Jenni ja Antti Wihurin rahaston lahjoituksella toteutettavassa tutkimusprojektissa analysoidaan yhteiskunnallisen muutoksen ehtoja ja seurauksia jälkikoloniaalisissa yhteiskunnissa. Hannulan projektin keskiössä on Brasilian koillisosan historiallinen alue Pernambuco, jonka yhteiskunnallisia murroskausia lähestytään yhteiskunta- ja oikeushistorian näkökulmien kautta. Ajallisesti erityisen mielenkiinnon kohteena on murroskausi, keisarikunnan lakkauttamisen aika 1800-luvun lopulla.
Tutkimus nojaa muun muassa brasilialaisen oikeusteoreetikon Marcelo Nevesin luomiin käsitteisiin. Näistä symbolinen konstitutionalismi viittaa yhteiskuntien oikeusjärjestyksiin, joissa muodolliset oikeudet eivät toteudu käytännössä: inklusiivisten instituutioiden puuttuessa oikeusvaltio ei ole niinkään kansalaisten suoja vaan vallankäytön retorinen väline. Oikeusjärjestyksen ihanteiden ja niiden konkreettisen toteutumisen välistä kuilua Neves on tarkastellut perifeerisen modernin käsitteen avulla.
Tämä näkökulma resonoi myös taloustieteiden institutionalisen tutkimuksen kanssa: inklusiivisten instituutioiden merkitys yhteiskuntakehitykselle on korostunut esimerkiksi Daron Acemoğlun ja James Robinsonin tutkimuksissa.
Institutionaalisen muutoksen ja kehityksen tarkastelu edellyttää kuitenkin historiallista syvyyttä. Hannulan projekti tuokin oikeus- ja yhteiskuntateoreettisen keskustelun vuoropuheluun alkuperäislähteisiin perustuvan historiantutkimuksen kanssa. Alun perin uuden ajan alun taloushistoriaan erikoistunut Hannula on laajentanut viime vuosina tutkimusprofiiliaan globaaliin oikeushistoriaan.
- Globaalin ja vertailevan oikeushistorian viime vuosien tutkimus on korostanut, että siirtomaavallan aikaisen esimodernin oikeusjärjestyksen piirteet eivät kadonneet itsenäistymisen jälkeen Latinalaisen Amerikan maissa, Hannula toteaa
- Toisaalta taloushistorian pitkä linja on ollut kiinnostunut maiden vaurastumisten, kehityksen tai kehitysloukkujen syistä, hän jatkaa.
Nämä näkökulmat ovat olleet Hannulan kiinnostuksen kohteena jo pidempään, ja tämä ajoi hänet pohtimaan Brasilian kaltaisen maan instituutioiden kehitystä.
Toisin kuin espanjankielisillä naapurialueilla, Brasilian itsenäistyminen ei johtanut portugalinkielisen siirtomaavallan hajoamiseen useiksi valtioiksi vaan keisarikunta (1822–1889) rakentui pitkälti siirtomaa-aikaisen hallintorakenteen varaan. Paikallisista kapinaliikkeistä huolimatta valtakunta pysyi yhtenäisenä poliittisena yksikkönä, vaikka alueelliset erot pysyivät valtavina. Maata uudistaneet, poliittiset reformit, kuten monarkian lakkauttaminen, näyttäytyivät hyvin erilaisina eri provinsseissa eli myöhemmissä osavaltioissa.
Keskusvallan ja valtaeliittien suhdetta on tutkittu laajasti Brasilian poliittisessa historiassa (esim. José Murilo de Carvalho ja Richard Graham). Valtakunnallisesti merkittäviä murroksia on kuitenkin tutkittu paikallistasolla, etenkin Koillis-Brasilian kontekstissa vähemmän. Hannulan projekti rajautuu alueellisesti erityisesti Brasilian koillisosaan maan vanhimpaan osavaltioon Pernambucoon. Tällä alueella latifundiotalous, sokeriplantaasitalouden ja orjuuden perintö loivat erityiset reunaehdot oikeudellisten ja poliittisten reformien implementoinnille.
Tutkimuskysymykset kohdistuvat siihen, miten taloudelliset reunaehdot vaikuttivat oikeudellisten muutosten luonteeseen 1800-luvun lopun Koillis-Brasiliassa, ja toisaalta, millaisia ennakoimattomia seurauksia nämä muutokset – kuten valtiosäännön uudistaminen – aiheuttivat yhteiskuntakehitykselle. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten oikeudelliset instituutiot toimivat käytännössä alueilla, joissa muodollinen modernisaatio ei vastannut sosiaalista todellisuutta.
Tutkimuksen empiirinen perusta on Brasilian keskeisten arkistojen, etenkin Pernambucon alueen alkuperäisaineistojen analyysi. Projektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa yhteiskuntakehityksen reunaehdoista ja rajoista historiallisessa perifeerisessä modernissa. Samalla tutkimus kontribuoi laajempaan keskusteluun siitä, missä määrin oikeudelliset ja taloudelliset instituutiot rakentuvat historiallisesti eliittikoalitioiden klienttiverkostojen ehdoilla.