helsinki.fi/en/admissions/degree-programmes/global-politics-and-communication-masters-programme/studying">Globaalin politiikan ja viestinnän –maisteriohjelmaa. Linjan kunnianhimoisena tavoitteena on opettaa, kuinka moniarvoisuus teorioissa ja lähestymistavoissa sopii yhteen rationaalisen tutkimuksen periaatteiden kanssa. Rakentava pluralismi ei kuitenkaan yksin riitä. Tarvitaan myös kriittistä dialogia ja systemaattista oppimista eri teorioiden välillä. Tavoitteenamme onkin rakentaa siltoja tieteenhaarojen välille ja sisälle. Opiskelijat oppivat paitsi tärkeimmät globaalin poliittisen talouden ja heterodoksisen talousteorian lähestymistavat niin myös arvioimaan ja yhdistelemään niitä kriittisellä tavalla.
Linjan ydin koostuu maisterintutkielman lisäksi viidestä laajasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija tutustuu niin poliittisen talouden historiaan kuin nykypäivän tärkeimpiin kysymyksiin, kuten eriarvoisuuteen ja makrotalouspolitiikkaan. Opiskelijat oppivat myös analysoimaan maailmantalouden hallinnan kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Linjan ydin koostuu maisterintutkielman lisäksi viidestä laajasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija tutustuu niin poliittisen talouden historiaan kuin nykypäivän tärkeimpiin kysymyksiin, kuten eriarvoisuuteen ja makrotalouspolitiikkaan. Opiskelijat oppivat myös analysoimaan maailmantalouden hallinnan kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Linjan ydin koostuu maisterintutkielman lisäksi viidestä laajasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija tutustuu niin poliittisen talouden historiaan kuin nykypäivän tärkeimpiin kysymyksiin, kuten eriarvoisuuteen ja makrotalouspolitiikkaan. Opiskelijat oppivat myös analysoimaan maailmantalouden hallinnan kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Linjan ydin koostuu maisterintutkielman lisäksi viidestä laajasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija tutustuu niin poliittisen talouden historiaan kuin nykypäivän tärkeimpiin kysymyksiin, kuten eriarvoisuuteen ja makrotalouspolitiikkaan. Opiskelijat oppivat myös analysoimaan maailmantalouden hallinnan kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Linjan ydin koostuu maisterintutkielman lisäksi viidestä laajasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija tutustuu niin poliittisen talouden historiaan kuin nykypäivän tärkeimpiin kysymyksiin, kuten eriarvoisuuteen ja makrotalouspolitiikkaan. Opiskelijat oppivat myös analysoimaan maailmantalouden hallinnan kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Linjan ydin koostuu maisterintutkielman lisäksi viidestä laajasta opintokokonaisuudesta. Opiskelija tutustuu niin poliittisen talouden historiaan kuin nykypäivän tärkeimpiin kysymyksiin, kuten eriarvoisuuteen ja makrotalouspolitiikkaan. Opiskelijat oppivat myös analysoimaan maailmantalouden hallinnan kehitystä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
Opiskelijat oppivat, kuinka talousteoreetikot ovat ratkaisseet ongelmia ja kehittäneet perusajatuksiaan muuttuvan maailmantalouden keskellä ja kuinka eri talousteoriat ovat muokanneet talouden ja politiikan käytäntöjä ja instituutioita (1). Opiskelijat perehtyvät ”varieties of capitalism” -tutkimustraditioon, jonka mukaan ei ole vain yhtä tapaa menestyä muuttuvassa maailmantaloudessa. Parhaat keinot riippuvat kunkin hetken laajemmasta kontekstista ja sitä muovaavista historiallisista dynamiikoista. Lisäksi markkinatalous voi saada monia erilaisia institutionaalisia ja oikeudellisia muotoja, jotka ovat olennaisesti kytkeytyneet maailmanlaajuisiin valtasuhteisiin ja instituutionaalisiin järjestelyihin (2).
Opiskelijat oppivat, kuinka talousteoreetikot ovat ratkaisseet ongelmia ja kehittäneet perusajatuksiaan muuttuvan maailmantalouden keskellä ja kuinka eri talousteoriat ovat muokanneet talouden ja politiikan käytäntöjä ja instituutioita (1). Opiskelijat perehtyvät ”varieties of capitalism” -tutkimustraditioon, jonka mukaan ei ole vain yhtä tapaa menestyä muuttuvassa maailmantaloudessa. Parhaat keinot riippuvat kunkin hetken laajemmasta kontekstista ja sitä muovaavista historiallisista dynamiikoista. Lisäksi markkinatalous voi saada monia erilaisia institutionaalisia ja oikeudellisia muotoja, jotka ovat olennaisesti kytkeytyneet maailmanlaajuisiin valtasuhteisiin ja instituutionaalisiin järjestelyihin (2).
