Tutkimushankkeessa kysyttiin, mistä tekijöistä luottamus lastensuojelua kohtaan rakentuu ja mitä seurauksia luottamuksella on sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun kanssa yhteistyötä tekevien -ammattilaisten sekä asiakkaana olleiden nuorten ja vanhempien näkökulmista tarkasteltuna. Hankkeessa myös tarkasteltiin, millä konkreettisilla keinoilla luottamusta lastensuojelua kohtaan voidaan rakentaa asiakastyössä ja moniammatillisessa työssä.
Hanke toteutettiin vuosina 2024–2025 ja sitä rahoitettiin sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalityön yliopistotasoisen tutkimuksen valtionavustuksella (VTR). Tutkimushankkeesta on julkaistu viisi tutkimusartikkelia, joiden tuloksia esitellään alla.
Luottamusta pidetään tärkeänä, mutta sitä koskevaa empiiristä tutkimusta on vähän
Eveliina Heinon ym. (2025) kirjallisuuskatsauksen mukaan asiakkaiden luottamus lastensuojeluun on keskeistä asiakastyössä, mutta nimenomaan luottamusta tarkastelevaa empiiristä tutkimusta on vielä vähän.
Katsaus osoittaa, että luottamus edistää asiakkaiden avoimuutta ja muutostyötä sekä vahvistaa heidän uskoaan tulevaisuuteen. Parhaimmillaan luottamuksellinen suhde sosiaalityöntekijään tarjoaa korjaavia kokemuksia ja tukee yleistynyttä luottamusta muihin ihmisiin, mikä on erityisen tärkeää nuorille ja lapsille.
Eveliina Heinon ym. (2026) toisessa julkaisussa tarkasteltiin luottamuksen seurauksia. Tulokset osoittivat, että vanhempien epäluottamus sosiaalityöntekijään heijastuu lapsen epäluottamukseen sekä sosiaalityöntekijää että muita lapsen kanssa työskenteleviä ammattilaisia kohtaan.
Lisäksi luottamus voi vähentää kontrollin tarvetta, kun siitä tulee osa yhteistyötä. Näin luottamus voi vapauttaa resursseja varsinaiseen muutostyöhön sen sijaan, että niitä kuluisi yhteistyön ylläpitämiseen ja motivointiin.
Lastensuojelu on haastava konteksti luottamuksen rakentamiseen
Eveliina Heinon ja Anne-Mari Jaakolan (2025) artikkeli syventyi lastensuojelun sosiaalityön kontekstin haastavuuteen luottamuksen rakentamisen näkökulmasta. Luottamussuhteeseen sisältyvät aina vallankäyttö ja haavoittuvuus, sillä luottaja on jossain määrin riippuvainen luotetusta.
Lastensuojelussa asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden välinen valtaepätasapaino korostuu, koska työntekijällä on valta puuttua perheiden yksityisyyteen ja oikeuksiin. Sosiaalityöntekijä toimii samanaikaisesti sekä tukijana että kontrolloijana, mikä voi olla ristiriidassa vanhempien tai lasten toiveiden kanssa ja siten vaikeuttaa luottamuksen rakentumista.
Lisäksi asiakkaiden haastavat elämäntilanteet, aiemmat kielteiset kokemukset ihmissuhteissa ja viranomaisissa, median ja sosiaalisen median negatiiviset kuvaukset lastensuojelusta sekä ammattilaisten vaihtuvuus heikentävät luottamuksen syntymistä.
Yksi tärkeä hankkeessa sivuttu teema on luottamuksen rakentaminen maahanmuuttajataustaisten ja/tai vieraskielisten asiakkaiden kanssa, mitä käsiteltiin Eveliina Heinon ja Hanna Karan (2024) artikkelissa. Tulokset korostavat, että asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisen yhteisen kielen puute sekä laadukkaan tulkkauksen varmistaminen edellyttävät erityistä huomiota asiakassuhteissa.
Kuusi keinoa luottamuksen rakentamiseen
Tutkimuksista tehdyn yhteenvedon perusteella tutkimushanke tunnisti kuusi keskeistä keinoa luottamuksen rakentamiseen sosiaalityössä:
- Aktiivinen kuuntelu antaa asiakkaalle tilaa määritellä tilanteensa.
- Vastavuoroisuus inhimillistää työntekijän, kun hän jakaa pieniä henkilökohtaisia asioita tai myöntää epätietoisuutensa ja erehdyksensä.
- Välittäminen näkyy asiakasta koskevien yksityiskohtien muistamisena ja asiakkaan osallistamisena päätöksentekoon.
- Läpinäkyvyys edellyttää avoimuutta dokumentoinnin tarkoituksesta, käytännöistä ja sisällöistä sekä suunnitelmien selkeää perustelua.
- Voimavarakeskeisyys vahvistaa myönteistä vuorovaikutusta, kun pienetkin onnistumiset huomioidaan.
- Luottamuksen rakentaminen vaatii aikaa. Erityisesti kiireettömyys tapaamisella ja työntekijän pysyvyys on tärkeää, sillä suuri vaihtuvuus heikentää erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden tunnetta. Mikäli vaihdoksia tulee, asiakkaita tulisi informoida niistä ajoissa.
Katse tulevaan
Tutkijat jatkavat aineistojen analyysia ja tulosten raportointia. Tulevissa julkaisuissa luottamusta lastensuojelun moniammatillisissa suhteissa tarkastellaan sekä sosiaalityöntekijöiden että lastensuojelun kanssa työskentelevien sivistys-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmista.
Työn alla on myös julkaisu, jossa analysoidaan sosiaalityöntekijöiden kuvauksia lastensuojelun representaatioista ja niiden vaikutuksista asiakastyöhön. Lisäksi Tanja Koskinen pureutuu väitöskirjatutkimuksessaan sosiaalityön ja lastensuojelun kokemusasiantuntijuuteen.
Lisäksi LURA-hankkeen tutkimukseen osallistuneilta vanhemmilta, sosiaalityöntekijöiltä ja lastensuojelun kanssa yhteistyötä tekeviltä ammattilaisilta on kysytty, mikä lisäisi luottamusta lastensuojeluun. Näitä vastauksia analysoidaan vertaillen, jotta voidaan tunnistaa käytännön tekijät ja kohtaamisen tavat, jotka vahvistavat luottamusta lastensuojelun toimijoiden välillä ja tukevat asiakastyötä.
Linkit julkaisuihin ja hankkeen muihin kirjoituksiin: