Miikka Hiltunen:
Alustat tarjosi mahdollisuuksia yksityisille pienyrittäjille ja yksityisille toimijoille päästä käsiksi toisessa jäsenvaltiossa oleviin mahdollisuuksiin: nostaa tuotteet toisista jäsenvaltioista, tavata toisessa jäsenvaltiossa oleviin ihmisiin näiden alustojen välityksellä. Ja tavallaan sillä tavalla edistää Euroopan integraatiota.
Vasta nyt viime aikoina sitten, vaikka aina tiedostettiin, että näitä riskejä ja haasteita siihen löytyi myös, niin nyt tavallaan sitten nämä haasteet ja ongelmat ja tämä alustojen valta jopa itsessään on tullut paljon keskeisempään rooliin ja näyttelee pääosaa tässä. Eli nämä positiiviset mahdollisuudet on jäänyt vähän niin kuin tausta-alalle.
INTROMUSIIKKI SOI
Matti Ylönen:
Tervetuloa Alustojen vallan ensimmäisen tuotantokauden kymmenennen ja viimeisen jakson pariin. Samalla tervetulotoivotus uusille seuraajillemme, joita on viime aikoina tullut runsaasti.
Vaikka äänen bittivirta hiljeneekin nyt kevään tullessa muutamaksi kuukaudeksi, niin tämän aihepiirin käsittely jatkuu vielä Instagram-tilillämme. Teen kevään aikana kaksi aineistonkeruumatkaa Brysseliin ja tarkoituksena on päivittää niiltä Instaan huomioita muun muassa näiden reissujen keskeisestä annista. Ja podcast puolestaan jatkuu syksyllä toisella tuotantokaudella.
Tänään tarkoitus on palata tutkimushankkeeni ydinteemojen pariin, joista sarja lähti viime syksynä liikkeelle. EU:sta on kuluneen pari vuoden aikana tullut lähes liukuhihnalta aloitteita datatalouden sääntelemiseksi. Ja ajatuksena on hakea tänään kokonaiskuvaa siihen, miten merkittävästä kokonaisuudesta oikein tässä kaikessa on kyse.
Kolme keskeistä säädöstä on olleet digimarkkinasäädös DMA, digipalvelusäädös DSA sekä viimeisempänä helmikuussa hyväksyty tekoälysäädös eli AI Act. Ja tämän viisikon täydentävät vielä sitten kaksi datan käsittelyä jakamista käsittelevää aloitetta, eli datasäädös Data Act ja datahallintasäädös Data Governance Act.
No näiden lisäksi EUn alustalouden sääntelyä on viime aikoina edistetty muun muassa alustatyöhön liittyen, jota käsitteltiin viidennessä jaksossa Meri Koivusalon ja Mikko Perkiön kanssa. Ja tätä Data Actia ja Data Governance Actia puolestaan sivuttiin Timo Harakan kanssa. Nyt fokuksessa on kuitenkin nämä edellä mainitut kolme säädöstä, eli DMA, DSA ja AI Act, jotka on ollut erityisen keskeisiä näiden isompien digijättien toiminnan sääntelyssä, näiden niin sanottujen portinvartijayritysten.
Jos nämä aiemmat jaksot ei ole tuoreessa muistissa tai et ole ehtinyt niitä kuunnella, niin lyhyt kertaus vielä DMA:sta ja DSA:sta ennen kuin lähdetään vauhtiin tämän päivän jakson kanssa. DMA muun muassa rajoittaa portinvartijayritysten omien palveluidensa suosimista ja pakottaa Googlen ja Applen kaltaiset digijätit avaamaan näitä käyttöjärjestelmiä kilpaileville sovelluskaupoille. Lisäksi esimerkiksi datansiirtoa alustojen välillä lisätään samalla, kun käyttäjien seuraaminen ja profilointi mainoksia varten ilman lupaa kielletään. Sitten taas tämä DSA, eli digipalvelusäädös, liittyy alustojen sisältöihin ja esimerkiksi vastuisiin, joita digijäteillä on muunmuassa monitoroida keskustelua laittomuuksien ja vihapuheen tehokkaaksi estämiseksi.
Ja tässä kaikessa on pelissä tosi isot asiat. Kun datatalouden globaali hallinta ei ole kauheasti edennyt, niin EU:n alueella on usein koko ajan suurempi merkitys myös maailmanlaajuisesti. Ja sitten näiden sääntöjen onnistumisella ja käytäntöönpanolla on tosi iso merkitys sillä, mihin suuntaan isojen datajättien valta yhteiskunnan digitaalisiin perusinfrastruktuureihin kehittyy. Ja sitä kautta tämä vaikuttaa meidän kaikkien elämään.
Ja Suomesta olisi hankala löytää parempaa keskustelukumppania näiden teemojen luotaamiseen kuin Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Erik Castrén -instituutin väitöskirjatutkija Miikka Hiltunen. Miikan pitkällä oleva väitöskirja käsittelee juurikin EU:n aloitteita sosiaalisen median ja digitaalisten alustojen sääntelemiseksi.
Sukelletaan siis Miikan avustuksella näihin isoihin kysymyksiin siitä, kenen ehdolla datakapitalismin kehitys 2020-luvulla etenee.
Itse kiitän tässä vaiheessa kaikkia teitä kuulijoita tästä ensimmäisestä tuotantokaudesta. Ottakaa Instatili seurantaan, jos kyseistä alustaa käytätte, ja palataan podcastin tiimoilta asiaan taas syksyllä.
VÄLIJINGLE SOI
Matti:
Tervetuloa Alustojen valtaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Erik Castrén -instituutin väitöskirjatutkija Miikka Hiltunen.
Tänään on tarkoituksena luodata, miten EU:n varsin nopealla tahdilla neuvottelemat säädökset muovaavat alustatalouden portinvartijayritysten valtaa. Ja puhutaan tähän liittyen erityisesti digimarkkinasäädös DMA:sta, digipalvelusäädös DSA:sta ja uuden karheasta AI Actista, joka hyväksyttiin nyt tässä ihan äskettäin.
Vaikka näistä säädöksistä tietenkin tästä DMA:sta ja DSA:sta on keskusteltu jo podcastin eri vaiheissa, etenkin Timo Harakan ja Leevi Saaren ja Beata Mäihäniemen kanssa, niin nyt on oikein hyvä hetki luoda tällaista laajempaa kokonaiskuvaa aiheeseen.
Mutta voisi ihan alkuun aloittaa tästä AI Actista, koska sitä me ei olla oikeastaan ehditty tässä podcastissa vielä käsittelemään. Voisitko avata, mitä keskeisempiä uudistuksia tämä tuo?
