Helsinki One Health tutkimusverkoston ensimmäinen apulaisprofessori on Tarja Pääkkönen
Ihmisen ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkosto Helsinki One Health nimesi ensimmäisen tenure track apulaisprofessorin. Tehtävään valittiin ELT, dosentti, ECVN, erikoiseläinlääkäri Tarja Pääkkönen. Tehtävä on eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteinen.

Helsinki One Health –tutkimusverkoston (HOH) tuore apulaisprofessori Tarja Pääkkönen muistaa vielä fuksivuonna pohtineensa, että eläinlääketiede olikin ehkä tylsä valinta. Tunne katosi kuitenkin jo toisena opiskeluvuonna, kun Pääkkönen tajusi miten valtavan monipuoliset mahdollisuudet uran suhteen opiskelu eläinlääketieteellisessä tarjosi. Valmistumisen jälkeen Turun seudulta kotoisin oleva Pääkkönen seurasi silloista haavettaan ja hakeutui kunnaneläinlääkärin tehtäviin, kunnes päätti lähteä erikoistumaan neurologiaan. Tuolloin leimahti myös kipinä tutkimuksen tekemiseen.

-Huomasin pian, että sopivin vaihtoehto itselleni oli nimenomaan kliinisen työn ja tutkimuksen yhdistäminen. Koen, että pelkässä potilastyössä voi helposti rutinoitua toistamaan samoja hoitotapoja. Potilastyöstä tulee paljon mielenkiintoisempaa, kun seuraa samalla alan terävintä tutkimusta. Pelkässä tutkijan roolissa taas jäisi vajaaksi asioiden käytännön merkitys. Nyt näen mitä potilaat tarvitsevat ja mitkä ovat ongelmakohtia, ja toisaalta saan myös tutkimusmateriaalia omaan kliiniseen tutkimukseeni, sanoo Pääkkönen.

Vertaileva sairauksien tutkimus näyttää suuntaa

Valintaansa hän ei ole katunut. Nyt takana on yli kymmenen vuoden kokemus kliinisenä opettajana eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ja tuore nimitys vertailevien sairauksien tutkimussuunnan apulaisprofessoriksi HOH-verkostossa. Nimitys on tulosta Pääkkösen työstä neurologian tutkimuksen parissa. Hän on vetänyt aiheeseen erikoistunutta Neuropet  – tutkimusryhmää, joka tutkii koirien perinnöllisiä neurologisia sairauksia, niiden diagnostiikkaa sekä kehittää hoitoja. Tohtoriksi Pääkkönen väitteli v.2016 aiheenaan koirien pentuajan epilepsia.

Vertaileva sairauksien tutkimus selvittää esimerkiksi eri sairauksien syntymekanismeja, hoitoa ja pitkäaikaisvaikutuksia eri eläinlajeilla. Koirilla ja ihmisillä on aivoissa samat reseptorit ja välittäjäaineet. Epilepsialla on siten molemmilla hyvin samankaltaiset syntymekanismit ja geneettiset taustat. Joskus eläinten kanssa on helpompi soveltaa joitain tutkimustapoja, joita voi olla vaikeaa käyttää ihmisten tutkimisessa.

-Esimerkkinä voi olla vaikka koirien epilepsian hoidon tutkimus ruokavalion avulla. Ihmiselle on vaikea sanoa, että nyt syöt vain kolme kuukautta tätä samaa kuivanappulaa, etkä mitään muuta paitsi tällaisen yhden öljylisän (lääke). Se ei onnistu, mutta koiralle se on paljon helpompi toteuttaa. Koira elää samassa ympäristössä ja se on geneettisesti paljon lähempänä ihmistä kuin esimerkiksi hiiret.  Saatuja tuloksia voidaan soveltaa myös ihmislääketieteen tutkimuksessa ja hoitojen kehittämisessä. Tämä tekee tästä tutkimuksesta erityisen hyödyllistä, selventää Pääkkönen.

Tähtäimessä ratkaisuja epilepsian kokonaisvaltaisempaan hoitoon ja epilepsian kehittymisen estämiseen

Epilepsia on sekä koirien että ihmisten yleisin neurologinen sairaus. Molemmilla sairauden kuva on samanlainen, syntymekanismeja, liitännäissairauksia ja lääkkeitä myöden. Myös trauma- ja tulehdusperäiset syntymekanismit ovat niin ihmisellä kuin koirallakin samankaltaiset. Selkeä hyöty koiratutkimuksissa on myös siinä, että koirien kohdalla sairauden pitkäaikaisseuranta on helpompaa, koska niiden elinkaari on lyhempi.

Pääkkösen johtama Neuropet -tutkimusryhmä pureutuu epilepsiatutkimukseen monelta eri suunnalta. Tutkimusten tarkoituksena on löytää keinoja epilepsian kokonaisvaltaiseen hoitoon pelkän lääkehoidon sijaan. Ryhmän tutkimukset selvittävät myös eri lääkitysten vaikutusta koirien käyttäytymiseen. Lisäksi tärkeänä pyrkimyksenä on löytää markkereita, joilla pystytään ennustamaan, mitkä potilaat tulevat vastaamaan huonosti lääkehoitoon ja miten tähän voidaan puuttua.

Pääkkönen aloittaa 1.6. ja aikoo viedä tutkimusta epilepsian juurisyiden lähteille. Pääkkösen toive HOH-verkoston ensimmäiselle viidelle vuodelle on, että tutkimusyhteistyö vahvistuisi merkittävästi uuden toimintatavan puitteissa erityisesti lääketieteellisen ja eläinlääketieteellisen välillä sekä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on myös merkittävästi laajentaa Neuropet –tutkimusryhmän toimintaa.

-Toivon, että saadaan paljon tuloksia seuraavan viiden vuoden aikana. Olen todella ylpeä, että tulin valituksi osaksi HOH-verkostoa. Tämä on todella hieno ja rohkea avaus, jota voisi luonnehtia olevan jopa aikaansa edellä. One Health-ajattelu tuo eri näkökulmat yhteen uudella tavalla ja uskon, että tämä myös vahvistaa eläinlääketieteellisen tutkimuksen asemaa myös laajemmin, Pääkkönen hehkuttaa.

Lisätietoja:

HOH verkoston johtaja, professori Olli Peltoniemi
puh. +358 40 5381621

ELT, dosentti Tarja Pääkkönen
puh. +358 29 4157361