Pari vuotta sitten Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax otti yhteyttä Niklas Wilhelmssoniin, oikeusministeriön Demokratia ja vaalit -yksikön päällikköön: hänen asiantuntemukselleen olisi käyttöä vastaperustetun keskuksen hankkeessa Albaniassa.
”Olen ollut aiemmin mukana esimerkiksi OECD:n ja ulkoministeriön kansainvälisissä hankkeissa liittyen hallinnon avoimuuteen ja vaalirahoituskysymyksiin”, Wilhelmsson sanoo.
Albaniassa kehitetään maan vaalijärjestelmää, ja Oikeusvaltiokeskuksen hankkeen painopiste on erityisesti vaali- ja puoluerahoituksen avoimuuden parantaminen. Läpinäkyvyyttä tarvitaan, jotta olisi nykyistä selvempää, kuka rahoittaa kenenkin vaalikampanjaa ja millä tavalla, ja millaisia sidonnaisuuksia rahoitukseen liittyy.
Oikeusvaltiokeskuksen kautta mukana on suomalaisia virkamiehiä ja tutkijoita, jotka vierailevat lyhyitä jaksoja Albaniassa ja osallistuvat oikeusvaltioklinikka-työskentelyyn. Albaniassa yhteistyökumppani on keskusvaalikomissio, Central Election Commission, ja lisäksi mukana on demokratiatyön kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio International IDEA.
”Olen käynyt hankkeen aikana Albaniassa neljästi, ja joka kerta on ollut hieman erilainen teema – tai oikeastaan teema on tarkentunut kerta kerralta”, Wilhelmsson kertoo. ”Aluksi oli enemmän tietojen keruuta ja keskusteluja, sitten on päästy kouluttamaan ja esittämään hyviä käytäntöjä Suomesta ja maailmalta.”
Albaniassa on tällä hetkellä monia muitakin kansainvälisiä toimijoita ja hankkeita, joiden tavoitteena on vahvistaa maan vaalijärjestelmää ja demokratiaa. Aktiivisuuteen on selkeä syy: Albania hakee Euroopan unionin jäsenyyttä, ja sen pitää kehittää omia järjestelmiään EU-sopiviksi.
”Maassa on selvästi suurta motivaatiota muutokseen juuri EU-jäsenyyshaun ansiosta”, Wilhelmsson toteaa.
Halun ohella löytyy myös kykyä toteuttaa uudistuksia.
”Keskusvaalikomissiossa on varsin pätevää porukkaa, ja virkamiehillä on laaja ymmärrys aihepiiristä. Moni on opiskellut tutkintonsa kansainvälisessä yliopistossa Englannissa tai muualla Euroopassa, ja he ovat kielitaitoisia ihmisiä. Siellä on hyvä tekemisen meininki”, Wilhelmsson arvioi.
Isona vahvuutena Wilhelmsson pitää myös sitä, että Albaniassa kansalaisyhteiskunta on otettu luontevasti mukaan keskusteluihin viranomaisten kanssa.
”Mukana on ollut demokratia-, oikeusvaltio- ja avoimuuskysymysten parissa työskenteleviä järjestöjä, ja ne ovat uskaltaneet esittää kriittisiäkin näkökulmia – mikä ei kaikkialla todellakaan ole mahdollista. Tavoite on, että järjestöjä kuulemalla meidän näkemyksemme maan tilanteesta ja järjestelmästä olisi mahdollisimman tasapainoinen”, hän sanoo.
Valitettavasti maan poliittisesta järjestelmästä löytyy myös isoja heikkouksia ja muutosta jarruttavia tekijöitä: keskeisimpinä laajalle levinnyt korruptio ja järjestäytynyt rikollisuus.
”Albaniassa toimii esimerkiksi yksi Euroopan suurimpia huumeiden salakuljetusorganisaatioita, joka on levittäytynyt ympäri Eurooppaa, ja se on merkittävä tekijä maan taloudessa. Avoimuutta poliittiseen rahoitukseen tarvitaan juuri siksi, ettei tämäntyyppisillä toimijoilla olisi kytköstä politiikkaan tai oikeuslaitokseen”, Wilhelmsson muistuttaa.
On epärealistista kuvitella, että muutaman vuoden hankkeella voisi ratkaista syvälle juurtuneita ongelmia ja muuttaa maan kulttuuria muuttaa.
”Aiemmista kokemuksista tiedän, että tällaisissa muutoksissa on kyse pitkistä prosesseista, ja ne vaativat pitkäjänteistä työtä”, Wilhelmsson sanoo.
”Albaniassa perinne demokratiasta ja vapaiden vaalien järjestämisestä on vielä lyhyt. Uskon, että Suomella on aika hyvä pohja tukea tässä: olemme olleet esimerkiksi viimeiset vuodet kärkisijoilla yhdessä Tanskan kanssa Oxfordin yliopiston tekemässä kansainvälisessä vaalivertailussa.”
Wilhemssonista on selvää, että Albaniassa ollaan nimenomaan neuvonantajina: oikeusvaltiota ei voi viedä ulkopuolelta, jos sisäistä halua ei ole.
”Emme me tunne Albaniaa riittävän hyvin, jotta voisimme tarjota heille jotain valmista mallia, jonka mukaan kannattaisi toimia”, hän toteaa.
”Se, mitä me ja muut kansainväliset toimijat voimme tehdä, on kertoa, miten olemme itse ratkaisseet samoja ongelmia ja haasteita itse ja esitellä sitä, millaista osaamista, teknologiaa, ja lainsäädäntöä voi olla. Ratkaisut on sitten aina tehtävä paikallisesti.”
Omana keskeisenä antinaan albanialaisille Wilhelmsson pitää sitä, että hän on avannut Suomen vaalirahoituslainsäädäntöä, josta oikeusministeriö vastaa.
”Lisäksi meillä on ollut laajemmin keskustelua hyvin toimivien vaalien järjestämisestä, ja olen kertonut meidän vaalijärjestelmästämme ja vaaliviranomaisten toiminnasta.”
Wilhemsson on tyytyväinen siihen, että Albaniassa on syntynyt yhteistyön kuluessa konkreettisia tuloksia.
”Maassa on nyt kehitetty sähköinen järjestelmä vaali- ja puoluerahoituksen seuraamiseen ja valvontaan. Uskon, että myös ihmisten osaaminen turvallisten ja luotettavien vaalien järjestämiseksi on lisääntynyt.”
Albania hakee mallia ratkaisuihinsa myös naapurimaiden kokemuksista, ja Niklas Wilhelmssonkin on päässyt tutustumaan muiden Balkanin alueen maiden vaalijärjestelmiin.
”Olimme mukana konferenssissa, jossa olivat paikalla kaikkien Länsi-Balkanin maiden vaaliviranomaiset. Tämä tarjosi itsellekin hyvän näkemyksen siitä, mitä kaikkea alueella tapahtuu”, hän kertoo.
Kahden vuoden aikana on syntynyt arvokasta verkostoitumista paitsi albanialaisten ja muiden balkanilaisten keskuudessa, myös hankekumppani International IDEAn väen kanssa.
”Organisaatio oli tietysti tuttu entuudestaan, mutta nyt olen tutustunut IDEAn asiantuntijoihin entistä paremmin. Heidän laajasta osaamisestaan demokratia- ja vaali-asioissa on ollut valtavasti hyötyä”, Wilhelmsson kertoo.
”Osittain tämän yhteistyön tuloksena käynnistimme heidän kanssaan vaalien turvallisuuteen liittyvän pilottihankkeen, jonka IDEA rahoittaa. Suomi on ainoana Euroopan maana mukana pilotissa.”
Kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen antaa eväitä myös Wilhelmssonin normityöhön oikeusministeriössä, sillä muiden maiden malleihin ja ratkaisuihin voi peilata omaa järjestelmää ja analysoida mahdollisia kehityskohteita.
”Suomenkaan järjestelmä ei ole täydellinen. Meilläkin on tiettyjä puutteita ja porsaanreikiä liittyen vaalirahoitukseen, kuten mahdollisuus peittää lahjoituksia lainoilla, ja näitä yritetään nyt tilkitä”, hän sanoo.
Wilhelmssonin mielestä Oikeusvaltiokeskuksen tärkeä rooli onkin kansainvälisen työn ohella myös kotimaisen keskustelun ylläpitäminen.
”Oikeusvaltioon ja demokratiaan liittyviä uhkia on kaikkialla maailmassa, eikä Suomi ole niille immuuni. Tarvitsemme esimerkiksi Oikeusvaltiopäivän kaltaisia foorumeja, joilla voidaan käydä kansallista keskustelua näistä asioista.”