Miikka:
Joo. Eli siis tämä AI Act on jossain määrin erilainen säädös kuin tämä vaikka DMA ja DSA, digipalvelusäädös ja digimarkkinasäädös. Eli näitä tekoälysovellutuksia on alettu nyt integroida moniin meidän yhteiskunnan toimintoihin. Eli esimerkiksi automaattista päätöksentekoa on alettu hyödyntää rajavalvonnassa, poliisitoiminnassa, lainanhaussa, sosiaalietuuksien käsittelyssä, verotuksessa. Eli hyvin laajasti eri yhteiskunnan toiminnoissa. Ja sitten tällä AI Actilla pyritään nyt kaikki näitä systeemejä sääntelemään.
Eli se AI Act on siinä mielessä paljon laajempi, tai keskittyy paljon laajempaan kokonaisuuteen kuin vain näihin verkkoalustoihin, ja totta kai se sivuaa myös näitä isoja teknologiayhtiöitä, koska näillä on niin laaja-alainen tämä toiminta-ala nykyään. Eli esimerkiksi Microsoftilla on isot investoinnit tässä OpenAI-yhtiössä, joka on kehittänyt tätä ChatGPT-järjestelmää. Eli nämä sinänsä kyllä kuuluu tähän, mutta tässä on tavallaan paljon laajempi horisontaalinen säädös kyseessä kuin tämä DMA ja DSA.
Ja se, että mitä siellä AI Actissa nyt sitten tulee, niin on... Eli siellä on tavallaan luokiteltu nyt vähän näitä järjestelmiä riskiperustaisesti. Eli tavallaan suurin osa ja ne keskeisimmät uudistukset koskee näitä tämmöisiä korkeariskisiä järjestelmiä, eli joihin sijoittuu juurikin nämä tekoälyn käyttö poliisitoiminnassa, tai lain käytössä, tai sosiaalietuuksien käsittelyssä, tai koulutusensaannin arvioinnissa, tai sitten esimerkiksi verotuksessa.
Ja näiden systeemien sääntelyyn sitten ja kehittämiseen tulee erilaisia huolellisuus- ja avoimuusvelvoitteita muun muassa, joilla pyritään estämään esimerkiksi, että ne systeemit ei olisi syrjiviä. Ja ehkä sitten se, mikä sitten myös koskettaa tässä AI Actissa nyt näitä verkkoalustoja ja siellä olevaa informaatiota, niin on sitten tällaiset vähäisen riskin järjestelmät, johon kuuluu muun muassa kuvan, tai videon, tai äänen manipulaatiota tekoälyn avulla, tai ihan luontiakin nykyään. Ja näitä järjestelmiä koskee sitten vähän sellaiset kevyemmät läpinäkyvyys- ja avoimuusvelvoitteet.
Matti:
Mikä sun näkemys tästä AI Actista sitten on? Tämä on niin valtavan nopeata näiden kielimallien, tai tekoälyn, tai mitä sana nyt käyttääkään kehitys, niin onko sun näkemys, että tällä pystytään saamaan tähän jotain järkevää sääntelyä globaalisti myös?
Miikka:
No kyllä mä uskon, että tässä AI Actissa on potentiaalia. Tässähän nyt on tavallaan, tietysti jo kävi vähän sellaista, että tavallaan mietittiin, että onko tämä säädös nyt vanhentunut jo syntyessään kun näitä tavallaan yleiskäyttöisiä näitä kielimalleja, esimerkiksi just tämän ChatGPT:n kaltaisia järjestelmiä ei oltu mitenkään erityisesti omana kategoriaanaan huomioitu tässä luonnoksessa, ja sitten säädösvaiheessa niitä otettiin mukaan, ja niille tuli omia velvoitteita. Mutta se sääntely on kuitenkin, ja monet näistä EU:n digisäädöksistä on kyllä sillä tavalla tulevaisuusorientoituneita, että niihin on rakennettu mahdollisuuksia muokata ja sisällyttää, ja komissiolle toimivaltuuksia sisällyttää uusia järjestelmiä sinne.
Eli yleensä kun puhutaan, että tavallaan tässä, sääntely on vähän niin kuin aina kulkee jäljessä ja on jo syntyessään, ja jos ei ole syntyessään, niin sitten vähän sen jälkeen viimeistään niin vähän niin kuin vanhentunutta. Niin varsinkin EU-sääntelyssä mun näkemys on, että se on tosi tavallaan joustavaa, ja tulkinnan kautta pystytään sisällyttämään sinne sääntelyn piiriin monia sellaisia, mitä ei ehkä otettu huomioon silloin, tai joita ei ollut olemassa silloin, kun se lainsäädäntöprosessi oli käynnissä. Eli se vanhentuminen ei mun mielestä, eikä automaattisesti aina pidä paikkaansa.
Matti:
Miten sitten, jos katsotaan tätä AI Actia laajemmin, tätä kokonaisuutta, minkä nämä säädöspaketit muodostaa, just DMA ja DSA nyt ehkä tässä keskeisimpänä on mielessä, niin miten sä arvioisit nyt, kun tässä on komission ja parlamentin kausi tulossa päätökseen, että minkälainen lopputulos tuli?
Miikka:
No tuli Unionin omassa ja tavallaan ehkä mediassakin ja tässä, miten näistä on uutisoitu, niin näitä on pidetty aivan mullistavina ja suorastaan ennen kuulumattomina sääntelykehikkoina, mutta kyllä ne on merkittäviä, ja munkin mielestä. Ja nyt tietysti ehkä se, että mikä tämän kokonaisuuden ja näiden eri säädösten vaikutus ja merkittävyys tulee olemaan, niin se kuitenkin, ja kuinka paljon niissä on nyt sitten potentiaalia ehkä tarttua tähän yhtiöiden valtaan, niin se nyt on vielä sellainen, joka ehkä jää nähtäväksi, ja joka tulee tässä elämään ja joka selviää vasta myöhemmin.
Eli totta kai se oli iso jumppa, että nämä säädökset saatiin tavallaan hyväksytyksi ja voimaan, mutta joskus on ehkä sellainen ajatus, että tavallaan, että ne tavallaan kamppailut näihin säädöksiin liittyen liittyy siihen lainsäädäntöprosessiin, ja sen jälkeen, kun ne saadaan sovittua tai lyötyä lukkoon, niin sitten ne tavallaan päättyy ne kamppailut. Mutta että sitten juristit kuitenkin tietää, että tavallaan sitten sen jälkeen, että aletaan selvittää, ja ne kamppailut jatkuu siitä, että mitä nämä kaikki velvoitteet oikeasti tarkoittaa jonkun esimerkiksi yksityisen yhtiön liiketoiminnan kannalta, että mitä pitää vaikka muuttaa, mitä pitää tehdä eri tavalla, ja siihen yleensä liittyy paljon sellaisia tulkinnanvaraisuuksia, mikä tavallaan asettuu minkäkin sääntelyn piiriin, mikä järjestelmä esimerkiksi. Että siinä mielessä ne kamppailut tavallaan jatkuu, ja tavallaan tulee määrittämään sitä, että mikä merkitys milläkin säädöksellä on, ja meidän EU:n järjestelmässä viime kädessä Euroopan Unionin tuomioistuimella on tässä tulkinnassa sitten viimeinen sana, ja siinä mielessä hyvin keskeinen rooli.
