden moninaisuuden ja kansainvälisyyden. Komppa tuottaa monipuolista oppimateriaalia ja on ollut mukana useissa oppimateriaalien kehittämishankkeissa. Hän käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä monipuolisesti. Komppa on kehittänyt tutkimusperustaista opetusta monissa eri projekteissa. Hänellä on useita koulutukseen ja opetukseen liittyviä asiantuntijatehtäviä ja on toiminut ylioppilaskokeen sensorina usean vuoden ajan. Komppa on hyvin aktiivinen koulutuksen kehittäjä sekä omassa tiedeyhteisössään, yliopistotasolla että kansallisesti.
Antti Laaksonen arvioi ja kehittää systemaattisesti omaa opettamistaan, hyödyntää työssään monipuolisia ja systemaattisia palautekäytäntöjä ja jakaa aktiivisesti opetukseen liittyviä hyviä käytänteitä kollegoidensa kanssa. Hän kerää palautetta opiskelijoilta sekä opetuksen aikana keskinäisissä keskusteluissa että myös kurssin jälkeen, ja antaa vastapalauttetta saamastaan palautteesta. Laaksonen suunnittelee ja toteuttaa opetuksensa linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti ja osallistaa myös opiskelijoita opetuksen toteutukseen. Laaksonen ymmärtää opiskelijoiden oppimiseen liittyviä haasteita ja tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehittymistä sekä ottaa huomioon opiskelijoiden kansainvälisyyden. Hän on saanut opiskelijoilta erinomaista palautetta opetuksestaan ja siitä, miten hän kohtaa opiskelijoita. Laaksonen on tuottanut paljon oppimateriaalia itse ja kollegoiden kanssa. Laaksonen on myös kirjoittanut kansainvälisen oppikirjan, jota on käännetty eri kielille. Laaksonen edistää toiminnallaan systemaattisesti yhteisöllisyyttä ja on keskeinen toimija omassa yhteisössään. Hän perustanut algoritmikerhon, johon osallistuu lapsia, nuoria, yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa. Laaksonen kehittää opetusta muiden opettajien, opiskelijoiden ja alumnien kanssa ja hän kehittää kursseja yhteistyössä mm. teollisuuden ja liike-elämän toimijoiden kanssa.
Anu Lahtinen kehittää opetustaan systemaattisesti ja tutkimusperustaisesti. Hän kerää monipuolisesti opiskelijapalautetta sekä osallistaa opiskelijoita opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Hän suunnittelee ja toteuttaa opetustaan myös kollegojen ja työelämän edustajien kanssa. Hänellä on pedagoginen pätevyys ja hän on kirjoittanut pedagogisia julkaisuja. Lahtinen on saanut opiskelijoilta tunnustusta hyvästä opetus- ja ohjaustyöstä (HYY:n vuoden 2021 Hyvä ohjaaja -palkinto ja Kronoksen vuoden opettajan palkinto 2021). Hän hyödyntää innovatiivisia, tiedon etsimiseen ja aktiiviseen rakenteluun liittyviä opetusmenetelmiä, joissa erilaiset digitaaliset ratkaisut hyvin edustettuina. Hän ottaa opiskelijoiden yksilölliset erityistarpeet huomioon toiminnassaan. Lahtisen tuottamat monipuoliset oppimateriaalit ovat käytössä kansallisesti ja kansainvälisesti. Hän käyttää oppimateriaaleja monipuolisesti huomioiden materiaalin ajankohtaisuuden. Lahtinen toimii kolmen koulutusohjelman johtoryhmässä ja on aktiivinen tiedekuntansa opetustaitotoimikunnassa. Hänellä on laaja kokemus erilaisista opetuksen kehittämishankkeista sekä omassa tiedeyhteisössään, yliopistotasolla että kansallisesti. Lahtinen jakaa monipuolisesti opetukseen liittyvää tietämystään ja edistää toiminnallaan yksikkönsä yhteisöllisyyttä.