Opiskelijat oppivat, kuinka talousteoreetikot ovat ratkaisseet ongelmia ja kehittäneet perusajatuksiaan muuttuvan maailmantalouden keskellä ja kuinka eri talousteoriat ovat muokanneet talouden ja politiikan käytäntöjä ja instituutioita (1). Opiskelijat perehtyvät ”varieties of capitalism” -tutkimustraditioon, jonka mukaan ei ole vain yhtä tapaa menestyä muuttuvassa maailmantaloudessa. Parhaat keinot riippuvat kunkin hetken laajemmasta kontekstista ja sitä muovaavista historiallisista dynamiikoista. Lisäksi markkinatalous voi saada monia erilaisia institutionaalisia ja oikeudellisia muotoja, jotka ovat olennaisesti kytkeytyneet maailmanlaajuisiin valtasuhteisiin ja instituutionaalisiin järjestelyihin (2).
Opiskelijat oppivat, kuinka talousteoreetikot ovat ratkaisseet ongelmia ja kehittäneet perusajatuksiaan muuttuvan maailmantalouden keskellä ja kuinka eri talousteoriat ovat muokanneet talouden ja politiikan käytäntöjä ja instituutioita (1). Opiskelijat perehtyvät ”varieties of capitalism” -tutkimustraditioon, jonka mukaan ei ole vain yhtä tapaa menestyä muuttuvassa maailmantaloudessa. Parhaat keinot riippuvat kunkin hetken laajemmasta kontekstista ja sitä muovaavista historiallisista dynamiikoista. Lisäksi markkinatalous voi saada monia erilaisia institutionaalisia ja oikeudellisia muotoja, jotka ovat olennaisesti kytkeytyneet maailmanlaajuisiin valtasuhteisiin ja instituutionaalisiin järjestelyihin (2).
Opiskelijat pääsevät myös perehtymään heterodoksiseen talousteoriaan. Vaikka jälkikeynesiläinen talousteoria on ollut tunnetuin suuntaus viime vuosikymmeninä, on myös herännyt kasvava kiinnostus klassisen poliittisen talouden tutkimusta kohtaan. Sääntelynäkökulma puolestaan tutkii kapitalistisen talouden dynamiikkaa suhteessa erilaisiin sosiaalisiin ja institutionaalisiin järjestelyihin, jotka ovat organisoitu myös alueellisesti (esim. EU) ja globaalisti (esim. IMF, Maailmanpankki ja WTO). Maailmanpolitiikan teoriat puolestaan keskittyvät ymmärtämään ja selittämään näitä järjestelmiä hegemonian, valtasuhteiden ja niiden poliittisen talouden kytkentöjen perusteella. Opiskelijat saavat valmiuksia punnita niitä keskenään ristiriitaisia väitteitä, jotka kumpuavat erilaisista teoreettisista, käytännöllisistä ja poliittisista perinteistä. Ohjelman suoritettuaan opiskelija on oppinut ratkaisemaan näin syntyneitä aporioita. (3)
Opiskelijat pääsevät myös perehtymään heterodoksiseen talousteoriaan. Vaikka jälkikeynesiläinen talousteoria on ollut tunnetuin suuntaus viime vuosikymmeninä, on myös herännyt kasvava kiinnostus klassisen poliittisen talouden tutkimusta kohtaan. Sääntelynäkökulma puolestaan tutkii kapitalistisen talouden dynamiikkaa suhteessa erilaisiin sosiaalisiin ja institutionaalisiin järjestelyihin, jotka ovat organisoitu myös alueellisesti (esim. EU) ja globaalisti (esim. IMF, Maailmanpankki ja WTO). Maailmanpolitiikan teoriat puolestaan keskittyvät ymmärtämään ja selittämään näitä järjestelmiä hegemonian, valtasuhteiden ja niiden poliittisen talouden kytkentöjen perusteella. Opiskelijat saavat valmiuksia punnita niitä keskenään ristiriitaisia väitteitä, jotka kumpuavat erilaisista teoreettisista, käytännöllisistä ja poliittisista perinteistä. Ohjelman suoritettuaan opiskelija on oppinut ratkaisemaan näin syntyneitä aporioita. (3)
Opiskelijat pääsevät myös perehtymään heterodoksiseen talousteoriaan. Vaikka jälkikeynesiläinen talousteoria on ollut tunnetuin suuntaus viime vuosikymmeninä, on myös herännyt kasvava kiinnostus klassisen poliittisen talouden tutkimusta kohtaan. Sääntelynäkökulma puolestaan tutkii kapitalistisen talouden dynamiikkaa suhteessa erilaisiin sosiaalisiin ja institutionaalisiin järjestelyihin, jotka ovat organisoitu myös alueellisesti (esim. EU) ja globaalisti (esim. IMF, Maailmanpankki ja WTO). Maailmanpolitiikan teoriat puolestaan keskittyvät ymmärtämään ja selittämään näitä järjestelmiä hegemonian, valtasuhteiden ja niiden poliittisen talouden kytkentöjen perusteella. Opiskelijat saavat valmiuksia punnita niitä keskenään ristiriitaisia väitteitä, jotka kumpuavat erilaisista teoreettisista, käytännöllisistä ja poliittisista perinteistä. Ohjelman suoritettuaan opiskelija on oppinut ratkaisemaan näin syntyneitä aporioita. (3)
