Oikeusvaltiokeskus ja Leo Mechelin säätiö julkistavat uuden, vuosittaisen Leo Mechelin -juhlaluennon osana Oikeusvaltiopäivän ohjelmaa. Leo Mechelin -juhlaluennoitsijaksi nimetään erityisen ansioitunut oikeusvaltion puolestapuhuja. Oikeusvaltiokeskuksen johtoryhmä ja Leo Mechelin säätiö nimeävät yhdessä tunnustuksen saajan, jolle luovutetaan Leo Mechelin -juhlamitali.

Ensimmäinen Leo Mechelin -juhlaluennoitsija on yleisen oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori. Vuosina 1998–2022 Tuori oli jäsen sekä pitkäaikainen varapuheenjohtaja Euroopan neuvoston Demokratiaa oikeusteitse -komissiossa eli niin sanotussa Venetsian komissiossa, jonka valmistelema oikeusvaltion tarkistuslista (engl. Rule of Law Checklist) on muodostunut tärkeäksi oikeusvaltiolähteeksi Euroopassa ja sen ulkopuolella. Kotimaisessa oikeusvaltiokeskustelussa Kaarlo Tuori tunnetaan etenkin pitkäaikaisena perustuslakivaliokunnan asiantuntijana, useiden valtiosääntöoikeudellisten toimikuntien jäsenenä sekä merkittävästä, yli 50-vuotisesta akateemisesta urastaan Helsingin yliopistossa.

Tarvitaanko kehitysyhteistyön puitteissa enemmän itsereflektiota ja -arviointia ja jopa ehdollisuutta, jos demokratia- ja oikeusvaltiotuki valuu pahimmillaan korruptoituneiden järjestelmien tehostamiseen? Paneelissa pohditaan korruption torjunnan toimivia ja toimimattomia elementtejä kenttätyön näkökulmasta.

Kirsi Henriksson on toiminut DCAF (Geneva Centre for Security Sector Governance) Foundation Council -puheenjohtajana vuodesta 2020 alkaen sekä Kriisinhallintakeskuksen (CMC Finland) johtajana vuodesta 2018 alkaen. Hän on työskennellyt Kriisinhallintakeskuksessa vuodesta 2007 alkaen ja toiminut lukuisissa siviilikriisinhallintaoperaatioissa Suomen sekondeeraamana: EUJUST LEX-Iraq 2010–2011, EUBAM Libya 2013–2014 ja EUCAP Sahel Mali 2014–2016. Lisäksi hän on toiminut EUCAP Sahel Niger -operaation päällikkönä 2016–2018. Ennen nykyistä työuraansa siviilikriisinhallinnan parissa Henriksson työskenteli lähes 14 vuoden ajan tutkijana ja luennoitsijana Tampereen yliopistossa, erityisesti Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa sekä historiatieteen laitoksella. Henriksson on myös Suomen ulkoministeriön nimittämänä pohjoismaisen naisrauhanvälittäjäverkoston jäsen.

Venla Mäntysalo, HTT, on oikeusministeriön erityisasiantuntija, jonka vastuualueena on kansallisen ja kansainvälisen korruptiontorjunnan koordinointi sekä erilaisten korruptionvastaisten toimien kuten tietoisuuden lisäämisen ja koulutukseen liittyvien toimenpiteiden toteuttaminen.

Saara Vuorensola-Barnesilla, VTM, on yli 15 vuoden kokemus kansainvälisestä työstä kansalaisjärjestöjen, yksityisen sektorin ja hallitustenvälisten elinten parissa Keski- ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa niin keskushallinnon tasolla kuin kenttätasolla. Ennen CMI:tä Vuorensola-Barnes työskenteli kahdeksan vuotta maajohtajana kansainvälisessä kansalaisjärjestössä, joka keskittyy humanitaariseen apuun, pakolaisten suojeluun ja sosiaaliseen koheesioon konflikteista kärsineissä maissa. Vuorensola-Barnesin vastuualueisiin ovat kuuluneet Kolumbia, Kenia, Djibouti sekä Somalia, jossa hän vastasi suuren mittaluokan avustusohjelmista. Hän on työskennellyt monentyyppisten rahoituskumppaneiden kanssa ja tehnyt säännöllisesti töitä mm. Kolumbian humanitaarisen avun maatiimin kanssa sekä YK:n pakolaisjärjestön pakolaisavun ja -suojelun koordinointimekanismien parissa Keniassa.