Matti:
Joo, että tähän sun alalla paljon tätä soveltamista tutkitaan myös, ja täytyy toivoa, että tämä julkinen katse pysyy myös näissä nyt senkin jälkeen, kun tämä suuri mediasirkus on ohi.
Miikka:
Kyllä, kyllä, ja tavallaan, ja ehkä se mitä kanssa voi korostaa on se, että nyt nämä tavallaan nämä kamppailut on aika täällä kuitenkin jossain määrin suljetummin juristiprofession piirissä, jossa eri rooleissa olevat juristit tekee tätä tulkintatyötä asiakkaidensa, tai ilmankin asiakkaita, mutta me tiedetään, että yhtiöillä on isot oikeuspalvelut omassa piirissään, ja heillä on paljon juristeja, jotka pyrkii näitä tulkintoja tekemään silleen, että se palvelisi mahdollisimman paljon sitten heidän yhtiönsä etua, ja sitten tuomarit juristeina siinä sitten on tavallaan sanomassa sitä viimeistä sanaa, että nämä ei ole sillä tavalla enää yhtä demokraattisia ja avoimia kamppailuja. Ja tuomioita totta kai voi kritisoida, mutta ne ei ole samalla tavalla sitten, ja säädöksiä voidaan avata uudestaan, mutta ne ei ole niin yksinkertaisia, että ne ei ole niin yksinkertaisia reittejä välttämättä.
Matti:
Joo, tästä tuli just oikeustieteilijä Emilia Korkea-aholta tosi kiinnostava artikkeli EU-tasolla näiden juristien roolista myös tämmöisenä lobbareina tietyissä tilanteissa, joiden ei kuitenkaan tarvitse rekisteröityä tänne EU:n läpinäkyvyysrekisteriin, että se, kuten vähän tuossa toit esiin, niin se raja on välillä häilyvä.
Miikka:
Kyllä, kyllä, ehdottomasti, että juristeja toimii tosi monessa roolissa, ja myös tässä lainsäädäntöprosessissakin näillä eri instituutioilla on omat oikeuspalvelunsa, ja siellä myös juristeja, joilla on tavallaan siinä tulkinnassa se positio siinä instituutiossa, parlamentissa tai neuvostossa, tai ehkä jonkun jäsenvaltion juristina tai muuta. Eli näitä juristeja toimii eri rooleissa ja eri intresseillä, ja monilla toimijoilla tässä, instituutionaalisilla toimijoilla on aina omat juristit, jotka edistää sitten näissä tulkinnoissa instituutionsa etua.
Matti:
Joo, voi olla, että palataan tuohon vielä tuossa vähän tuonnempana, mutta voisi vielä miettiä tai kuulla sun näkemyksen siihen, että kun katsotaan tässä säädösten kokonaisuutta, mikä nyt on saatu maaliin, niin mitkä näet näistä kaikista merkittävimpinä muutoksina, mitä tässä datatalouden sääntelyyn on tullut tai tulossa?
Miikka:
No se vähän riippuu, että miten sitä merkitystä arvio, että mistä näkökulmasta katsoo, että ehkä sitten tavallaan tämä tekoälysäädös voi sanoa, jos siinä mielessä olevan hyvin merkittävä, niin kuin sanoin, että se sovellutusala on tarkoitettu olevan hyvin, hyvin laaja ja tavallaan tosi horisontaalinen ja yhteiskuntaa läpäisevä säädös on kyseessä.
Mutta sitten jos puhutaan tästä nimenomaan verkkoalustojen vallasta vähän tarkemmin, niin siinä mä ehkä korostaisin tätä digimarkkinasäädöstä, tätä DMA:ta.
Ja sehän on tosiaan tämmöinen kilpailuoikeudellinen instrumentti, mutta siinä nimenomaan on pyritty, kun pureutumaan tämän datatalouden ja digitaalisen talouden perustoimintamalleihin ja tavallaan niihin tavallaan vallanlähteisiin, jotka on ylläpitää näiden yhtiöiden positiota, eli esimerkiksi justiin tavallaan datavarantojen yhdistämiseen ja hyödyntämiseen eri palvelujen kehittämisessä ja tavallaan sen datan käyttämistä uusille markkinoille siirtymisessä ja sitten tavallaan palvelujen yhteensopivuutta ja näiden, niin kuin järjestelmien sellaista sulkeutunutta luonnetta pyritään niin kuin avaamaan ja tavallaan heikentämään sellaista lukkiutumista tiettyihin palveluihin ja sitten tavallaan omien palvelujen suosimista niissä suljetuissa järjestelmissä, niin kuin tavallaan, että syntyy semmoisia niin kuin riippuvuusketjuja.
Eli näitä kaikkia tämmöisiä lukkiutumistilanteita pyritään vähän niin kuin löyhentämään ja se mun mielestä on sellaista, missä on paljon kiinnostavaa potentiaalia ja että ne on mun mielestä kyllä niin kuin merkittäviä.
Matti:
Joo, näitä alkaa näkyä jo nyt näitä seurauksia tästä. Tuli vaikka, että Epic Games palaa nyt Applen alustoille. Heillähän oli iso kiista näistä, että miten näitä tuloja jaetaan näistä pelin sisällä tehdyistä ostoista.
Miikka:
Kyllä, kyllä ja nimenomaan, että niitä tavallaan käyttöjärjestelmissä, pitää sallia esimerkiksi toisia sovelluskauppoja tai selainten käyttöjärjestelmien sisällä pitää olla suhteellisen niin kuin vapaasti valittavissa tai vielä vapaammin valittavissa kuin ehkä nyt on.
No ehkä sitten, minkä mä myös nostaisin, niin se digipalvelusäädöksen sitten tällainen alustojen tämän toimintalogiikan ja sen tiedon avaaminen. Tavallaan sen tiedon tavallaan kanavoiminen sääntelijöille, mutta sitten myös tutkijoille. Eli näissä digipalvelujen ja näiden alustoihin liittyvien haittojen kohdalla, se on jossain määrin vielä aika epäselvää, että mitä haittoja, miten nämä alustat vaikuttaa meidän yhteiskunnalliseen keskusteluun vaikka tai ihmisten päätöksentekoon. Ja nyt sitten siinä digipalvelusäädöksessä pyritään avaamaan sitä, että tavallaan taattaisiin semmoiseen suhteellisen vakaan tietoon päässyt tutkijoille ja sitten regulaattoreille. Ja mä näen, että siinä tavallaan on tämmöistä tulevaisuuteen ehkä pitkällekin suuntaavaa potentiaalia.
