Sosiaali- ja terveysministeriön VTR-rahoituksella toteutetussa tutkimushankkeessa kehitettiin motivoivaan haastatteluun nojaava, lapsi- ja perhesosiaalityön vaativiin vuorovaikutustilanteisiin räätälöity koulutuspaketti.
Hankkeessa arvioitiin, missä määrin koulutuksella voi vahvistaa osallistujien vuorovaikutustaitoja, ja tarkasteltiin osallistujien kokemuksia uusien taitojen oppimisesta. Koulutuksen ja uusien taitojen käyttöönoton tueksi lähiesihenkilöille ja johdolle tarjottiin implementointivalmennusta.
Hankkeen tulokset osoittavat, että ammatillista vuorovaikutusosaamista voidaan vahvistaa koulutuksen keinoin. Taidoissa kehittyminen vaatii yksilön omaa harjoittelua, mutta myös kollegojen ja esihenkilön tukea.
Tutkimustuloksista on hiljattain julkaistu viisi tutkimusartikkelia, jotka tarkastelevat vuorovaikutustaitoja ja niiden oppimista eri näkökulmista.
Vuorovaikutustaitoja lapsi- ja perhesosiaalityössä on tutkittu yllättävän vähän
Johanna Moilasen ym. (2026) kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin aiempaa tutkimustietoa ammattilaisten vuorovaikutustaitojen yhteydestä lapsi- ja perhesosiaalityön tuloksiin.
Katsauksen perusteella vuorovaikutusta lapsi- ja perhesosiaalityössä on tutkittu, mutta juuri vuorovaikutustaitoihin keskittyvien tutkimusten määrä oli vähäinen. Tutkimuksia ohjasi vain harvoin jokin teoria.
Tutkimuksista vain neljä keskittyi tarkastelemaan vuorovaikutustaitojen yhteyttä mahdollisiin muutoksiin lasten ja perheiden tilanteissa. Katsauksen löydökset antavat viitteitä siitä, että vuorovaikutustaidot ovat olennaisia asiakastason tulosten saavuttamisessa ja laadukkaassa sosiaalityössä, mutta jatkotutkimusta tarvitaan.
Ammatillisessa vuorovaikutuksessa on mahdollista kehittyä
Koulutuksen osallistujat nauhoittivat omia asiakastapaamisiaan tai osallistuivat ammattinäyttelijän toteuttamaan simuloituun asiakastapaamiseen ennen koulutusta ja sen jälkeen. Nauhoitteita hyödynnettiin sekä tutkimuksessa että oppimisen tukena koulutuksessa.
Elina Aaltion ym. (2025) tutkimuksessa tarkasteltiin koulutuksen osallistujien vuorovaikutustaitojen kehittymistä ja tekijöitä, jotka liittyivät vuorovaikutustaitojen parantumiseen.
Analysoimalla asiakastapaamisnauhoitteita havaittiin, että koulutuksen päättyessä osallistujat pystyivät keskimäärin osoittamaan aiempaa paremmin empatiaa asiakasta kohtaan. Osallistujat, jotka raportoivat harjoitelleensa uusia taitoja sekä uskoivat osaavansa ja aikovansa soveltaa niitä omassa asiakastyössään olivat nauhoitteiden valossa muita taitavampia.
Tulokset osoittavat, että ammatillista vuorovaikutusta on mahdollista opettaa ja oppia, mutta hyvät oppimistulokset edellyttävät monipuolisia opetusmenetelmiä ja oppimismotivaation tukemista. Tärkeä osa koulutusta oli asiakastapaamisnauhoitteiden kuunteluun perustuva menetelmäohjaus.
Omaharjoittelun, vertaisryhmien ja sosiaalisen tuen merkitys oppimisessa
Koulutuksen oppimistuloksia pyrittiin vahvistamaan käyttäytymismuutostieteeseen nojaavan omaharjoitteluohjelman avulla. Siihen sisältyi oman harjoittelun suunnittelua ja reflektointia sekä ohjeita vertaistukiryhmän tapaamisiin. Ohjelma koottiin koulutuksen osallistujille annettuun työkirjaan.
