Elämä maapallolla on yhteyttävien kasvien varassa, mutta ilmaston ja maankäytön muutoksien seurauksena kasvien biodiversiteetti on valtavan muutoksen alaisena. Kasvillisuus on vahvasti mikrobeista riippuvaista. Hyödylliset mikrobit ovat välttämättömiä kumppaneita ravinnonsaannissa, kun taas taudinaiheuttajamikrobit voivat heikentää kasvien kasvua ja lisääntymistä sekä lisätä kuolleisuutta.
̶ Tällä hetkellä emme kuitenkaan vielä tiedä juuri mitään siitä, kuinka mikrobien monimuotoisuus ja nämä vuorovaikutussuhteet ovat muuttuneet biodiversiteettimuutoksen myötä, sanoo professori Anna-Liisa Laine tulevasta tutkimusalueestaan.
Suomen luonnosta kerätyt pitkäaikaisaineistot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella sitä, kuinka kasviyhteisöjen muutos vaikuttaa niiden mikrobiyhteisöihin. ”The Coevolutionary Consequences of Biodiversity Change” -hankkeen tavoitteena on selvittää ympäristönmuutoksen seurauksia niin ekologisella kuin evolutiivisella tasolla.
̶ Vastavuoroinen evoluutio, missä kasvit sopeutuvat mikrobeihin ja mikrobit kasveihin, on tärkeä näitä vuorovaikutuksia ohjaava prosessi. Yhdistämällä genomitason tutkimuksen kokeelliseen työhön ja luonnonyhteisöiden seurantaan, aiomme selvittää ovatko nämä luonnon hienosäätelymekanismit häiriintyneet, kertoo Laine.
Professori Anna-Liisa Laine on evoluutioekologi, joka pitkään tutkinut kasvien ja mikrobien välisiä vuorovaikutussuhteita. Hän on selvittänyt mekanismeja, jotka säätelevät näitä vuorovaikutuksia niin geenitasolla kuin laajoissa epidemiologissa aineistoissakin. Laineen aiempi tutkimus on tuottanut läpimurtoja siitä, kuinka ihmisen toiminta on muuttanut luonnossa kasvien ja niiden taudinaiheuttajien välistä dynamiikka. Tutkimusryhmänsä kanssa Laine on osoittanut kuinka maiseman pirstoutumisen seurauksena luonnonpopulaatiot ovat alttiimpia taudeille (ks. Nature -artikkeli), sekä sen kuinka kasvidiversiteetti säätelee kasvien tautiriskiä luonnossa (ks. eLife-artikkeli).