Matti:
Niin, että tutkijat saa perattua, että miten nämä toimii ja sitä kautta sitten ehkä toimittajat tehtyä juttuja niistä ja jos siellä on ongelmia, niin ne nousee keskusteluun.
Miikka:
Joo, eli pystytään tekemään tavallaan empiiristä tutkimusta siitä, että miten ne alustat toimii ja mitä seurauksia siitä on ja sitten näitä tutkimustuloksia niin kuin julkaisemalla.
Ja sitten tämä tieto haitoista niin kuin siirtyy yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sääntelyelimille ja muille ja tavallaan voidaan sitten jälleen kerran käyttää sitä pohjana ehkä tulevalle sääntelylle tai sitten tämän digipalvelusäädöksen velvoitteiden toimeenpanossa.
Matti:
Sä tuossa aika tarkkaan kolme vuotta sitten ruodit Perustuslakiblogissa silloin neuvottelussa ollutta digimarkkinasäädöstä pohtien sitä evoluution, revoluution eli vallankumouksen tai astettaisen muutoksen näkökulmasta, ja sulla tuli myös German Law Journalissa 2022 artikkeli, missä vähän nämä samantyyppinen kehikko toistui.
Ja tämä oli tosiaan tämän DMA:n kontekstissa, mutta miten sä arvioisit nyt tämän koko sääntelykehikon kontekstissa, että onko kyse evoluutiosta vai revoluutiosta vai jostain muusta?
Miikka:
No kyllä mä sanoisin, että enemmän on kyse evoluutiosta kuin revoluutiosta siinä mielessä, että tämmöisiä EU:n yleisiä perustavoitteita ja työkaluja ei näissä digipalvelu tai missään digisäädöksissä tavallaan hirveästi visioitu uudestaan, vaan näissä luotetaan edelleen esimerkiksi sisämarkkinoihin ja tähän ajatukseen tämmöistä, reilusta digitaalisesta taloudesta. Ja tämä reilu digitaalinen talous voi ajatella olevan tietynlainen jatkumo tällaiselle EU:n sosiaalisen markkinatalouden ideaalille, jossa siis markkinatalouden instituutiot, eli vahva yksityinen omistusoikeus, sopimusvapaus ja yhtiömuoto toimii talouden perustana, ja sen jälkeen päälle sitten tavallaan rakennetaan näiden markkinatalouden haittojen ja lieveilmiöiden korjaavaa sääntelyä ja tämmöisiä yleisiä etuja suojaavaa sääntelyä. Nämä yhdessä sitten ajatellaan, että luo tavallaan tämmöisen toimivan ja oikeudenmukaisen talouden.
Eli tavallaan nyt näitä EU:n tämmöisiä pitkään visionissa olleita tavoitteita ja käytössä olleita työkaluja yritetään sovittaa nyt tähän digitalouden kontekstiin. Esimerkiksi tämä kilpailuoikeuden selkeä käyttö ei ole mikään uusi innovaatio EU:ssa, vaan että se kilpailuoikeuden keskeinen rooli on tähän EU:n taloudelliseen ajatteluun sisältynyt ihan sieltä alusta asti. Eli esimerkiksi tämmöisessä ordoliberaalissa talousajattelussa tämä kilpailuoikeuden rooli oli hyvin keskeinen.
Matti:
Joo, eli ordoliberalismihan on tämä saksalainen talousajattelun linja,
Miikka:
joka on vaikuttanut siellä EU:n alkuaikoina jo siihen, että minkälaisia toimivaltuuksia unionille, niin kuin esimerkiksi annettiin, ja siinä tämä kilpailuoikeus on ollut historiallisestikin hyvin keskeinen. Ja siinä mielessä esimerkiksi tämä digimarkkinasäädös nyt sitten, joka sovittaa tätä voimakasta kilpailun turvaamista tähän digitalouden kontekstiin, niin ei ole mikään täysin uusi innovaatio.
Matti:
Joo, täytyy tässä vain mainostaa, että jos ordoliberalismi kiinnostaa, niin Timo Miettinenhän on Suomessa siitä esimerkiksi kirjoittanut.
Tuli vielä mieleen tuosta, kun sanoit, että se rakentuu vanhan pohjalle, niin kai se taitaa usein EU:ssa ja KV-politiikassa, siis kansainvälisessä politiikassakin mennä, että jos pystytään sanomaan, että jatketaan jotain olemassa olevaa, niin on helpompi saada tavoitteita läpi kuin sillä, että tehdään jotain ihan uutta.
Miikka:
Kyllä, kyllä. Näinhän se varmasti on, että poliittiset realiteetit siinä myös vaikuttavat. Ja totta kai esimerkiksi nämä sisämarkkinat, mitä EU tykkää korostaa omana vahvuutenaan, tavallaan onkin sitä, että ne on tuonut EU:lle neuvotteluvoimaa näissä esimerkiksi näitä yhtiöitä vastaan tässä sääntelykysymyksessä. Ja tavallaan siinä mielessä halutaan sitä projektia jatkaa ja suojata ja ylläpitää. Ehdottomasti siinä on tavallaan, että se tuntuu luonnolliselta, että tässä rakennetaan vanhan päälle.
VÄLIJINGLE SOI
Matti:
Yksi kysymys, jota itse olen tässä läpi vuoden pohtinut ja haastatteluissakin, on tämä, että miten kunnianhimoisia nämä uudistukset on olleet. Ja tässähän usein jätetään aikajänne yksilöimättä. Voi olla joku asia hyvin kunnianhimoinen jollain lyhyen aikavälin realiteeteissa, mutta se voi silti olla täysin riittämätöntä, että saataisiin ongelmia ratkaistua, jos se kuilu on liian suuri, niin kuin vaikka ilmastopolitiikassa usein nähdään.
Miten sä itse näkisit, jos mietitään, tai jos jaetaan se lähtökohta, että näistä isoista digijäteistä on tullut merkittäviä vallankäyttäjiä ja meidän demokratian perusinfrastruktuureita ja talouden infrastruktuureita ohjaavia toimia, niin murtaako tämä EU:n sääntelykokonaisuus tätä globaalia valtaa?
Miikka:
Joo, tämä kunnianhimoaste ja sitten suhteutettuna tähän aikajänteeseen on musta sellainen kiinnostava kysymys, mitä olen itsekin paljon miettinyt ja siitä tavallaan ehkä kirjoittanutkin, tai oonkin kirjoittanut. Ja mä sanoisin, että ne on tavallaan sekä kunnianhimosia, ja niissä on tätä valtaa murtavaa potentiaalia, ja sitten toisaalta ei ehkä ole myöskään kunnianhimosia, tai voi olla, että ei kaikilta osin murra valtaa.
