Vaikuttavuutta lastensuojeluun sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitoja vahvistamalla – Taitava (2023-2024)
Tutkimushanke keskittyy lasten ja perheiden sosiaalityössä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kartoittamiseen ja vahvistamiseen. Monitieteinen tutkimusryhmä kehittää toteuttamiskelpoisen ja vaikuttavan vuorovaikutuskoulutuksen, joka perustuu motivoivaan haastattelun ja muiden asiakastyössä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen.
Sosiaalityöntekijän vuorovaikutustaidot ovat edellytys laadukkaalle ja vaikuttavalle asiakastyölle: luottamuksen rakentumiselle, kuulluksi tulemisen kokemukselle, sovittuun toimintaan sitoutumiselle ja todelliselle osallisuudelle. Tästä huolimatta asiakastyössä keskeisiin vuorovaikutustaitoihin ja niiden tutkimusperustaiseen kouluttamiseen on kiinnitetty toistaiseksi Suomessa vain vähän huomiota. Tämän VTR-hankkeen tavoitteena on tuottaa jäsennys lasten ja perheiden sosiaalityössä tarvittavista vuorovaikutustaidoista ja konkreettista hyödynnettävää tietoa siitä, millä keinoilla näitä taitoja voidaan parhaiten edistää. Tutkimushanke on ensimmäinen Suomessa toteutettu systemaattinen arviointi sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaidoista, ja sen lopputuloksena syntyy näyttöön perustuva täydennyskoulutus- ja valmennuspaketti hyödynnettäväksi lapsi- ja perhesosiaalityössä ja myös laajemmin sosiaalityössä ja sen opetuksessa.
Hankkeen päätutkimuskysymykset ovat:
Vaihe 1: Millaiset sosiaalityöntekijän vuorovaikutustaidot ovat olennaisia vaikuttavassa lasten ja perheiden sosiaalityössä? Millaisia näkemyksiä palvelunkäyttäjillä ja työntekijöillä on näiden taitojen kehittämistarpeista?
Vaihe 2: Millaisia ydinelementtejä näitä vuorovaikutustaitoja vahvistavaan, motivoivaan haastatteluun nojautuvaan koulutukseen tulee sisällyttää? Millä tavoin ulkomailla kehitetty koulutus voidaan adaptoida Suomeen? Miten koulutusta tulee optimoida esitestauksessa saatujen havaintojen perusteella?
Vaihe 3: Kuinka hyväksyttävä ja toteuttamiskelpoinen hankkeessa kehitetty koulutus on ja missä määrin sillä saavutetaan kestävää positiivista muutosta vuorovaikutustaidoissa? Millaisten prosessien kautta onnistunut vuorovaikutustaitojen muutos tapahtuu? Millaisilla 4 tutkimusmenetelmillä (ml. SWaMI-mittarin soveltuvuuden arviointi) voidaan arvioida sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitoja vertailukelpoisesti ja luotettavasti?
Hanke koostuu kolmesta osasta: (1) vuorovaikutustaitojen jäsentäminen ja niiden kehittämistarpeiden kartoitus, (2) koulutuksen kehittäminen, ja (3) arviointitutkimus koulutuksen toteuttamiskelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta. Koulutuspaketin toteuttamiskelpoisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan moniaineistoisesti ja -menetelmäisesti.
Tutkimus toteutetaan neljän yliopiston yhteistyönä (Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Cardiff University). Tutkimusryhmään kuuluu sosiaalityön ja sosiaalipsykologian tutkijoita. Koulutuspaketin suunnitteluun ja arviointiin osallistuu sosiaalityöntekijöitä ja kokemusasiantuntijoita. Hankkeen järjestöyhteistyökumppaneita ovat Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry ja Osallisuuden aika ry. Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lisätietoja:
Maija Jäppinen, apulaisprofessori, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto, maija.jappinen@helsinki.fi
Asiakirjat osallisuuden ja asiakasturvallisuuden takaajina lapsille tarkoitetuissa palveluissa (ASTULA-hanke)
Tutkimuksessa tuotetaan tietoa lastensuojelun ja oppilashuollon dokumentoinnin käytännöistä, erityisesti asiakkaiden osallisuudesta dokumentoinnissa, oikeusperustaisuuden toteutumisesta sekä dokumentoinnin seurauksista. Tutkimuksen tavoitteena on luoda oppilashuoltoon ja lastensuojeluun tutkimukseen perustuvia kirjaamismalleja, jotka ottavat aikaisempaa paremmin huomioon sekä asiakasosallisuuden ja -turvallisuuden että työntekijän oikeusturvan.
Dokumentointiosaaminen ja lasten näkemysten kirjoittamisen tulisi olla sosiaalityön ammatillisen osaamisen keskiössä. Lasta koskevien asiakirjojen dokumentoiminen ei kuitenkaan aina täytä sille asetettuja vaatimuksia; sosiaalityön kirjauksia on pidetty sisällöllisesti puutteellisina, epäselvinä ja lapsen näkökulmat sivuuttavina. Puutteet dokumentoinnissa aiheuttavat virhearviointeja ja katkoksia tiedonkulussa, mikä voi pahimmillaan olla lapselle kohtalokasta. Dokumentointiosaaminen on tärkeää myös työntekijän oikeusturvan näkökulmasta. Oikea-aikainen, asianmukainen ja riittävä dokumentoiminen tekee näkyväksi tehtyä työtä ja on osa sosiaalityön tiedonmuodostusta ja asiakkaan tilanteen arviointia.
