Mitä tutkit?
Tutkin eläinten ravinnon aistintaa eli sitä, miten elimistön solut lukevat informaatiota omasta ravitsemustilastaan ja miten se vaikuttaa eläimen fysiologiaan muun muassa geenisäätelyn kautta.
Yleisesti tunnettu esimerkki ravinnon aistinnasta on insuliinin erittyminen haiman saarekesoluista veren glukoosipitoisuuden nousun seurauksena. Insuliinin aktivoima soluviestintä ohjaa elimistön solut ottamaan glukoosia sisään, minkä seurauksena veren glukoosipitoisuus laskee.
Vastaavanlaisia elimistön ja solujen aiheenvaihdunnan tasapainoa sääteleviä mekanismeja on suuri määrä. Monien toimintaa tunnetaan huonosti, ja osa säätelijöistä on vielä kokonaan löytämättä.
Tässä ravinnon aistinnan tutkimuskentässä ryhmäni keskittyy esimerkiksi sokerien aistintaan liittyvään geenisäätelyyn sekä suolen kantasolujen ravintosäätelyyn. Käytämme pääasiallisena tutkimusmallina banaanikärpästä, jonka geenitutkimuksen työkalut mahdollistavat monimutkaistenkin mekanismien selvittämisen.
Mihin ja miten tutkimuksesi vaikuttaa?
Tutkimusaiheeni liittyy läheisesti aineenvaihdunnan sairauksiin, kuten diabetekseen ja rasvamaksaan. Kantasolujen säätely on puolestaan erittäin tärkeää, kun ajatellaan kudosten toiminnan ylläpitämistä ikääntyvillä ihmisillä.
Ryhmämme tutkimus on luonteeltaan perustutkimusta, eli emme pyri ratkaisemaan jotain käytännön ongelmaa vaan pyrimme etsimään aiemmin tuntemattomia säätelymekanismeja ja selvitämme, miten ne toimivat. Vasta jälkikäteen näemme, miten tämä tieto linkittyy sairauksien syntymekanismeihin.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Suoli. Se on ravinnon aistinnan tutkijalle todella kiinnostava elin, jossa tapahtuu valtavan paljon aineenvaihdunnan säätelyä ja siihen liittyvää viestinvälitystä. Kantasolumetabolian huippuyksikkörahoituksen turvin olemme kehittäneet uusia tehokkaita analyysimenetelmiä, joiden avulla saamme valtavan määrän korkeatasoista dataa suolen soluista ja niiden aineenvaihdunnasta. Meillä on nyt työn alla useita huikean kiinnostavia projekteja, jotka liittyvät suolen solujen ravintosäätelyyn.
Ville Hietakangas on geenisäätelyn professori bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa.
Katso Ville Hietakankaan uuden professorin juhlaluento 10.9.2020 YouTubessa.