MacGregor-Fors aloitti urbaanin biodiversiteetin ja ekosysteemien professorina bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2020. Hän toimii sekä Viikissä että Lahdessa, jossa hän tekee suurimman osan tutkimuksestaan. Kun hän päätti tarttua mahdollisuuteen työskennellä Helsingin yliopistossa, hänellä oli takanaan jo mittava tutkijanura urbaanin biodiversiteetin tutkijana Meksikossa.
– Luin Jari Niemelän julkaisuja maisteriopiskelijana. On eräänlainen unelma toimia instituutiossa, jossa Jari toimii rehtorina ja jossa on fantastinen urbaanin ekologian tutkimustiimi, hän kuvailee ja lisää, että mahdollisuus opettaa lukuisia opiskelijoita yliopistoympäristössä tuntuu kuin raikkaalta ilmalta.
MacGregor-Fors katsoo, että Suomeen tuleminen laajentaa hänen näkemyksiään kaupungistumisesta globaalina ilmiönä ja erilaisista olemassa olevista kaupunkialustoista. Myös tiedon hyvä saatavuus on positiivinen asia tutkijalle, joka on kiinnostunut asioiden isosta kuvasta. Suomessa on paljon valmiiksi kerättyä informaatiota, mikä voi mahdollistaa uusia polkuja tutkimuksessa. Hän on aloittamassa projekteja, joissa vertaillaan sijainnin, luonnon ja kaupungistumisen suhteen erilaisia kaupunkeja.
Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021. Helsingin yliopiston vuosikymmeniä jatkunut ympäristötieteellinen tutkimus alueella on ollut merkittävä tekijä kaupungin muutoksessa. MacGregor-Fors näkee Lahden paikkana, jossa on potentiaalia yhdistää tutkijoiden ja päättäjien osaamista ja intressejä vieläkin pitemmälle. Hän on jo mukana kirjoittamassa artikkelia Lahden matkasta teollisuuskaupungista ympäristöpääkaupungiksi yhdessä kollegoidensa kanssa ja käynnistää parhaillaan uusia tutkimusprojekteja Lahdessa.
Biodiversiteetti termostaattina
Kokenut tutkija voi mennä kohteeseen, havainnoida mitä lajeja on paikalla (ja mitä lajeja ei ole) ja saada jo alustavan käsityksen ympäristön tilasta. MacGregor-Fors on erikoistunut lintuihin, mutta painottaa että eri lajien tarkastelu antaa usein lisätietoa kaupungin eri puolista. Hän ajatteleekin biodiversiteettiä urbaanin alueen termostaattina.
Kaupunkiekologeilta pyydetään usein vastauksia kysymyksiin eri aikajänteillä. Tyypillinen kysymys voi olla rakennetaanko huoltoasema tai lähikauppa paikalle A vai B. Vastaus on annettava nopeasti rakennusprojektin jatkamiseksi. Vaikka nopeiden arviointien teko on mahdollista silloin kun kaupungin yleisestä biodiversiteetistä on jo hyvä käsitys, pikaisten vastausten antaminen ei ole koskaan helppoa ja paras tapa on valmistautua etukäteen.
– Yksi asioista, jotka haluan tehdä Lahdessa, on aloittaa monitaksonomisten tutkimusten tekeminen nähdäkseni mikä tässä boreaalisessa ekosysteemissä on informatiivisin ryhmä lyhyessä mittakaavassa (ja missä tilanteissa). Kun yleiskuva on saavutettu, voidaan eri ryhmien tarkastelulla saada tietoa eri tarpeita, kuten kaupunkisuunnittelua, varten. Ympäri kaupunkia ulottuvan seurantajärjestelmän avulla voidaan tarkentaa päätöksentekoa ja lisätä ympäristöystävällisiä ponnisteluja, MacGregor-Fors sanoo.
Mistä vihjeet löytyvät
Biodiversiteetistä voi saada tietoa monella eri tavalla. Tarkin menetelmä riippuu aina käsillä olevasta kysymyksestä. Yleensä paras tapa aloittaa on tarkastella yhteisöjä tai kokonaisia lajien ryhmiä. Joidenkin lajien suuri määrä ja toisten puuttuminen ovat selkeitä merkkejä. Esimerkiksi varpusen läsnäolo tai runsaus voi kertoa, että alue on luultavimmin urbaani ja siellä on paljon ihmisen toimintaa, mutta todennäköisesti alueella on myös paljon pensaita ja piilopaikkoja, joissa pesiä ja piileksiä.