Eli totta kai se oli tavallaan lyhyellä aikajänteellä iso saavutus, että näin massiivinen sääntelypaketti saatiin yhdellä komission kaudella tehtyä. Mutta sitten tosiaan, jos ajattelisi sitä, että haluaisi muuttaa tämän digitaalisen talouden perusasetelmaa, jossa meillä on nämä isot digiyhtiöt, jotka hallitsee, ja saa suurimman osan siitä talouden tuotosta, ja hallitsee sen talouden toimintaa, niin nyt ei ole vielä mitenkään selvää, että ne tavallaan olisi ollut niin kunnianhimosia, että ne muuttaisi tätä perusasetelmaa.
Meillä todennäköisesti ehkä tulee, vaikka tietysti näissä erityisesti närm eniten potentiaalia näissä kilpailuoikeudellisissa sääntelyinstrumenteissa, niin ehkä todennäköisempää kuitenkin on, että meillä tulee olemaan nämä yhtiöt täällä, jotka ehkä todennäköisesti, toimii sitten vähän vastuullisemmin ja vähän huolellisemmin, ja vähän tarkemmin monessa suhteessa, mutta että tavallaan ne toimijat on edelleen siellä, ja ne tavallaan epätasa-arvoisuudet, jotka on tämän digitaalisen talouden määrittäviä piirteitä, niin edelleen tulee isoilta osin pysymään, ja tavallaan sen tyyppinen kunnianhimo, että miten me voitaisiin esimerkiksi demokratisoida näitä alustoja, ja luoda eri toimintalogiikoilla toimivia alustoja, tai muita digitaalisia palveluja tuottavia toimijoita, että miten sellaiset vaihtoehtoiseen malliin nojaavat toimijat voisi nousta, niin sellaista ei ole ihan kauheasti mun mielestä vielä visioitu, tai sen tyyppinen visiointi on aika alussa, eli näitä pahimpia haittoja hillitsevä sääntely vähän rajaa sitä meidän mielikuvitusta, että miten me voitaisiin kuvitella parempaa digitaalista taloutta, että se jää siihen tavallaan, että se jää siihen tavallaan sääntelyyn.
Matti:
Joo, johon varmaan voi vaikuttaa sekin, että hyvin monet ihmiset, jotka näistä julkisuudessa puhuu, niin he on jossain roolissa itse mukana sitten, ehkä kuulemisissa tai mahdollisesti itse sääntelemässäkin tai muuta, jolloin tietysti se korostuu se aikajänne, mikä siinä sääntelyssä on.
Miikka:
Kyllä, kyllä. Ja totta kai niin kuin sitten kun mä sanoin, että nämä tavallaan kuitenkin siinä lyhyellä aikajänteellä on ollut kunnianhimoisia, että ehkä mitä sitten itse haluaisi korostaa siinä, on että tavallaan semmoinen vielä, pitemmälle menevämpi muutos vaatisi sitä, että se sääntely ymmärrettäisiin tämmöisenä väliaskeleena, ennemmin kuin tavallaan päätepisteenä, että oltaisiin silleen, että okei, nyt maailma on pelastettu, voidaan pyyhkiä kädet ja tavallaan nyt jatkaa lepäämistä laakereilla, vaan oltaisikin enemmän silleen, että nyt saatiin nämä sääntelypaketit, että mikä se olisi sitten tavallaan seuraava etappi, että tiedostetaan se, että tässä ei ollut niin kuin kaikki, ja tämä ei ehkä riitä, ja tavallaan meillä on vielä paljon korjattavaa.
Matti:
Joo, en muista, mainostinko jossain jaksossa Nick Jacksonin ja hänen kollegoidensa perustuma Balanced Economy Project, tämmöinen pyrkimys rakentaa Euroopallaan just tämmöistä kansalaisliikettä tai järjestöä just tämän monopoliteeman ympärille, ja ehkä just vähän näistä syistä, että tarvitaan niitä tahoja, jotka esittää nyt epärealistisena pidettyjä vaihtoehtoja, josta voisiko tulevaisuudessa tulla realismia, mutta että sekin on käsittääkseni aika alkumetreillä, että kyllähän tässä semmoinen kansalaisyhteiskunnan mobilisaatio on aika vähäistä ollut.
Miikka:
Kyllä joo, mä oon ihan samaa mieltä, ja nimenomaan just tällaisten tavallaan nyt epärealistisilta tuntuvien visiointien, tai sellainen sen tyyppisen visioinnin tekeminen on myös tärkeää näiden tavallaan lyhytjäntäisempien projektien, ja tavallaan kaikista hallittavammissa olevien ongelmien ratkaisemisen ohella, että nämä ei ole silleen tavallaan välttämättä mitenkään toisiansa poissulkevia.
Matti:
No tässä kun liikutaan nyt eri aikajänteillä ja tasoilla, niin vois mennä vielä siihen, että kun nämä on koko unionissa voimaan tulevia säädöksiä, niin miten sitten tavallaan, mikä jäsenmaiden rooli tässä toteutuksessa ja valvonnassa tulee olemaan?
Miikka:
Joo, se on ihan kiinnostavaa, ja se liittyy nyt sitten osaltaan myös tähän, että mikä näiden säädösten merkitys sitten ehkä tulee lopulta olemaan, ja tähän toimeenpanoon ja tulkintaan.
Nythän esimerkiksi digipalveluja, julkimarkkinasäädöksessähän komissiolle oli tärkeää korostaa, että tämä toimeenpanojärjestelmä on nyt erilainen kuin GDPR:ssä, tietosuoja-asetuksessa, jossa tätä toimeenpanoa ja sen keskittymistä Irlantiin on kriitisoitu hyvin voimakkaasti, että tämä on nyt erilainen. Ja tavallaan näiden suurimpien alustajättien sääntelyn toimeenpano ja valvonta keskitettiin nyt näissä sitten komissioon. Ja komissio on nyt sitten tätä varten aloittanut asiantuntemuksen keräämisen ja rekrytoinnin ja tarvittavien työkalujen keräämisen siihen toimeenpanoon. Ja voi olla, että tämä sitten ehkäisee samantyyppisen tilanteen syntymistä, mitä tässä tietosuoja-asetuksessa sitten on ollut.