Opiskelijat pääsevät myös perehtymään heterodoksiseen talousteoriaan. Vaikka jälkikeynesiläinen talousteoria on ollut tunnetuin suuntaus viime vuosikymmeninä, on myös herännyt kasvava kiinnostus klassisen poliittisen talouden tutkimusta kohtaan. Sääntelynäkökulma puolestaan tutkii kapitalistisen talouden dynamiikkaa suhteessa erilaisiin sosiaalisiin ja institutionaalisiin järjestelyihin, jotka ovat organisoitu myös alueellisesti (esim. EU) ja globaalisti (esim. IMF, Maailmanpankki ja WTO). Maailmanpolitiikan teoriat puolestaan keskittyvät ymmärtämään ja selittämään näitä järjestelmiä hegemonian, valtasuhteiden ja niiden poliittisen talouden kytkentöjen perusteella. Opiskelijat saavat valmiuksia punnita niitä keskenään ristiriitaisia väitteitä, jotka kumpuavat erilaisista teoreettisista, käytännöllisistä ja poliittisista perinteistä. Ohjelman suoritettuaan opiskelija on oppinut ratkaisemaan näin syntyneitä aporioita. (3)
Opiskelijat oppivat myös ymmärtämään, kuinka eriarvoisuus on kehittynyt teollisen vallankumouksen jälkeen ja miten eriarvoisuuden ja talouskasvun suhde on kehittynyt. He saavat ajantasaisen käsityksen tulojen, varallisuuden ja vallan epätasa-arvon muutoksista sekä perehtyvät eri teorioiden tarjoamiin ristiriitaisiin tulkintoihin. Opiskelijat oppivat käsitteellisiä ja metodologisia taitoja, joiden avulla he voivat kehittää itsenäisiä argumentteja ja rationaalisia tulkintoja eriarvoisuudesta, kasvusta ja muista globaalin poliittisen talouden keskeisistä ongelmista. (4)
Opiskelijat oppivat myös ymmärtämään, kuinka eriarvoisuus on kehittynyt teollisen vallankumouksen jälkeen ja miten eriarvoisuuden ja talouskasvun suhde on kehittynyt. He saavat ajantasaisen käsityksen tulojen, varallisuuden ja vallan epätasa-arvon muutoksista sekä perehtyvät eri teorioiden tarjoamiin ristiriitaisiin tulkintoihin. Opiskelijat oppivat käsitteellisiä ja metodologisia taitoja, joiden avulla he voivat kehittää itsenäisiä argumentteja ja rationaalisia tulkintoja eriarvoisuudesta, kasvusta ja muista globaalin poliittisen talouden keskeisistä ongelmista. (4)
Opiskelijat oppivat myös ymmärtämään, kuinka eriarvoisuus on kehittynyt teollisen vallankumouksen jälkeen ja miten eriarvoisuuden ja talouskasvun suhde on kehittynyt. He saavat ajantasaisen käsityksen tulojen, varallisuuden ja vallan epätasa-arvon muutoksista sekä perehtyvät eri teorioiden tarjoamiin ristiriitaisiin tulkintoihin. Opiskelijat oppivat käsitteellisiä ja metodologisia taitoja, joiden avulla he voivat kehittää itsenäisiä argumentteja ja rationaalisia tulkintoja eriarvoisuudesta, kasvusta ja muista globaalin poliittisen talouden keskeisistä ongelmista. (4)
Opiskelijat oppivat myös ymmärtämään, kuinka eriarvoisuus on kehittynyt teollisen vallankumouksen jälkeen ja miten eriarvoisuuden ja talouskasvun suhde on kehittynyt. He saavat ajantasaisen käsityksen tulojen, varallisuuden ja vallan epätasa-arvon muutoksista sekä perehtyvät eri teorioiden tarjoamiin ristiriitaisiin tulkintoihin. Opiskelijat oppivat käsitteellisiä ja metodologisia taitoja, joiden avulla he voivat kehittää itsenäisiä argumentteja ja rationaalisia tulkintoja eriarvoisuudesta, kasvusta ja muista globaalin poliittisen talouden keskeisistä ongelmista. (4)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)
Lisäksi opiskelijat oppivat ymmärtämään maailmanlaajuisen keskinäisriippuvuuden seurauksia sekä analysoimaan mahdollisia, todennäköisiä ja toivottavia eettis-poliittisia vastauksia siihen. Keskinäisriippuvuus ja siihen liittyvät ongelmat voivat johtaa myös maailmantalouden osittaiseen hajoamiseen, mikä voi osaltaan pohjustaa tulevaisuuden sotilaallisia konflikteja. Toisaalta opiskelijat saavat valmiuksia osallistua uusien maailmanlaajuisten instituutioiden suunnitteluun erilaisten ristiriitojen ja paradoksien ratkaisemiseksi. Institutionaalisen suunnittelun metodologia edellyttää myös kykyä arvioida instituutioiden empiiristä ja normatiivista oikeutusta. (5)