Sananvapaus ja riippumaton media tarvitsevat yhteiskunnassa turvakseen riittävän toimintaympäristön, jotta vallanpitäjillä on vahtinsa. Millaiset kehitysyhteistyöhankkeet ovat onnistuneet rakentamaan liikkumatilaa ja millaisia haasteita ne kohtaavat? Mitä trendejä on havaittavissa riippumattoman median toimintamahdollisuuksissa?

Anu Karvinen, KTM, Viestintä ja kehitys -säätiön toiminnanjohtaja on pitkän linjan kehitysyhteistyön asiantuntija. Pitkä työkokemus Nepalista ja vammaisten ihmisten oikeuksien parissa työskentelystä ovat tehneet Karvisesta ihmisoikeusperustaisen työn vankkumattoman kannattajan. Viestintä ja kehitys -säätiön työ sananvapauden ja median moniarvoisuuden edistämiseksi vahvistaa kansalaistoimijoita ja auttaa heitä saamaan aikaan yhteiskunnallista muutosta.

Liselott Lindström on maailmasta, ihmisistä ja geopolitiikasta kiinnostunut freelance-toimittaja, joka tällä hetkellä seuraa kirjeenvaihtajana Suomea ja Baltian maita Ruotsin televisiolle SVT:lle ja kirjoittaa analyyseja ja artikkeleita Afrikkaa koskevista aiheista suomalaisessa mediassa.  Lindström toimi neljä vuotta Ylen ja SVT:n avustajana Keniassa ja raportoi eri maista ympäri Afrikan mannerta, ja sai työstään useita toimittajapalkintoja.

Virpi Salojärvi, VTT, on populismiin, polarisaatioon ja konflikteihin erikoistunut mediatutkija Vaasan ja Helsingin yliopistoista. Tällä hetkellä hän tutkii, miten tieto ja merkitykset muotoutuvat (audiovisuaalisesti) sosiaalisen median poliittisissa konteksteissa ja miten emootiot vaikuttavat journalistiseen työhön konfliktien keskellä. Maantieteellisesti hän on erikoistunut erityisesti Venezuelaan sekä Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Elinvoimainen ja moniääninen kansalaisyhteiskunta on oikeusvaltion kulmakivi. Millaista tukea kansalaisyhteiskunta tarvitsee demokraattisten rakenteiden luomiseen ja ylläpitämiseen? Mitkä ovat kehitysyhteistyön kompastuskiviä kansalaisyhteiskuntaan kohdistuvissa hankkeissa?

Maija Hyle toimii Diakonissalaitoksen yleishyödyllisen toiminnan johtajana. Koulutustaustaltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori. Hyle on työskennellyt lähes kaksikymmentä vuotta globaalien kehityskysymysten parissa kansalaisjärjestöjen, akatemian ja yksityissektorin palveluksessa. Hyle on työskennellyt muun muassa Etiopiassa, Tansaniassa, Botswanassa ja Ecuadorissa. Diakonissalaitos edistää heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia Suomessa ja kansainvälisesti. Diakonissalaitos toteuttaa monipuolista ja usean eri rahoittajan rahoittamaa kansainvälistä hanketyötä noin kymmenessä maassa mm. Kosovossa, Bulgariassa ja Romaniassa. Diakonissalaitos on Fingon jäsenjärjestö ja ulkoministeriön kumppanuusjärjestö.

Paula Tarvainen toimii vanhempana rauhantyön neuvonantajana Kirkon Ulkomaanavulla ja vastaa rauhantyön globaalista kehittämisestä ja osallistavan rauhan temaattisesta tuesta KUA:n maatoimistoille hauraissa ja konfliktikonteksteissa. Aiemmin Paula on työskennellyt muun muassa UN Womenilla Genevessä Syyrian rauhanprosessiin ja humanitaarisen avun ja kriisivalmiuden kysymyksissä.

Amu Urhonen on Abilis-säätiön puheenjohtaja ja vammaisaktivisti. Abilis tukee kehitysmaiden vammaisten ihmisten yhteisöjen ja järjestöjen suunnittelemia ja toteuttamia projekteja. Urhonen on aiemmin toiminut mm. Kynnys ry:n puheenjohtajana.