Totta kai meillä sitten edelleen nyt on jäsenvaltiossakin toimeenpanoja. Meillä on paljon myös pienempiä digipalveluja, digipalveluyhtiöitä, joita sitten nämä meidän kansalliset viranomaiset tulee sääntelemään. Ja meillä esimerkiksi digipalvelusäädöksessä tulee tämmöinen digipalvelukoordinaattori, jokaiseen jäsenvaltioon, joka sitten siihen jäsenvaltioon sijoittuneita pienempiä, jotka ei ole näitä hyvin suuria verkkoalustoja, niin sitten sääntelee. Ja se on myös keskeistä. Että jossain määrin niitä tietosuoja-asetuksen toimeenpanoon liittyviä ongelmia on pyritty ehkäisemään sillä, että on nostettu sitä ylikansallisen valvonnan roolia.
Matti:
Tämä Irlantihan tulee siitä, että suurin osa näistä isommista on rekisteröitynyt sinne.
Miikka:
Joo, eli joo, nimenomaan. Eli se on ollut tämä alkuperämaaperiaate, joka on ollut tosiaan tässä keskeinen. Ja siinä nimenomaan sitten just tämä, erityisesti tässä tietosuoja-asetuksen kontekstissa, tämä Luxemburgin ja Irlannin asema on korostunut, koska nämä isoimmat yhtiöt on sijoittunut sitten Irlantiin suurin osa, mutta sitten Luxemburgiin ja jotkut sitten Hollantiin.
Matti:
Voitko avata vielä tarkemmin sen alkuperämaaperiaatteen ja sitten, että olisi kiinnostava kuulla, että missä määrin nyt, okei, että komission valta kasvaa tässä valvonnassa, mutta että onko Irlannilla ja Luxemburgilla jatkossakin korostunut rooli? Luxemburg tässä Amazonin sillan pääasemana.
Miikka:
Joo, no siis eli tämä alkuperämaaperiaate on EU:n sisämarkkinoiden ihan keskeinen rakennuspalikka, eli kun EU on pyrkinyt luomaan yhtenäiset markkinat, niin siihen on sisältynyt sitten ajatus siitä, että paitsi että toimitaan yhteisillä pelisäännöillä, niin myös se valvonta ja toimeenpano on sitten keskitetty yhteen jäsenvaltioon, ja tavallaan se sisämarkkinoihin kuuluva ajatus, että yritykset voi sijoittua mihin jäsenvaltioon vaan, ja sitten noudattaa vaan yksiä sääntöjä, niin on toteutettu tällä alkuperämaaperiaatteella, että siinä valtiossa, mihin he päättävät sitten sijoittua, niin se toimivaltainen viranomainen on sitten sen jäsenvaltion viranomainen, ja sitten näissä digiyhtiöissä se toimintalogiikka on se, että sijoitutaan yhteen valtioon, ja muissa valtioissa ei juuri ole mitään tavallaan toimintoja, vaan tarjotaan vaan sen verkon yli sitä palvelua, niin sitten Irlannin ja Luxemburgin tarjoamat sellaiset etuudet, kuten esimerkiksi veroetuudet, missä harmonisaation taso EU:ssa on vähäisempää, niin on vaikuttanut siihen sijoittautumiseen.
Ja totta kai sitten varmaan myös tämä tietosuoja-asetuksen tavallaan tietynlainen toimeenpano on ollut sitten yksi tavallaan tätä sijoittautumista yllä sitä, että he ovat pysyneet siellä Irlannissa, niin on sitten edesauttanut. Eli tavallaan se alkuperämaaperiaate on tässä digipalvelujen osalla kääritty tänne e-kauppadirektiiviin, joka on meidän tämä vanha EU-sääntelyinstrumentti, joka koskee kaikenlaisia verkkopalveluja.
Matti:
Jonka pohjalle DSA on sitten...
Miikka:
Jonka pohjalle, jota DSA olevinaan uudisti, mutta mikä on kiinnostavaa, että tähän alkuperämaaperiaatteeseen ei lopulta siinä DSA:ssa kuitenkaan puututtu, vaan tämä e-kauppadirektiivihän on edelleen aivan voimassa siellä, ja sinne käärityt nämä tavallaan etuudet, eli tämä e-kauppadirektiivi on näille verkkoyhtiöille noin yleisestikin hyvin edullinen, eli että paitsi, että tämä alkuperämaaperiaate takaa sen, että vaan sitten siinä sijoittautumisvaltion viranomainen pystyy toimeenpanemaan sitä sääntelyä, niin siellä myös rajataan sitten näiden viranomaistenkin mahdollisuuksia säännellä siellä sijoittautumisvaltiossa, ja sitten sinne sisältyy myös tämä vastuuvapauslauseke näistä laittomista sisällöistä, joita sitten siellä alustalla esimerkiksi vihapuheesta, joita sitten siellä saattaa olla.
Eli siellä on monenlaisia oikeudellisia etuuksia annettu, ja nämä on säilytetty nyt tässä pääosin muuttumatta, ja erityisesti tämä alkuperämaaperiaate. Sitä haastettiin vähän tämän DSA:n lainsäädäntöprosessin aikana, että erityisesti Ranskan johdolla osa jäsenvaltioista pyrki siirtämään sitä painopistettä enemmän kohdenvaltioihin, jossa myös sitten nämä muut palvelun kohdevaltiot, joissa sitä palvelua tarjotaan ja palvelunkäyttäjät on, niin pystyisi näiden valtioiden viranomaiset myös sääntelemään, mutta sitten tämä tämmöinen niin sanottu sisämarkkinatiimi, joihin kuului sitten nämä, sitten nämä usual suspects, eli Irlantia, Luxemburgia, Hollanti, niin myös sitten pohjoisia jäsenvaltioita, joilla on suhteessa vahva digitaalinen talous, eli muun muassa sitten Pohjoismaat, jotka ajoivat tämän alkuperämaaperiaatteen säilyttämistä.
Matti:
Ja sitten oli vielä se, että okei, että tämä komission valta kasvaa, mutta säilyykö edelleen esimerkiksi Irlannin jonkinlainen erityisrooli tässä toimeenpanossa?
Miikka:
No nyt ehkä näiden isoimpien toimijoiden osalta se Irlannin rooli, Irlannin ja Luxemburgin rooli on niin kuin DSA:n velvoitteiden osalta niin kuin vähän pienempi.
Mutta esimerkiksi sitten se e-kauppadirektiivin alkuperämaaperiaate on kuitenkin niin kuin edelleen voimassa, ja meillä saattaa olla myös sellaisia verkkoalustatoimijoita, jotka on varsin isoja, mutta ei kuitenkaan ole niin isoja, että ylittäisi sitä hyvin suuren verkkoalustan kynnystä, ja jotka sitten niin kuin kaikki putoaa sinne alkuperämaaperiaatteen, ja näin ollen sitten mahdollisesti Irlannin tai Luxemburgin tai Hollannin sääntelyn piiriin. Ja että siinä mielessä tavallaan Irlannilla kuitenkin niin kuin säilyy roolia erityisesti sitten vähän näiden pienempien toimijoiden, jotka saattaa kuitenkin olla niin kuin hyvin isoja ja tavallaan EU:n laajuisia toimijoita, niin sitten siinä säilyy kuitenkin sitä toimeenpanevaa roolia.