Olli-Pekka Lappalainen kehittää ja suunnittelee systemaattisesti ja jatkuvasti omaa opetus- ja ohjausosaamistaan saamansa opiskelija- ja kollegapalautteen pohjalta. Hän on suorittanut laajasti pedagogisia opintoja ja tekee pedagogista väitöstutkimusta. Hän myös toimii pedagogisena mentorina ja on perustanut oman alan opettajien verkoston Suomeen. Lisäksi hän toimii kansainvälisessä lääketieteen opettajien kattojärjestössä. Lappalainen aktivoi opiskelijoita tiedon etsintään ja soveltamaan sitä myös yhteisöllisesti. Myös uusin tutkimustieto on mukana opetuksessa. Hän on ollut vastuutehtävissä erilaisten digitaalisten oppimisvälineiden käyttöönotossa työyhteisössään. Lappalainen käyttää monimuotoista oppimateriaalia. Hän käyttää digitaalisia oppimisympäristöjä innovatiivisesti ja on ollut kehittelemässä niitä. Lisäksi hänen kehittämänsä oppimateriaali on tutkimusperustaista ja ajantasaista. Lappalainen myös esittelee ja jakaa oppimateriaaleja kollegoilleen ja ne ovat laajemminkin kansallisessa käytössä. Lappalainen on keskeinen toimija opetuksen kehittämisessä omassa työyhteisössään ja toimii hyvin aktiivisesti erilaisissa opetuksen kehittämistyöryhmissä. Hän kehittää tutkimusperustaisesti opetusta kansallisella tasolla. Hän tekee myös sekä monitieteistä että kansainvälistä yhteistyötä oman alansa opetuksen kehittämisen saralla.
Alexander Salava on suorittanut yliopistopedagogiikan perusopinnot. Hän kerää systemaattisesti opiskelijapalautetta myös kurssin aikana ja antaa vastapalautetta opiskelijoille. Hänellä on näyttöä opetuksen kehittämisestä palautteen pohjalta. Hän osallistuu tieteellisiin ja pedagogisiin konferensseihin. Hänellä on runsaasti oman alansa pedagogisten julkaisujen kansainvälistä tuotantoa. Salavalla on erinomainen näyttö opetuksen ja suunnittelun systemaattisesta toteutuksesta. Osaamistavoitteita määritellään ydinainesanalyysin avulla. Tutkimusperustainen ja tieteidenvälinen opetus korostuu. Hän seuraa opiskelijoiden kanssa tieteenalansa kansainvälistä kehitystä. Painotus on diagnostisessa ja formatiivisessa arvioinnissa. Salava aktivoi opiskelijoita eri tavoin ja hyödyntää pedagogista tutkimustietoa opetuksessa. Salava on luonut monimuotoista oppimateriaalia linjakkuuden periaatteetkin huomioiden. Hän on erityisesti panostanut digitaalisten materiaalien ja sovellusten kehittämiseen sekä materiaalien helppoon saatavuuteen. Hänellä on runsasta oman oppimateriaalin kansainvälistä tuotantoa. Salava on jakanut tietoa ja ollut mukana useassa yhteistyöhankkeessa, joiden tavoitteena on kehittää opetusta. Hän on myös aktiivisesti pyrkinyt sellaisiin rooleihin, joissa voi vaikuttaa opetuksen kehittämiseen. Lisäksi Salava on mukana kehittämässä opetusta kansainvälisesti.
Arho Toikka suunnittelee opetustaan linjakkaasti ja toteuttaa sitä pedagogisesti oivaltavin menetelmin. Hän käyttää arvioinnissa tavoitteellisia, monipuolisia ja pedagogisesti perusteltuja arviointikäytäntöjä. Hän osallistaa opiskelijoita opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä suunnittelee opetusta aktiivisesti myös kollegoidensa kanssa. Hän huomioi opetuksessaan opiskelijoiden monimuotoisuuden ja kannustaa opiskelijoita yhteisjulkaisuihin. Toikka kehittää monimuotoisia ja opetuksen tavoitteiden suhteen linjakkaita oppimateriaaleja, myös yhteistyössä kollegojensa kanssa. Oppimateriaali on alan opetuksessa tunnettua ja kansallisesti käytössä. Hän käyttää oppimateriaaleja ja digitaalisia oppimisympäristöjä innovatiivisesti ja tavalla, joka edistää opiskelijoiden oppimista. Toikka kehittää pedagogista osaamistaan monipuolisesti, systemaattisesti ja pitkäjänteisesti sekä koulutuksen, opiskelijapalautteen että eri yhteistyöprojektien kautta. Hän jakaa pedagogisia oivalluksiaan ja kokeilujaan omalle työyhteisölle ja laajemmin. Toikka toimii useamman koulutusohjelman johtoryhmässä. Hän tekee opetuksen kehittämisessä monitieteistä yhteistyötä eri oppiaineiden ja koulutusohjelmien välillä sekä luo kansallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä.