Elina Rengon ym. (2026) tutkimuksessa tarkasteltiin osallistujien käsityksiä työkirjan ja vertaisryhmätapaamisten merkityksestä omalle oppimiselle sekä sitä, oliko näiden käyttö yhteydessä muutoksiin osallistujien vuorovaikutustaidoissa.
Sosiaalityöntekijöiden kyselyjen perusteella osallistujilla oli vaihtelevia kokemuksia työkirjan hyödyllisyydestä. Vertaistukitapaamisista pidettiin paljon. Vertailemalla kyselyn tuloksia nauhoiteaineiston tuloksiin havaittiin, että mitä enemmän työkirjan harjoitteluohjelmaa käytti ja mitä useammin vertaisryhmätapaamisiin osallistui, sitä enemmän vuorovaikutustaidot paranivat.
Tulokset viittaavat siihen, että järjestelmällinen käyttäytymisen muutosta tukeva harjoitteluohjelma voi parantaa uuden työskentelytavan käyttöönottoa.
Elina Rengon ym. (2025) toisessa artikkelissa syvennyttiin puolestaan motivoivan haastattelun käyttöönoton sosiaalisiin ulottuvuuksiin eli siihen, miten koulutuksen osallistujat kuvasivat esimerkiksi työparin ja muiden kollegojen sekä esihenkilön vaikuttavan taitojen oppimiseen.
Vuorovaikutustaitojen harjoittelu näyttäytyi yhteisöllisenä prosessina, jossa keskeistä on kollegojen ja esihenkilön tarjoama sosiaalinen tuki, jaetut normit ja kannustava organisaatiokulttuuri.
Tulevissa koulutuksissa onkin tärkeää tarkastella motivoivan haastattelun oppimisen sudenkuoppia sosiaalisten ulottuvuuksien näkökulmasta. Tulokset myös rohkaisevat hyödyntämään käyttäytymismuutostieteen keinoja yhteisten vuorovaikutusharjoittelun suunnitelmien kehittämisessä ja vertaispalautteen antamisessa.
Johtajat ja esihenkilöt hyötyivät implementoinnin tuesta
Johtajat ja esihenkilöt ovat keskeisessä roolissa uuden työskentelytavan käyttöönotossa eli implementoinnissa sen mahdollistajina. Hankkeessa kehitettiinkin implementointivalmennus: johdon osaamista vahvistamalla tarkoituksena oli tukea koulutukseen osallistumista ja edesauttaa vuorovaikutustaitojen harjoittelua työntekijöiden arjessa.
Nanne Isokuortin ym. (2026) artikkelissa tarkasteltiin esihenkilöjen ja johtajien kokemuksia tästä valmennuksesta. Tulosten mukaan johtajat ja esihenkilöt kokivat saaneensa valmennuksesta apua työntekijöiden tukemiseen uuden työskentelytavan harjoittelussa ja muiden implementointiprosessien suunnitteluun. He kuitenkin toivoivat valmennuksen olevan vielä napakampi ja käytännöllisempi. Erityisesti lähiesihenkilöt jäivät kaipaamaan vielä enemmän tietoa itse motivoivasta haastattelusta. Tulosten perusteella esihenkilöt ja johtajat hyötyvät heille kohdennetusta tuesta.
Vuorovaikutuksen tutkimus jatkuu uudessa hankkeessa
Ammatillisen vuorovaikutuksen tutkimus jatkuu HPRC:ssä kolmivuotisen jatkohankkeen merkeissä. Yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa toteutettavassa VTR-rahoitteisessa Taitoa, varmuutta ja vaikuttavuutta vuorovaikutukseen lapsi- ja perhesosiaalityössä (TAITAVA II) -hankkeessa täydennetään koulutuspakettia ensimmäisen vaiheen tulosten perusteella ja luodaan sille ylläpito- ja levittämisrakenteet.
Koulutuspaketista muokataan myös perustutkinto-opiskelijoille soveltuva versio. Sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitojen kehittymisen lisäksi jatkohankkeessa tutkitaan vuorovaikutustaitojen yhteyttä asiakastason tuloksiin eli asiakassuhteeseen ja asiakkaiden hyvinvointiin.