Tässä tekstissä emme pohdi niitä taustatekijöitä tai mekanismeja, jotka vaikuttavat yksilön radikalisoitumisprosessin takana. Tarkastelemme ennen kaikkea tyypillisiä elementtejä sellaisessa ajatusmaailmassa tai mielenmaisemassa, joka voidaan tutkimusten mukaan tunnistaa ekstremistiseksi. Mm. extremismitutkija J.M. Berger sekä filosofi ja terrorismin tutkija Quassam Cassim ovat kukin tahollaan tutkineet elementtejä, jotka tyypillisesti yhdistävät ekstremistisiä henkilöitä ja liikkeitä. Vaikka ekstremistien ajatusten ja uskomusten sisältö onkin usein erilainen ideologiasta riippuen, tietyt elementit heidän ajatusmaailmoissaan ovat hyvin samankaltaiset ideogiasta toiseen. Tutkimuksemme viitekehyksessä olemme nimenneet tällaisen ajatusrakennelman ekstremistiseksi orientaatioksi. Yksilön psykologinen orientaatio muodostuu kognitiivisesta, moraalisesta, motivaatioon ja toimintaan liittyvistä osista ja linkittyy vahvasti yksilön sosiaalisiin suhteisiin (Deutch, 2011). Ekstremistisen orientaation käsite ja sitä kuvaavien elementtien tarkastelu auttavat kasvattajaa erottamaan milloin huolta aiheuttavan opiskelijan toiminnassa on kyse vitsailusta tai tahallisesta provokaatiosta ja milloin on syytä oikeasti huolestua.
Ekstremistiseen orientaatioon kuuluu keskeisesti hierarkkisten erojen tekeminen eri ihmisryhmien välille ja mustavalkoinen jako meihin ja heihin. Bergerin (2018) ja Cassamin (2019) mukaan ekstremistesti ajatteleva henkilö uskoo, että jokin ihmisryhmä uhkaa hänen tai hänen oman sisäryhmänsä hyvinvointia ja/tai tulevaisuutta. Toisin sanoen, extremististinen orientaatio saa henkilön ajattelemaan, että oman sisäryhmän hyvinvointi vaatii toisen yhteisön vastaisia toimia. Pahimmillaan ulkoryhmän jäsenten ihmisarvo kyseenalaistetaan kokonaan, jolloin myös väkivaltainen toiminta heitä kohtaan katsotaan oikeutetuksi.
Ekstremistisen orientaation omaavilla henkilöillä on lähtökohtaisesti jokin huolenaihe, joka dominoi heidän ajatuksiaan. Tyypillisesti se liittyy uhkakuviin siitä, että omaan itseen tai omaan ryhmään kohdistuu sortoa, tai vainoa ja jonkinlaista turvallisuudentunnetta horjuttavaa uhkaa. Useat salaliittoteoriat vahvistavat näitä olettamuksia. Ekstremistiseen orientaation kuuluu usein myös ajatus etnisestä, ideologisesta tai uskonnollisesta ”puhtaudesta”, siitä, että on olemassa yksi ainoa oikea versio tietystä asiasta. Siksi idea uskonpuhdistuksesta, etnisestä erottelusta tai tietynlaisesta yhteiskuntajärjestelmästä saattaa tuntua mielekkäältä.
Ekstremistisessä orientaatiossa keskeisiä ovat myös tietynlaiset asenteet. Ehdottomuus oman aatteen ”puhtauden” suhteen tekevät kompromissit ja vaihtoehtoiset näkökulmat lähes mahdottomiksi. Kompromissit ja neuvottelut ovat osoitus muiden näkemysten hyväksymisestä ja siten heikkouden merkki. Omista näkemyksistä pidetään tiukasti kiinni myös silloin, kun todisteita niitä vastaan esitetään. Tähän liittyy olennaisesti heikko kyky sietää epävarmuutta ja epämääräisyyttä, jota pyritään välttämään hakeutumalla samanmielisten joukkoon ja suodattamalla tiedosta ja ilmiöistä vain sellaiset, jotka vahvistavat omaa maailmankuvaa. Usein, ei tosin aina, ekstremistiseen orientaatioon liittyy hyväksyvä asenne väkivallan käytön suhteen. Asenteita kuvaa myös välinpitämättömyys oman tai oman ryhmän toiminnan vuoksi kärsiviä ihmisiä tai eläimiä kohtaan. Toisten suru ja tuska ovat hinta, joka omien tavoitteiden edistämisestä on maksettava.