Yliopistonlehtori Anna Henning-Lindblom kehittää systemaattisesti omaa opetustaan ja ohjaustaan, esimerkiksi kouluttautumalla jatkuvasti. Hän tekee kiinnostavia kokeiluja tutkimusperustaisilla opetusmenetelmillä. Henning-Lindblom suunnittelee ja toteuttaa opetustaan konstruktiivisen linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti. Hän hyödyntää opiskelijakeskeisiä opetusmenetelmiä ja osallistaa opiskelijat kurssien osaamistavoitteiden ja pedagogisten tehtävien muotoiluun. Henning-Lindblom on tuottanut paljon oppimismateriaalia ja on kehittänyt sitä myös opiskelijoiden kanssa yhteistyössä. Myös muut opettajat ja opiskelijat hyödyntävät hänen tuottamaa materiaalia. Henning-Lindblom on keskeinen toimija hänen opetus- ja tutkimusyhteisössään, jossa hän on edistänyt yhteisöllisyyttä yksikön ja koulutusohjelman välillä. Hänellä on keskeinen ja aktiivinen rooli myös yliopistotasolla. Lisäksi hänellä on kansainvälisiä yhteyksiä erityisesti Pohjoismaihin.
Dosentti Liisa Karlsson on systemaattinen, pitkäjänteinen ja laaja opetus- ja ohjausosaamisen kehittäjä ja tutkija. Hän on lapsilähtöisen (alle 18v.) ja yhteisöllisen toiminnan, opetuksen, oppimisen ja tutkimuksen uranuurtaja. Karlsson on kysytty kouluttaja opetus-, oppimis- ja ohjausosaamisesta eri toimijoille kotimaassa ja kansainvälisesti. Hän on kehittänyt pedagogiikkaa useissa valtakunnallisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa kaiken ikäisille; varhaiskasvatuksesta kouluun ja yliopistoon sekä jatkokoulutukseen. Karlsson korostaa opetuksessaan opiskelijoiden omaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä tutkivaa ja ilmiöpohjaista oppimista opiskelijoiden omana prosessina ja koko ryhmän yhteistyönä.
Karlssonin oppimateriaalituotanto on laajaa ja monipuolista. Hän on tuottanut yksin ja yhteistyössä kollegojen ja opiskelijoiden kanssa runsaasti erilaisia oppimateriaaleja lapsinäkökulmaisuudesta ja osallisuudesta, kerronnallisuudesta kuten sadutuksesta ja dialogisuudesta, oppisesta, opetuksesta ja sen kehittämisestä sekä tutkimusmetodeista. Materiaalit ovat käytössä mm. yliopistoissa, korkeakouluissa ja täydennyskoulutuksissa. Karlssonilla on monipuolinen kokemus yhteisöllisestä opetuksesta ja sen kehittämisestä teoreettisesti ja tutkimuksessa, käytännön työssä ja hallinnossa niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Hänellä on ollut laajoja johto- ja kehittämistehtäviä.
Kliininen opettaja Johanna Louhimo kehittää osaamistaan jatkuvasti, monipuolisesti ja systemaattisesti. Hän osallistuu aktiivisesti pedagogisiin koulutuksiin ja kansainvälisiin konferensseihin sekä hyödyntää oppimaansa opetuksessa. Louhimo hyödyntää palautetta opetuksen kehittämisessä ja antaa vastapalautetta opiskelijoille. Louhimolla on linjakkaat ja opiskelijoita huomioivat opetuskäytänteet. Hänellä on monipuoliset opetus- ja arviointimenetelmät, jotka soveltuvat opetettavaan ainekseen. Lisäksi hänen opetuksensa osaamistavoitteet ovat selkeät myös opiskelijoille. Louhimo kehittää monipuolista opetusmateriaalia. Hän on muun muassa kehittänyt ja jakanut systemaattisesti edistyksellistä video-opetusmateriaalia. Louhimo on erittäin aktiivisesti mukana opetuksen yhteisöllisessä kehitystyössä etenkin koulutusohjelmatasolla. Hänellä on myös kansainvälisiä yhteistyöhankkeita.
Yliopistonlehtori Petteri Muukkonen kehittää omaa opetus- ja ohjausosaamistaan jatkuvasti. Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Muukkonen kerää opiskelijoilta palautetta jatkuvasti, ja antaa opiskelijoille vastineen, jossa kertoo, miten hän ottaa saamansa palautteen huomioon. Hän myös kerää palautetta kollegoilta ja jakaa itse hyviä käytänteitään ja tietämystään esimerkiksi mentoroimalla uusia opettajia. Muukkosen opetus- ja ohjauskäytännöt tukevat monipuolisesti opiskelijoiden oppimista. Hän esittää kurssin osaamistavoitteet ja palaa niihin opetuksen lopussa. Hän huomioi opiskelijoiden moninaisuuden sekä heidän yksilölliset tarpeensa ja haasteensa. Muukkonen tekee myös aiheesta pedagogista tutkimusta. Hän kehittää oppimismateriaaleja yhdessä opiskelijoidensa kanssa, luo uusia kursseja ja päivittää materiaaleja. Hän jakaa opetusmateriaaleja ja kursseja avoimesti kollegoille muihin yliopistoihin. Muukkonen on keskeinen toimija omassa opetus- ja tutkimusyhteisössään. Hän on toiminut jäsenenä tohtori- ja maisteriohjelmien johtoryhmissä. Hän myös kehittää opetusta yhteistyössä kansallisella tasolla.
Apulaisprofessori Franklin Obeng-Odoom on kansainvälisesti verkostoitunut ja intohimoinen opetuksen kehittäjä. Hän on kehittänyt omaa opetusosaamistaan aktiivisesti ja systemaattisesti sekä on suorittanut opettajan koulutuksen. Hän on aktiivisesti hyödyntänyt opetuksen mentorointia. Hän kerää opetuksestaan palautetta opiskelijoilta, kollegoilta sekä myös alumneilta. Obeng-Odoomilla on monia vahvuuksia opettajana. Hän asettaa selkeät osaamistavoitteet, joita seurataan läpi kurssin. Hän hyödyntää dialogista opettamista kursseillaan painottaen opiskelijoiden kriittisen ajattelun kehittymistä. Hän antaa monipuolisesti palautetta opiskelijoilleen. Obeng-Odoom on kirjoittanut paljon julkaisuja, jotka käsittelevät taloustieteen opetusta. Hän on kirjoittanut oppikirjan, joka on tunnettu ja käytössä kansainvälisesti. Obeng-Odoom on ollut mukana lukuisissa toimikunnissa ja johtoryhmissä sekä kansainvälisesti että Helsingin yliopistossa.
Yliopistonlehtori Mia Sivén on kehittänyt systemaattisesti osaamistaan kouluttautumalla pedagogisesti, osallistumalla kongresseihin ja verkostoitumalla oppimisen tutkimuksessa. Hän on toteuttanut useita opetuksen kehittämishankkeita, joista viimeisimpänä farmasian digiloikkahankkeessa hänen toimeliaassa otteessaan kehitettiin uteliaasti digitaalisia menetelmiä tiedekunnan opetukseen, kuten AR/VR-teknologiaa ja 360-oppimisympäristöjä, ja tutkittiin digitaalisten opetusmenetelmien vaikutusta oppimiseen. Hän jakaa tietämystään ja hyviä käytänteitään pedagogisin julkaisuin sekä verkostoissaan Suomessa ja ulkomailla. Sivénin sydämen asiana on opiskelijoiden oppiminen. Hän käyttää opetuksessaan monipuolisesti erilaisia opetus- ja ohjauskäytäntöjä, jotka tukevat opiskelijoiden oppimista ja noudattavat linjakkaan opetuksen periaatteita. Hän tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehittymistä huomioimalla opetuksessaan ja opinnäytetöiden ohjauksessaan moninaisuuden ja kansainvälisyyden. Sivén kehittää oman alansa tutkimukseen perustuvaa oppimateriaalia monipuolisesti. Oppimateriaalien ja digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö on innovatiivista ja edistää opiskelijoiden oppimista. Sivénillä on keskeinen rooli tiedekunnassaan. Hän toimii proviisorin koulutusohjelman johtajana ja farmasian digiloikkahankkeen johtajana, sekä aktiivisesti teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutuksessa. Sivén kehittää aktiivisesti ja pitkäjänteisesti opetusta yhteistyössä muiden opettajien, opiskelijoiden sekä sidosryhmien kanssa.