Hankkeet

TAITAVA II -tutkimushankkeen (2025–2028) lähtökohtana ovat vuosina 2023–2024 toteutetun Vaikuttavuutta lastensuojeluun sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitoja vahvistamalla (TAITAVA) -hankkeen tulokset sekä hankkeen aikana tunnistetut uudet tutkimustarpeet. Hankkeessa kehitettiin motivoivaan haastatteluun nojaava, lapsi- ja perhesosiaalityön vaativiin vuorovaikutustilanteisiin räätälöity koulutuspaketti. 

Jatkohankkeen tavoitteena on: ​ 

1. täydentää tutkimusryhmän aiemmassa hankkeessa kehitettyä ja toimivaksi havaittua, motivoivaan haastatteluun nojaavaa koulutuspakettia sekä muokata siitä sosiaalityön perustutkinto-opiskelijoille soveltuva versio​
2. luoda koulutuspaketille ylläpito- ja levittämisrakenteet mukaan lukien kouluttajakoulutus ja arvioida näiden toteutettavuutta​
3. analysoida sosiaalityöntekijöiden vuorovaikutustaitoja ja niiden yhteyttä asiakastason tuloksiin. 

Hanke toteutetaan yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Soccan kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanina on Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla). Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä. 

Lue lisää ensimmäisen hankkeen tuloksista . 

Hankkeen tietosuojailmoituksen löydät .

Lisätietoja: 

Maija Jäppinen, apulaisprofessori, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto,  

Käynnissä olevassa hankkeessa tutkitaan VaRa -intervention vaikuttavuutta. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa toteutettu taloussosiaalityön interventiotutkimus, jonka käytettävyydestä sosiaalipalveluissa on toteutettu pilottitutkimus.

VaRa -interventio on Taloussosiaalityö lapsiperheissä- hankkeessa keväällä 2022 kehitetty interventiomalli. Intervention kehittämisessä on hyödynnetty aikaisempaa tutkimustietoa, minkä lisäksi kehittämistyössä on ollut mukana alan asiantuntijoita, sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia sekä sosiaalityön asiakkaita. Intervention tärkeimpinä tavoitteina on parantaa perheiden vanhempien talousosaamista ja vähentää mahdollista taloudellista ahdistuneisuutta.  

Tutkimushanke toteutetaan Helsingin yliopistossa, Turun yliopistossa, INVEST tutkimuskeskuksessa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisätietoja: 

Katri Viitasalo, yliopistotutkija, Turun yliopisto & yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto,

Hankkeen tavoitteena on analysoida kuuntelemisen merkitystä aikuissosiaalityössä sekä tehdä näkyväksi ammatillisen kuuntelemisen roolia auttamistarpeita koskevassa tulkinnassa. 

Tutkimushankkeessa vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 

1. Miten aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät kuvaavat kuuntelemistaan palvelutarpeen arvioinnissa sekä  

2. Miten aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät tekevät auttamistarpeita koskevaa tulkintaa kuuntelunsa perusteella? 

Tutkimusta varten kerätään Etelä-Suomen YTA-alueen aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden kanssa teemahaastatteluaineisto sekä tuotetaan kuuntelemisen käsitettä kartoittava kirjallisuuskatsaus.   

Hankkeessa tehdään jatkuvaa käytäntöyhteistyötä Etelä-Suomen sosiaalityön osaamiskeskus Soccan aikuissosiaalityön verkoston kanssa. Verkoston jäsenet osallistuvat aineistonkeruun suunnitteluun, alustavien tutkimustulosten arviointiin ja hankkeessa tuotettujen tutkimusartikkelien kommentointiin. 

Tutkimushanke on saanut Helsingin yliopiston, HUS-Yhtymän, Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen hyvinvointialueiden yhteistyösopimukseen perustuvan Helsingin kaupungin ja Etelä-Suomen hyvinvointialueiden rahoituksen. 