Että tavallaan voi olla, että niin kuin myös tässä digipalvelukontekstissa, ja sen digipalvelujen sääntelyn kontekstissa säilyy myös sitten, tai niin kuin pysyy tämmöisten niin kuin toimeenpanevien tai valvontaviranomaisten väliset kamppailut, mitä me ollaan niin kuin tietosuoja-asetuksen kontekstissa nähty.
Matti:
Joo, vois puhua vielä tästä nyt kun eurovaalit lähestyvät. Meillä on kohta uusi europarlamentti ja uusi komissio, ja tässä on gallupeissa ollut, että tämmöiset oikeistopopulistiset puolueet esimerkiksi kasvattaisiin suosiota.
Nyt on tietysti hankala katsoa kristallipalloon tässä vaiheessa, mutta miten sä itse uskot, että seuraavan komission ja parlamentin kaudella, että tullaanko näkemään vielä jotain isoa tähän liittyen, vai onko se enemmän näiden toimeenpanoa näiden nyt tehtyjen säädösten vai jotain muuta?
Miikka:
No nythän nämä tosiaan on vähän spekulatiivisia, mutta nyt sitten mitä jotkut kollegat on kuullut, esimerkiksi Brysselissä käydyistä keskusteluista, että nyt kun tiedetään, että von der Leyen hakee toista kautta komission johdossa, että tavallaan nyt kun tämä hyväksyttyjen ja voimaan tulleiden säädösten määrä on ollut niin suuri tällä kaudella, että nyt sitten ja tämä toimeenpano tiedetään, että se on hyvin keskeinen osa näiden onnistumista, niin että jos von der Leyen nyt jatkaa tässä, erityisesti silloin, jos hän jatkaa tässä komission johdossa, niin sitten tavallaan pyrittäisiin keskittymään enemmän tähän toimeenpanoon.
Mutta että toisaalta se, että tavallaan se sääntely on keskeinen työkalu EU:lle ja jokaiselle komissiolle näyttää, että tavallaan jotain tehdään ja poliittisia lupauksia täytetään, että kyllä yleensä tavallaan on tämmöistä poliittista painetta myös uutta sääntelyä tehdä ja on mahdollista, että sitten tavallaan saattaa olla, että huomataan jo jotain tavallaan tilkitsemistarpeita ja siinä mielessä ehkä sitten tulee uutta sääntelyä, joka saattaa olla ehkä vähän pienimuotoisempaa tai kohdennetumpaa.
Meillähän tietysti on ollut kohdennettua sääntelyä jo nyt tämänkin komission aikana näiden isojen säädöshankkeiden lisäksi, että on ollut esimerkiksi poliittista mainontaa tai asumis- tai hotellipalveluja, niin kuin kuitenkin, kuten esimerkiksi majoittumispalveluita, tarjoavia airbnbeitä koskevaa sääntelyä, ja sitten alustatyöntekijöiden asemaa koskevaa erikoissääntelyä, että on ollut myös tämmöisiä pienempiä kohdennetumpia hankkeita näiden isojen lisäksi, ja tämmöisiä kohdennetumpia saatetaan nähdä vieläkin sitten ehkä enemmän.
Ja nythän tietysti tämä turvallisuusaspekti on semmoinen, mikä on nyt sitten korostunut tästä uudessa geopoliittisessa tilanteessa nyt tosi voimakkaasti, että se saattaa sitten puoltaa sitä, että ehkä tämmöisiin disinformaatioon ja vaalivaikuttamiseen ja propagandan levittämiseen kontrolloivaa sääntelyä saattaa sitten olla painetta tuoda lisää, ja kyberturvallisuutta EU on pyrkinyt pitämään yllä. Ja sen merkitys vaan todennäköisesti kasvaa.
En usko, että tavallaan tämä vaalien lopputulos välttämättä vaikuttaisi siihen, että tämä digitaalinen ulottuvuus painuisi jotenkin pois agendalta, että todennäköisesti se tulee olemaan jossain määrin keskiössä nyt sitten vaalien jälkeenkin ja seuraavan komission strategiassa mukana ihan keskeisenä osana joka tapauksessa.
Matti:
Joo, onhan tästä ollut aika laaja konsensus, vaikka yksityiskohdista kiistelläänkin, mutta joka tapauksessa.
Mites, tässä ehdokkaat mobilisoituu pian eurovaaleihin, niin mitä suosittelisit kuulijoille, mitä näihin kysymyksiin liittyen kannattaisi ehdokkaita tentata?
Miikka:
No mä pari sen ehkä sellaista, mitä aina välillä itsekin miettii, että saattaisi kysyä, niin ehkä ensimmäinen on tämä, että kun minusta tuntuu, että meillä ehkä kansallisesti yli puoluerajojenkin on haluttu korostaa tätä EU:n sisämarkkinoiden tärkeyttä Suomelle ja kuinka se on ollut pääasiassa positiivinen juttu, että miten ehdokkaat, pystyisiköhän näkemään jotenkin tavallaan eri tavalla tämän sisämarkkinoiden hyödyt ja haitat tässä digitaalisessa kontekstissa, jossa me nyt tiedetään, että tavallaan nämä sisämarkkinat ja niiden oikeudelliset rakennuspalitikat on nyt se pohja, jolle Euroopassa tämä isojen yhtiöiden valta on rakentunut ja jonka tuomiin oikeuksiin ja etuuksiin he nojaa joka päiväisessä toiminnassaan.
Eli nämä samat oikeudelliset rakenteet, jotka on mahdollistanut monille muillekin yhtiöille tavallaan helposti tämän ylikansallisen toiminnan yhdestä jäsenvaltiosta käsin, niin on mahdollistanut myös näille yhtiöille se toiminnan Irlannista käsiä sieltä saatavien veroetuuksien nauttimisen ja sitten tavallaan ylläpitää näitä digitaalisen talouden epätasa-arvoisuuksia. Ja kuinka tavallaan tätä, voisiko sisämarkkinoita ajatella ehkä vähän kriittisemmin ja uudestaan ja mitä se tarkoittaa?
Matti:
Joo, tuo oli tosi hyvä pointti ja ehkä meillä on ollut vähän tämmöinen narratiivi pienestä avotaloudesta, jossa on tietyt liike-elämäedut, jotka on nähty aika yhdenmukaisina ja nykyään me yhä useammin päädytään siihen tilanteeseen, että ei ole olemassa mitään yhtä suomalaista liike-elämää tai yhtä suomalaisen liike-elämän etua, että saa just äsken tai vaikkapa nyt kaatuneessa yritysvastuudirektiivissä, niin teknologiateollisuuden ja elinkeinoelämän keskusliiton kannat lähtivät eri teille. Että tällaisia nähdään vähän varmasti yhä enemmänkin vielä.
