Ekologian, evoluution ja yhteiskunnan ympäristökestävyyden tohtoriohjelmaa johtaa vanhempi yliopistonlehtori Mar Cabeza tukenaan tukijakoulutuksen asiantuntija Mia Vehkaoja. Elämän molekyyli- ja solutason järjestelmien tohtoriohjelmaa luotsaa puolestaan tutkimusjohtaja Marja Mikkola tukenaan tutkijakoulutuksen asiantuntija Katri Wegelius.
Tuoreet johtajat haluavat painottaa, että uudet ohjelmat eivät perustu vain rakenteellisiin fuusioihin vaan tarjoavat akateemisen kodin niin väitöskirjatutkijoille kuin ohjaajillekin.
– Nojaamme tieteenalojen sisäisiin ja välisiin vahvoihin perinteisiin ja haluamme, että ne saavat kukoistaa jatkossakin. Olen ylpeä väitöskirjatutkijoidemme osoittamasta aktiivisuudesta ja sitoutumisesta. Heidän tarmonsa muokkaa ohjelman suuntaa alusta lähtien, Cabeza sanoo.
– Tutkijoiden hyvinvointi ja tohtorikoulutuksen sujuva eteneminen säilyvät keskeisinä tavoitteina, mutta syvemmällä tasolla päämääränä on vaalia elinvoimaista yhteisöä, jossa ihmiset kokevat yhteenkuuluvuutta, tulevat kuulluiksi ja voivat vaikuttaa asioihin. Pidämme kiinni aiempien ohjelmien hyvistä käytännöistä ja kehitämme uusia yhdessä. Ohjelma rakentuu yhteistyössä, ja kehittämiseen osallistuvat kaikki sen toimijat, hän jatkaa.
Mikkola pohtii, mitkä tekijät edistävät tohtorintutkintoprosessin onnistumista.
– Erityisen tärkeitä ovat laadukas ohjaus, väitöskirjatutkijoiden reilu kohtelu ja urasuunnittelun riittävä tuki. Kaikkien yliopistoyhteisön jäsenten – ylimmästä johdosta yksittäisiin ohjaajiin – tulee työskennellä yhdessä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Mikkola korostaa myös opetussuunnitelman merkitystä onnistuneessa suunnittelussa.
–Tieteenalakohtaisia opintojaksoja kehitetään yhdessä väitöskirjatutkijoidemme kanssa nykyisten tohtoriohjelmien menestyksekkään toiminnan perusteella.
Tohtorikoulutuksesta vastaava varadekaani Ville Hietakangas on tyytyväinen nimityksiin.
– Olen iloinen siitä, että meillä on näin sitoutunut ja kokenut johtaja- ja asiantuntijatiimi tohtorikoulutuksen tärkeässä siirtymävaiheessa. Sekä Mar että Marja ovat sitoutuneet vahvasti edistämään laadukasta koulutusta, läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia prosesseja, yhteisöllistä ja aktiivista toimintakulttuuria sekä väitöskirjatutkijoiden hyvinvointia. Nämä ovat myös uusien ohjelmien päätavoitteita.
Hietakankaan mukaan tohtoriohjelmauudistus etenee aikataulussa kohti uusien ohjelmien käynnistystä 1.1.2026. Seuraava vaihe on uusien johtoryhmien jäsenten valinta, mihin liittyvä haku jatkuu 10.11. asti. Pyydämme tohtoriohjelman johtoryhmän jäsenten tehtävistä kiinnostuneita täyttämään seuraavan
Ekologian, evoluution ja yhteiskunnan ympäristökestävyyden tohtoriohjelma (EEESY) perustuu kahden vakiintuneen tohtoriohjelman vahvuuksiin: yksi pohjaa maailman johtavaan ekologian ja evoluution tutkimukseen ja toinen edistää tieteidenvälisiä lähestymistapoja ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen. Tarjottu jatkokoulutus tukee moniin eri aiheisiin keskittyviä tutkimushankkeita ekologian ja evoluutiotutkimuksen painotuksista aina sosio-ekologisten järjestelmien ja kestävyysmurrosten integroituun tarkasteluun. Ohjelma on avoin eri tiedekuntien väitöskirjatutkijoille ja vahvistaa tieteidenvälistä yhteistyötä. Tavoitteena on syventää ymmärrystä ekosysteemien ja yhteiskunnan monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, johon kuuluu muun muassa ekologisten prosessien heijastuminen ihmisten hyvinvointiin sekä yhteiskunnallisten toimien, arvojen ja instituutioiden vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Ohjelma on suunnattu tutkijoille, joita motivoi tieteellinen uteliaisuus ja pyrkimys löytää ratkaisuja ympäristöhaasteisiin sekä perus- että soveltavan tutkimuksen kautta.
Elämän molekyyli- ja solutason järjestelmien tohtoriohjelma (MaCS) tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyistä tieteellistä jatkokoulutusta. Ohjelma edistää useita eri biotieteellisiä tutkimusaloja yhdistävää molekyyli- ja solutason tutkimusta mukaan lukien kasvibiologia ja neurotiede. Ohjelman väitöskirjatutkijat tarkastelevat biologisia ilmiöitä monella tasolla aina molekyylimekanismien syvällisistä analyyseistä laajoihin järjestelmätason selvityksiin. Tutkimus pohjautuu usein tutkijoiden omaan uteliaisuuteen ja perustutkimukselliseen lähestymistapaan, mutta monilla hankkeilla on myös yhteiskunnallisesti merkittäviä sovelluksia esimerkiksi biotekniikan ja terveyden aloilla.