Lisätietoja:  

Eve Orhanli, YTT, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto,  

Tarkastelun kohteena ovat tekoälyn sekä suunnittelu että varsinainen käyttö. Lisäksi hankkeessa tutkitaan, millaisia odotuksia sosiaalihuollon ammattilaisilla on tekoälyä kohtaan suhteessa omaan ammatinharjoittamiseensa. Hankkeessa pyritään vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 

1. Miten ammattilaiset kokevat ja suhtautuvat tekoälyyn sosiaalityössä?
2. Miten tekoälytyökalujen käyttö vaikuttaa dokumentointiin, viestintään ja sosiaalityön käytäntöihin ja millaisia konkreettisia kokemuksia tekoälytyökaluista ammattilaisilla on sosiaalityön arjessa? 

Tutkimusaineisto kerätään haastattelemalla sosiaalihuollon ammattilaisia ja asiakkaita sekä etnografisin menetelmin. Aineistonkeruu toteutetaan sosiaalihuollon yksiköissä neljällä kaksikielisellä hyvinvointialueella Suomessa.  

Hankkeen rahoittaa Helsingin sotepe, Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueet sekä Pohjanmaan hyvinvointialue perustuen yhteistyösopimukseen muun muassa näiden kaksikielisten hyvinvointialueiden, Helsingin yliopiston, ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen (FSKC) sekä muiden kaksikielisten sosiaalialan toimijoiden välillä.  

Lisätietoja:  

Marcus Weckström, PhD, tutkijatohtori,  

Valter Sandell-Maury, PhD, tutkijatohtori,   

LURA-tutkimushankkeessa tarkastellaan luottamuksen rakentumista lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan. Tutkimushankkeen tavoitteena on: tarkastella luottamuksen rakentumista teoreettisesti ja käytännön tasolla, tuottaa tutkimusperusteista tietoa luottamuksen rakentumisen prosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehittää luottamusta tukevia käytäntöjä ja menetelmiä lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa. Luottamuksen rakentumista lähestytään hyvinvointialueilla työskentelevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ammattilaisten, sekä asiakkaina olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista. Näin ollen luottamusta lastensuojeluun tarkastellaan kahdella tasolla; lastensuojelun monialaisessa yhteistyössä ja asiakassuhteissa.

LURA-hanke vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1. Mistä tekijöistä luottamus lastensuojelua kohtaan rakentuu, ja mitä seurauksia sillä on sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun kanssa yhteistyötä tekevien SOTE-ammattilaisten sekä asiakkaana olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista tarkasteltuna?

2. Millä konkreettisilla keinoilla luottamusta lastensuojelua kohtaan voidaan rakentaa asiakastyössä ja moniammatillisessa työssä?

Tutkimuksessa tuotetaan ja hyödynnytetään monipuolisesti kysely- ja haastatteluaineistoja. Hankkeen tutkijat tekevät yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Näillä alueilla toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät sekä valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen ja yhdistysten edustajat osallistuvat aineiston keruun suunnitteluun ja alustavien tutkimustulosten arviointiin sekä luottamusta rakentavien toimintatapojen muotoiluun hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa. Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja se toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä vuosina 2024–2025.

Lisätietoja:

Eveliina Heino, VTT, sosiaalityön yliopistonlehtori, dosentti, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto,

LURA-tutkimushankkeessa tarkastellaan luottamuksen rakentumista lastensuojelun sosiaalityötä kohtaan. Tutkimushankkeen tavoitteena on: tarkastella luottamuksen rakentumista teoreettisesti ja käytännön tasolla, tuottaa tutkimusperusteista tietoa luottamuksen rakentumisen prosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kehittää luottamusta tukevia käytäntöjä ja menetelmiä lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa. Luottamuksen rakentumista lähestytään hyvinvointialueilla työskentelevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, sosiaali- ja terveysalan (SOTE) ammattilaisten, sekä asiakkaina olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista. Näin ollen luottamusta lastensuojeluun tarkastellaan kahdella tasolla; lastensuojelun monialaisessa yhteistyössä ja asiakassuhteissa.

LURA-hanke vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin:

1. Mistä tekijöistä luottamus lastensuojelua kohtaan rakentuu, ja mitä seurauksia sillä on sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun kanssa yhteistyötä tekevien SOTE-ammattilaisten sekä asiakkaana olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista tarkasteltuna?

2. Millä konkreettisilla keinoilla luottamusta lastensuojelua kohtaan voidaan rakentaa asiakastyössä ja moniammatillisessa työssä?