Luonnonvaraisten lajien terveyden tai jopa genetiikan tutkiminen on esimerkki syvemmälle menevästä urbaanin biodiversiteetin tutkimuksesta. Samoja lajeja voi esiintyä yhtä runsaasti kaupungin eri maankäyttömuotoja edustavilla alueilla. Veri- tai ulostenäytteet saattavat kuitenkin paljastaa, että niiden terveys on erilainen eri alueilla, kuten joidenkin tutkimusten joissa MacGregor-Fors on ollut mukana tulokset ovat osoittaneet.
Suuria suunnitelmia Lahdessa
MacGregor-Fors alkoi Meksikossa ollessaan hahmotella työkalua, jolla voisi tutkia kaupunkiympäristöä kattavasti ottaen huomioon kaikki sen keskeiset puolet. Tämä ajatus on kasvanut Lahdessa toteutettavaksi pilottitutkimukseksi, jonka rahoittaa Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS. Uusi monikerroksinen indeksi ottaa huomioon kaupungin kolme pääulottuvuutta: sosiologisen, ekologisen ja fyysisen. Indeksi eroaa tavoitteeltaan ja laajuudeltaan muista toiminnoista kuten City Biodiversity Indexistä (tunnettu myös Singaporen indeksinä), joka on epäilemättä arvokas työkalu kaupunkien biodiversiteetin arviointiin.
Pilottitutkimuksessa tarkastellaan ekologisen areenan puolelta kasveja ja lintuja. Tulevaisuudessa tarkasteluun aiotaan ottaa muitakin luonnonvaraisten lajien ryhmiä kuten nisäkkäitä tai niveljalkaisia. Näistä eri lähteistä saatavasta tiedosta koottu biodiversiteettiä koskeva informaatio mahdollistaa tiedon yhdistelyn malleiksi, joilla voidaan kvantifioida kaupunkien ekologista koskemattomuutta. Tämän jälkeen tutkimukseen lisätään sen sosiaalinen osa ottamalla mukaan tarkasteluun muiden näkökohtien ohella kaupungin sosioekologisesta luonteesta kertovia lukuja.
Lahti on ihanteellinen kaupunkiekologialaboratorio sekä pilottitutkimukselle että jatkotoimille tutkitun tiedon käytön lisäämiseksi. Alueen sopiva koko mahdollistaa kaupunginlaajuisen tutkimuksen tekemisen kohtuullisessa ajassa, mikä yhdessä muiden tekijöiden kanssa lisää Lahden soveltuvuutta tutkimuspaikaksi. MacGregor-Fors toivoo, että pilottitutkimus on vasta alkua. Hän haluaa rakentaa tuotetun tiedon pohjalta lisää ja tehdä Lahdesta kaupunkiekologisen referenssin sekä verrata sitä myös kaupunkeihin ympäri maailmaa.
Kestävyys ja kommunikaatio
Niiden viiden kuukauden aikana jotka MacGregor-Fors on asunut Suomessa, hän on havainnut, että suomalaisilla on yleisesti ottaen tiivis yhteys luontoon. Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti biodiversiteettiä, ympäristöystävällisiä käytäntöjä ja kestäviä siirtymiä koskevaan tutkimukseen.
MacGregor-Forsin mielestä näyttöön perustuvaa tietoa on levitettävä suurelle yleisölle muodossa, joka on paitsi informatiivinen myös houkutteleva. Ei kuitenkaan ole mikään yllätys, etteivät kaikki tutkijat ole hyviä tieteen popularisoijia eikä heidän tarvitsekaan olla. Meidän on edistettävä monipuolista yhteistyötä kommunikoidaksemme enemmän ja paremmin, MacGregor-Fors ehdottaa.
MacGregor-Fors huomauttaa, että kaupunkijärjestelmät ovat monimutkaisia ja edustavat tietyssä mielessä antroposeenin ruumiillistumaa. Olemme murroskohdassa, jossa meidän on mentävä eteenpäin biologisesti monimuotoisten, elinkelpoisten ja joustavien kaupunkien edistämiseksi ja normalisoimiseksi.
Lisätietoa
- Ian MacGregor-Fors, ian.macgregor@helsinki.fi, +358 29 415 7847
- Twitter: @macgregorfors