Miikka:
Niin, kyllä. Ja toinen olisi ehkä sitten se, mitä tässä jo sivuttiin, eli tavallaan sen semmoisen toisenlaisen digitaalisen talouden visiointi, että miten ehdokkaat näkisivät ja mikä olisi EU:n rooli tämmöisen toisenlaisen datatalouden ja digitaalisen talouden visioinnissa, jossa meillä saattaisi olla ainakin näiden nykyisten toimijoiden ohella myös eri logiikalla, ja ei välttämättä edes markkinalogiikalla toimivia alustayhtiöitä ja muita digitaalisia palveluja tarjoavia toimijoita.
Että esimerkiksi silloin historiassa, kun nämä televisiopalvelut tuli uutena, ja teknologiat oli tavallaan uusia, ja niitä mietittiin, että miten niitä pitäisi hallinnoida, niin tämä julkisen mediapalvelun tarjoaminen nousi hyvin keskeiseksi vaihtoehdoksi. Se on pysynyt sen jälkeen tämä julkisen mediapalvelun tarjoaminen tällaisena vaihtoehtona näiden markkinatoimijoiden rinnalla, ja nyt tavallaan tässä digitaalisessa mediassa meillä ei ole, meillä on vaan globaalisti tämä länsimaissa, tämä näihin isoihin amerikkalaisiin, pääasiassa amerikkalaisiin yhtiöihin nojaava alustajärjestelmä, jossa ei ole juurikaan selkeitä vaihtoehtoisia toimijoita, muuta kuin ihan joitain pieniä.
Että miten tavallaan tämmöisiin vaihtoehtoisiin mallien on visionti, että olisiko EU:lla joku rooli siinä, ja mitä se edellyttäisi sitten EU:lta, niin kuin tavallaan suunnanmuutosta ja prioriteettien muuttamista ja näin.
Matti:
Joo, sehän oli valtava keksintö aikoinaan nämä yleisradioyhtiöt, että ei ihmiskunnassa ole tapahtunut mitään semmoista muutosta, että eikö nytkin voitaisi ideoida jotain tällaista.
Miikka:
Niin, jotain vastaavaa. Ja että mitä se tarkoittaisi, jos näiden alustojen tavallaan se toimintalogiikka olisikin sellainen, että heillä ei olisi painetta. Toisaalta niin kuin tyydyttää mainostajien tarpeita, jotta he saavat tulovirtoja ja pystyvät jatkaan sitä toimintaansa, tai sitten myöskään tavallaan kohdentamaan sitä sisältöä, tai kannustamaan sen tyyppistä sisältöä, joka tarvitsisi samalla tavalla sitä huomiota. Tai jossa tavallaan priorisoitaisiin erityyppisiä sisältöjä.
Matti:
Joo, toivottavasti näistä tullaan kuulemaan eurovaalikeskusteluissa sitten enemmän. Kysytään nyt ihan lopuksi vielä, että mihin suuntaan oma tutkimuksessa tulee jatkumaan tästä eteenpäin?
Miikka:
No joo, mulla väitöskirjatutkimus jatkuu vielä jonkun aikaa, ja sitä varten kirjoitan.
Ja nyt ihan käynnissä olevassa tutkimuksessa mä oon nyt mennyt pikkasen taaksepäin ja katsonut sitä EU:n visiointia. Eli usein nyt kun puhutaan tästä, että mitä näistä sääntelyhankkeista ja tästä EU:n sääntelyvisiosta, niin se keskittyy tähän nimenomaan tähän meidän nykyisen von der Leyenin komission, sääntelyyn ja visiointiin. Ja että tavallaan mun on nyt tarkoitus ollut linkittää sitä aina vuoteen 2005, että mitä nämä meidän aikaisemmat komissiot ja miten tavallaan se ajattelu on muuttunut.
Ja mitä toistaiseksi sieltä nyt on löytynyt, eli on ainakin se, että hyvin pitkälle nämä alustat nähtiin EU:ssakin hyvin paljon positiivisemmassa valossa, ja niillä oli keskeinen rooli tässä digitaalisten sisämarkkinoiden toiminnassa, että he alustat tarjosivat mahdollisuuksia yksityisille pienyrittäjille ja yksityisille toimijoille päästä käsiksi toisessa jäsenvaltiossa oleviin mahdollisuuksiin, ostaa tuotteet toisista jäsenvaltioista, tavata toisessa jäsenvaltiossa oleviin ihmisiin sen verkon näiden alustojen välityksellä. Ja tavallaan sillä tavalla edistää Euroopan integraatiota.
Ja vasta nyt viime aikoina sitten, vaikka aina tavallaan tiedostettiin, että näitä riskejä ja haasteita siihen on löytynyt myös, niin nyt tavallaan nämä haasteet ja ongelmat, ja valta jopa itsessään on tullut paljon keskeisempään rooliin, ja näyttää, näyttelee pääosaa tässä. Eli nämä positiiviset mahdollisuudet on jäänyt vähän tausta-alalle. Mutta siinä näkyy ainakin yksi keskeinen muutos siinä ajattelussa. Ja että sellaista ainakin nyt täällä toistaiseksi vielä.
Matti:
Joo, isoja kysymyksiä teknologiaoptimismista ja sisämarkkinaintegraatiosta. Olemme siirtyneet tällaiseen murrosaikaan. Ja suuria ideoita tarvitaan.
Ja tämä oli erinomainen tapa päätellä tämä tuotantokausi, ja ensi syksyllä jatketaan sitten samojen teemojen parissa, mutta uusilla näkökulmilla. Kiitos tosi paljon, Miikka Hiltunen, kun pääsit vierailemaan.
Miikka:
Kiitos.
OUTROMUSIIKKI SOI
Matti:
Haasteltava Miikka Hiltunen on Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan Erik Castrén -instituutin väitöskirjatutkija. Alustojen vallan tuottajana toimii Toivo Hursti.
Musiikki on Pietu Korhosen ja Pasi Savorannan käsialaa. Podcastin taustalla oleva tutkimushanke toimii Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja hankkeen rahoittajana on Helsingin Sanomain säätiö.
Kiitos tukioillemme ja seuraajillemme tästä tuotantokaudesta ja kuulemisiin ensi syksynä. Jos kuuntelit podcastin aina tänne loppuun asti, niin olisimme hyvin kiitollisia, jos voisit jättää siitä viiden tähden arvion käyttämälläsi podcast-alustalla.