Akateemisen asiantuntemuksen ja lääketeollisuuden tarpeiden kohtaaminen tuottaa innovaatioita

Tutkimusyhteistyö saattaa akateemiset tutkijat elinkeinoelämän tarpeiden ja tutkimusongelmien äärelle.    

Helsingin yliopiston farmaseuttisen kemian ja teknologian professori Clare Strachan ja teollisuusfarmasian professori Anne Juppo löysivät yhteisen tutkimusintressin lääketeollisuuden kanssa, Strachan Orion Pharmalla ja Juppo Bayerilla.       

Helsingin yliopiston tutkijoiden ja lääkealan yritysten yhteistyön mahdollistaa Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoitus, jonka avulla professoreilla on tilaisuus tehdä tutkimusta yhdessä yrityksen kanssa yrityksen tiloissa. Rahoitus myönnetään vuoden mittaiselle ajanjaksolle ja sen voi jakaa korkeintaan kolmen vuoden ajalle.   

Lääkkeen tehon optimoiminen ja potilasturvallisuuden parantaminen yhteisenä tavoitteena 

Clare Strachanin tutkimushanke suunniteltiin alusta alkaen yhdessä Orion Pharman kanssa. Hankkeessa hyödynnetään akateemisessa maailmassa käytettävissä olevia uusia kuvantamismenetelmiä, joiden avulla lääketeollisuudessa voidaan paremmin ymmärtää lääkehiukkasten ja annostusmuotojen pintarakenteiden kemiallista ja fysikaalista luonnetta.     

Tavoitteena on tuottaa uutta tietoa lääkevalmisteiden pintarakenteista, jotka määrittävät miten hyvin lääke liukenee ja imeytyy kehoon, ja siten optimoida lääkkeen tehoa ja parantaa potilasturvallisuutta.   

– Teemme yhteistyötä kolmen vuoden ajan. Työskentelen Orion Pharmassa noin neljä kuukautta joka kevät vuosina 2023-2025. 
Näen pidemmän ajanjakson etuna sen, että tutkimuksella ja yhteistyöllä on enemmän aikaa kehittyä merkityksellisemmiksi ja vaikuttavammiksi tuloksiksi, Strachan kuvailee.     

- Tapaamiset Orion Pharman tutkijoiden kanssa ovat erittäin innostavia ja motivoivia, hän jatkaa.    

Uusi teknologia lääkkeen annosteluun ja helpottamaan potilaan elämää

Anne Jupon tutkimusprojektissa Bayerilla kehitetään uusia innovatiivisia teknologioita proteiini- ja peptidilääkkeiden annosteluun suun kautta. Nämä teknologiat helpottavat potilaan elämää, mutta myös pienentävät terveydenhuollon kustannuksia.  

Hankkeen tulokset voivat parhaimmillaan olla mullistavia proteiinilääkinnän kehitykselle ja luoda uuden teknologian, jota voitaisiin soveltaa laajalti lääketeollisuudessa.  

– Proteiinit ovat kemiallisesti herkkiä muuttamaan muotoaan ja hajoavat helposti ihmisen ruoansulatusympäristössä. Hankkeessa pyritään selvittämään, miten proteiinit ja peptidit voidaan annostella suun kautta, niin ettei niiden kemiallinen rakenne kärsi, selvittää Juppo.  

 

Jupon mukaan tutkimusaihe on hyvin ajankohtainen ja vaatii lääkinnällisten laitteiden teknologioihin ja materiaaleihin liittyvää erityisosaamista, jota ei ole monella yrityksellä, puhumattakaan yliopistoista.  

– Yhdistämme projektissa oman tutkimusryhmäni lääkeproteiinien stabiiliuteen liittyvän tutkimuskokemuksen ja lääkinnällisen laitteen toimintaan ja niiden materiaaleihin liittyvän kokemuksen ja tutkimuksen Bayerilla, Juppo kertoo.  

Juppo työskentelee Bayerilla Turussa 1.3.2023-1.5.2024 välisenä aikana.  Yhtenäisen tutkimusajanjakson etuna Juppo näkee helpompana keskittymisenä tutkimushankkeeseen. Se on antanut hänelle myös mahdollisuuden opetusvapaaseen tutkimuskauteen, johon muuten on vaikea löytää rahoitusta. 

Tutkimusyhteistyö hyödyttää molempia osapuolia

Yhteistyön nähdään rikastuttavan niin tutkimusta kuin opetusta yliopistolla, ja toisaalta yritys saa uutta puuttuvaa tietoa ja näkökulmaa akateemisen asiantuntemuksen, infrastruktuurin ja yhteistyöverkostojen kautta.  

Jupon mukaan pelkästään lääkeyrityksen tuotekehityksen tiimissä mukana oleminen päivittää lisäksi myös yleistä lääketeollisuusosaamista, joka hyödyttää jatkossa kaikkia Helsingin yliopiston teollisuusfarmasian oppiaineen perusopiskelijoita, erikoistuvia farmaseutteja ja proviisoreja ja tohtorikoulutettavia. 

Saman kokemuksen jakaa Strachan, joka näkee opetuksen laadun ja tarkoituksenmukaisuuden lisääntymisen johtavan uuden motivoituneen opiskelijasukupolven syntyyn ja arvokkaan työvoiman uudistumiseen lääkekehityksen alalla.  

Myös farmaseuttisen lääkeanalyysitutkimuksen merkitys lääkekehitykselle on kasvanut Strachanin mukaan ja uusia jatkotutkimushankkeita on käynnistymässä.  

Yhteistyömalli mahdollistaa päivittäisen kasvokkaisen vuorovaikutuksen. Jatkuva vuorovaikutus auttaa ymmärtämään paremmin yhtäältä yritysten täsmällisiä tarpeita ja toisaalta akateemisen asiantuntemuksen ja infrastruktuurin nykyisiä mahdollisuuksia. Yhteistyöllä luodaan yhdessä puuttuvaa tietoa.

Bayerilla työskentelyn hyötyinä Juppo näkee ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia uutta lääkinnällisistä laitteista, niiden polymeerimateriaaleista, prosessoinnista ja karakterisoinnista. Tutkimustyö raportoidaan julkaisuina.  

– Olen myös joutunut menemään oman osaamiseni epämukavuusalueelle, joka on antanut mahdollisuuden oppia uutta ja saada uusia yhteistyöpartnereita. Bayerin ja muiden yritysten ja yliopistojen kanssa on myös tämän hankkeen aikana, kiitos uusien kontaktien, haettu uutta tutkimusrahoitusta keinoälyn hyödyntämiseen liittyvästä aiheesta, Juppo jatkaa.  

–  Itselläni on lääketeollisuustausta, mikä on antanut minulle ehkä normaalia helpommat lähtökohdat kääriä hihat ja tulla osaksi Bayerin projektitiimiä ja sen arkista aherrusta. Kauttani on Bayer saanut myös käyttöönsä kotimaisen ja kansainvälisen asiantuntijaverkoston, mistä on ollut käytännön hyötyä hankkeessa, summaa Juppo.  

Molempien professorien mielestä kaikkien soveltavaa yliopistotutkimusta tekevien olisi hyvä nähdä yritysmaailman näkökulmaa ja verkostoitua liike-elämään.  

Jupon mielestä on hyvä nähdä, mitkä tutkimusaiheet ovat käytännössä tärkeitä ja mitä osaamisaukkoja on olemassa. Niistä syntyy mahdollisuus uusiin innovaatioihin.  

Strachan toivoo, että lisääntyneestä monialaisesta viestinnästä ja yhteisymmärryksestä koituvat hyödyt ovat pitkäkestoisia.