Blogi: Väkivaltaistuneet asenteet - uusi käsitepari

Pyrkimykset ennaltaehkäistä väkivaltaista toimintaa ja väkivaltaisen toiminnan ihannointia ovat tärkeitä ja keskeisiä päämääriä myös kasvatuksessa ja opetuksessa. Ääriajattelusta puhuminen kasvatuksen kontekstissa on kuitenkin monin tavoin ongelmallista. Erityisesti ajatus ajattelun kontrolloimisesta ja sen määrittämisestä, millaisia arvoja ihmiset saavat kannattaa, on vapaassa, demokraattisessa yhteiskunnassa ristiriitainen lähtökohta. Miten siis määritellä mitä väkivaltainen ääriajattelu on, miten se voi ilmentyä koulukontekstissa ja mitä sen ennaltaehkäisy oikeastaan tarkoittaa?

Tämän ongelman äärelle keskittyi Helsingin yliopiston Kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 21.8.2019 järjestetty käsitetyöpaja. Työpajaa vetivät Radikaaliksi kasvamassa? -hankkeesta Pia Koirikivi ja Saija Benjamin yhdessä Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Katja Vallinkosken kanssa. Ryhmään aktiivisina jäseninä osallistuivat väkivaltatutkija, Turun yliopiston dosentti Satu Lidman sekä Opetushallituksesta Anne Kolehmainen ja Kati Costiander. Työpajassa työskentelyryhmä pohti, mitkä käsitteet sopisivat parhaiten kuvaamaan sitä ilmiötä ja haastetta, jonka kanssa kasvatusalan toimijat työskentelevät. Jos ei ole mielekästä puhua ”ääriajattelun ennaltaehkäisystä” (aiheesta lisää mm. tässä blogissa), niin miten tehdä näkyviksi rajat siitä, millaisia ajatuksia kasvatuksessa ja koulutuksessa voidaan edistää ja mihin puolestaan on syytä suhtautua kriittisesti tai jopa huolestuneesti?

Vastatakseen haasteeseen käsitetyöpajan ryhmä tuotti käsiteparin ”väkivaltaistuneet asenteet”, jolla voidaan viitata ”kaikkiin sellaisiin perusoikeuksien ja opetussuunnitelmien vastaisiin arvoihin, uskomuksiin ja aikomuksiin, jotka saattavat johtaa väkivaltaiseen puheeseen ja/tai tekoihin”. Keskittymällä ajattelun sijaan asenteisiin on mahdollista tunnistaa ja käsitellä niitä tunteita, uskomuksia ja aikomuksia, mitä erilaiset arvot ja ajankohtaiset tapahtumat ihmisissä herättävät. Sana ”väkivaltaistunut” kattaa puolestaan kaikkia väkivallan eri muotoja hyväksyvät uskomukset ja aikomukset. Väkivallan muotoja ovat esimerkiksi henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja koskemattomuutta loukkaavat toiminnot, vihapuhe, taloudellista vapautta estävä toiminta ja muu yksilöön tai ryhmään kohdistuva painostus tai kontrollointi.

Väkivaltaistuneet asenteet voivat olla selkeästi johonkin ajattelutapaan tai arvomaailmaan perustuvia mutta ne voivat olla myös opittuja ja toistettuja ilman suurempaa pohdintaa. Ennen kaikkea asenteet ovat kuitenkin asioita, joita kasvatuksen eri tasoilla voidaan käsitellä, kyseenalaistaa ja muokata. Asenteisiin liittyy tunteita, arviointia ja tapoja ilmaista niitä ulospäin. Kasvatuksessa keskeistä onkin tarttua siihen, miten asioita ilmaistaan, mihin esitetyt ajatukset perustuvat ja millaisiin arvoihin ne pohjautuvat. Tätä aihetta käsitellään tarkemmin seuraavassa blogissa.