Ekstremististä orientaatiota värittävät myös tietynlaiset tunteet. Niistä tyypillisimpiä ovat pelko ja viha ulkoryhmän jäseniä kohtaan. Ajatus oman ryhmän asemasta vainon tai sorron uhrina taas voimistaa itsesäälin tunnetta. Nämä kaikki liittyvät huoleen oman ryhmän tai aatteen hyvinvoinnista, sekä etnisestä, uskonnollisesta tai ideologisesta puhtaudesta ja sen säilyttämisestä. Vihollinen pyritään näkemään epäinhimillisenä, arvottomana ja yhteiskunnalle tai oman ryhmän tulevaisuudelle vahingollisena, mikä oikeuttaa heidän syrjimisensä, vahingoittamisensa ja jopa tappamisensa.
Jotta yksilön tai yhteisön aatemaailma voitaisiin luokitella ekstremistiseksi, edellä mainittujen ajattelumallien, huolenaiheiden, asenteiden ja tunteiden tulisi olla selvästi tunnistettavissa. Ekstremistisen orientaation käsite auttaa selkeyttämään kasvattajan ymmärrystä liittyen siihen, milloin opiskelijan toiminta, käytös tai käsitykset voisivat liittyä johonkin tiettyyn ääri-ideologiaan ja milloin kyse on muunlaisesta väkivallasta, rasismista tai joihinkin muihin huolestuttaviin kehityskulkuihin liittyvistä seikoista. Kun tällainen orientaatio puretaan pienempiin osiin, päästään myös helpommin käsiksi siihen, kuinka tällaista maailmankuvaa voitaisiin käsitellä ja sen syntyä ennaltaehkäistä oppilaitoksissa. Viime kädessähän kyse on siitä, että ekstremistisen orientaation mustavalkoisuus sulkee mielen uusilta ajatuksilta ja estää ja häiritsee tiedon hankkimista, käsittelyä ja soveltamista.
Yksilön psykologinen orientaatio ei kuitenkaan ole kiveen hakattu, vaan muotoutuu ajan, paikan ja tilanteiden mukaan. Kasvatuksessa tähän voidaan vaikuttaa kehittämällä opiskelijoiden kykyä kyseenalaistaa ja epäillä tiedon ja erilaisten uskomusten luotettavuutta. Opiskelijoiden tulisi oppia sietämään epätietoisuutta ja erilaisia näkökulmia sekä tekemään kompromisseja. Tärkeää on myös opetella tunnistamaan omien kokemusten ja asenteiden vaikutukset todellisuuden hahmottamiseen ja muiden ihmisten tulkitsemiseen. Myös huumori ja ironia voivat toimia vastalääkkeinä ekstremistisille, ehdottomille näkemyksille.
Lähteet:
Berger, J. M. (2018). Berger, J.M. (2018). Extremism. Cambridge: The MIT Press.
Cassam, Q. (2019). Extremism: A Philosophical Analysis. Keynote presentation at a symposium on Identities and Resilience in Times of Enhanced Nationalisms: Perspectives from Finland and the UK. University of Oxford. 25.10.2019.
Deutsch M. (2011). Interdependence and Psychological Orientation. Teoksessa: P. T. Coleman (Ed.), Peace psychology book series. Conflict, interdependence, and justice: The intellectual legacy of Morton Deutsch (p. 247–271). Springer Science + Business Media. https://doi.org/10.1007/978-1-4419-9994-8_11