Tutkimus liittyy sosiaalityön työmenetelmien tutkimukseen ja asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalityössä koskevaan tutkimukseen. Siinä tarkastellaan erityisesti lasta koskevan tiedon dokumentointia. Sosiaalityössä asiakirjat ovat keskeinen tiedonmuodostuksen työväline ja ne ovat välttämättömiä asiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnissa sekä suunnitelmien ja päätösten tekemisessä. Asiakirjat ovat myös työskentelyn ja ratkaisujen lainmukaisuuden ja valvonnan väline. Asiakirjojen merkitys korostuu asiakasosallisuuden ja -turvallisuuden kysymyksissä.
Hanke sisältää neljä osatutkimusta:
1) Oppilaan osallisuus koulun sosiaalityön dokumentoinnissa (vastuututkija Noora Mäkinen)
2) Dokumentointi osana asiakasturvallisuutta (vastuututkija Aino Kääriäinen)
3) Lapsen huostaanottopäätösten perusteleminen (vastuutukija Raija Kuronen) ja
4) Lapsen emotionaalisen kaltoinkohtelun tunnistaminen lastensuojelussa (vastuututkijat Virve-Maria Toivonen ja Aino Kääriäinen).
Tutkimuksessa hyödynnytetään monipuolisesti kysely-, haastattelu-, asiakirja- ja julkisaineistoja. Hanke tuottaa tietoa ja malleja asiakastyön dokumentoinnin laadun parantamiseen haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluissa.
Lisätietoja:
Aino Kääriäinen, sosiaalityön vanhempi yliopistonlehtori, dosentti, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto, aino.kaariainen@helsinki.fi
Arkivaikuttavuus systeemisessä työskentelyotteess – kestävien ja tietoperusteisten hyvinvointipalvelujen kehittämisen edistämiseen pyrkivä monitapaustutkimus – MultiPrax
MultiPrax -tutkimushanke tuottaa tietoa arkivaikuttavuudesta sosiaalityön systeemisessä kontekstissa kaksikielisillä hyvinvointialueilla. Tutkimuksen keskiössä on se, miten ammattilaiset tuottavat tietoa perheistä ja perheiden kanssa ja mikä merkitys monikielisyydellä on. Myös asiakkaan osallisuus on tutkimuksen kohteena ja se miten ammattilaiset dokumentoivat lapsen näkökulmaa. Lisäksi tarkastellaan miten erilaiset ohjaavat asiakirjat vaikuttavat kestävien hyvinvointipalvelujen johtamiseen.
Hankkeessa pyritään tuottamaan tietoa tietoperustaisen työskentelyotteen implementoinnista minkä avulla luodaan edellytyksiä tavoitteellisiin ja tietoperustaisiin hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tarkastellaan kielen roolia esteenä tai mahdollistajana systeemisessä työssä.
Tutkimushanke toteutetaan kolmella kaksikielisellä hyvinvointialueella 2022-2024: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Pohjanmaan hyvinvointialue
Tutkimus toteutetaan HPRC:ssä ja yhteistyönä seuraavien tutkimuskumppaneiden kanssa: Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet , Ammattikorkeakoulu Novia, FSKC (Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området)
Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lisätietoja:
Ilse Julkunen, professori, hankkeen johtaja, Helsigin yliopisto, ilse.julkunen@helsinki.fi
Luottamuksen rakentuminen lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan (LURA-hanke)
LURA-tutkimushankkeessa tarkastellaan luottamuksen rakentumista lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan. Tutkimushankkeen tavoitteena on: tarkastella luottamuksen rakentumista teoreettisesti ja käytännön tasolla, tuottaa tutkimusperusteista tietoa luottamuksen rakentumisen prosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehittää luottamusta tukevia käytäntöjä ja menetelmiä lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa. Luottamuksen rakentumista lähestytään hyvinvointialueilla työskentelevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ammattilaisten, sekä asiakkaina olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista. Näin ollen luottamusta lastensuojeluun tarkastellaan kahdella tasolla; lastensuojelun monialaisessa yhteistyössä ja asiakassuhteissa.
LURA-hanke vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Mistä tekijöistä luottamus lastensuojelua kohtaan rakentuu, ja mitä seurauksia sillä on sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun kanssa yhteistyötä tekevien SOTE-ammattilaisten sekä asiakkaana olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista tarkasteltuna?
2. Millä konkreettisilla keinoilla luottamusta lastensuojelua kohtaan voidaan rakentaa asiakastyössä ja moniammatillisessa työssä?
Tutkimuksessa tuotetaan ja hyödynnytetään monipuolisesti kysely- ja haastatteluaineistoja. Hankkeen tutkijat tekevät yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Näillä alueilla toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät sekä valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen ja yhdistysten edustajat osallistuvat aineiston keruun suunnitteluun ja alustavien tutkimustulosten arviointiin sekä luottamusta rakentavien toimintatapojen muotoiluun hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa. Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja se toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä vuosina 2024–2025.
Lisätietoja:
Eveliina Heino, VTT, sosiaalityön yliopistonlehtori, dosentti, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto, eveliina.heino@helsinki.fi
Anne-Mari Jaakola, YTT, sosiaalityön erikoistutkija, hankkeen 2. vastuullinen johtaja, Turun yliopisto, anne-mari.jaakola@utu.fi