Tutkimuksessa tuotetaan ja hyödynnytetään monipuolisesti kysely- ja haastatteluaineistoja. Hankkeen tutkijat tekevät yhteistyötä Varsinais-Suomen, Pirkanmaan sekä Päijät-Hämeen hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin kanssa. Näillä alueilla toimivat lastensuojelun sosiaalityöntekijät sekä valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen ja yhdistysten edustajat osallistuvat aineiston keruun suunnitteluun ja alustavien tutkimustulosten arviointiin sekä luottamusta rakentavien toimintatapojen muotoiluun hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa. Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä, ja se toteutetaan Helsingin ja Turun yliopistojen yhteistyönä vuosina 2024–2025.

Lisätietoja:

Eveliina Heino, VTT, sosiaalityön yliopistonlehtori, dosentti, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto,

Dokumentointiosaaminen ja lasten näkemysten kirjoittamisen tulisi olla sosiaalityön ammatillisen osaamisen keskiössä. Lasta koskevien asiakirjojen dokumentoiminen ei kuitenkaan aina täytä sille asetettuja vaatimuksia; sosiaalityön kirjauksia on pidetty sisällöllisesti puutteellisina, epäselvinä ja lapsen näkökulmat sivuuttavina. Puutteet dokumentoinnissa aiheuttavat virhearviointeja ja katkoksia tiedonkulussa, mikä voi pahimmillaan olla lapselle kohtalokasta. Dokumentointiosaaminen on tärkeää myös työntekijän oikeusturvan näkökulmasta. Oikea-aikainen, asianmukainen ja riittävä dokumentoiminen tekee näkyväksi tehtyä työtä ja on osa sosiaalityön tiedonmuodostusta ja asiakkaan tilanteen arviointia.

Tutkimus liittyy sosiaalityön työmenetelmien tutkimukseen ja asiakkaiden osallisuutta ja toimijuutta sosiaalityössä koskevaan tutkimukseen. Siinä tarkastellaan erityisesti lasta koskevan tiedon dokumentointia. Sosiaalityössä asiakirjat ovat keskeinen tiedonmuodostuksen työväline ja ne ovat välttämättömiä asiakkaiden palvelutarpeiden arvioinnissa sekä suunnitelmien ja päätösten tekemisessä. Asiakirjat ovat myös työskentelyn ja ratkaisujen lainmukaisuuden ja valvonnan väline. Asiakirjojen merkitys korostuu asiakasosallisuuden ja -turvallisuuden kysymyksissä.

Hanke sisältää neljä osatutkimusta:

1) Oppilaan osallisuus koulun sosiaalityön dokumentoinnissa (vastuututkija Noora Mäkinen)

2) Dokumentointi osana asiakasturvallisuutta (vastuututkija Aino Kääriäinen)

3) Lapsen huostaanottopäätösten perusteleminen (vastuutukija Raija Kuronen) ja

4) Lapsen emotionaalisen kaltoinkohtelun tunnistaminen lastensuojelussa (vastuututkijat Virve-Maria Toivonen ja Aino Kääriäinen).

Tutkimuksessa hyödynnytetään monipuolisesti kysely-, haastattelu-, asiakirja- ja julkisaineistoja. Hanke tuottaa tietoa ja malleja asiakastyön dokumentoinnin laadun parantamiseen haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien palveluissa.

Lisätietoja:

Aino Kääriäinen, sosiaalityön vanhempi yliopistonlehtori, dosentti, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto,

Hankkeessa pyritään tuottamaan tietoa tietoperustaisen työskentelyotteen implementoinnista, minkä avulla luodaan edellytyksiä tavoitteellisiin ja tietoperustaisiin hyvinvointipalveluihin. Lisäksi tarkastellaan kielen roolia esteenä tai mahdollistajana systeemisessä työssä.

Tutkimushanke toteutetaan kolmella kaksikielisellä hyvinvointialueella 2022-2024: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, Varsinais-Suomen hyvinvointialueella sekä Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Tutkimus toteutetaan HPRC:ssä ja yhteistyönä seuraavien tutkimuskumppaneiden kanssa: Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, Ammattikorkeakoulu Novia, FSKC (Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området).

Tutkimushanke on saanut sosiaalityön valtion tutkimusrahoituksen (VTR) sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisätietoja:

Ilse Julkunen, professori, hankkeen johtaja, Helsingin yliopisto,