Syväaivostimulaatiolla (DBS eli deep brain stimulation) hoidetaan edenneen Parkinsonin taudin motorisia tilanvaihteluja, jäykkyyttä, vapinaoireita sekä tahattomia liikkeitä. Vuonna 2015 Hyksissä asennettiin 45 stimulaattoria ja Suomessa yhteensä noin 100.
– Syväaivostimulaatiohoitoa tarjotaan Suomessa yhä liian vähän edennyttä Parkinsonin tautia sairastaville potilaille. Tutkimusten perusteella stimulaattoreita tulisi asentaa Suomessa vuositasolla noin kaksinkertainen määrä nykyiseen verrattuna, sanoo osastonylilääkäri, dosentti Eero Pekkonen Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.
Hyksin kokemuksien mukaan yli 90 % Parkinson-potilaista, joille stimulaattori on asennettu, hyötyvät hoidosta. Stimulaatiohoito ei paranna, eikä estä taudin etenemistä, mutta sen avulla elämänlaatu paranee merkittävästi.
Stimulaatiohoitoa voidaan harkita silloin, kun parhaasta mahdollisesta lääkehoidosta huolimatta potilaalla on vaikeita päivittäisiä motorisia tilanvaihteluja, vapinaa tai tahattomia liikkeitä. Yleensä stimulaatiohoitoa tarjotaan potilaalle silloin, kun Parkinsonin taudin oireet ovat kestäneet vähintään viisi vuotta. Tällä pyritään varmistamaan, ettei operoida Parkinson-plus-potilaita, jotka pääsääntöisesti eivät hyödy stimulaatiohoidosta.
Stimulaattorin asentaminen edellyttää, että Parkinson-potilas reagoi selkeästi levodopa-lääkehoitoon, hänellä ei ole dementiaa eikä merkittävää solukatoa tai muutoksia tyvitumakkeissa.
– Yleensä stimulaatiohoitoon hakeutuneella potilaalla on ollut vaikeita motorisia tilanvaihteluita, joihin on liittynyt niin sanottu off-vaihe, jolloin potilas ei kykene liikkumaan. Tahattomat liikkeet ja paha lepovapina, johon ei saada vastetta lääkehoidolla, ovat myös tavallisia hoitoon hakeutumisen syitä, Pekkonen kertoo.
Suuntaavalla elektrodilla aiempaa parempi hoitotulos
Vanhanmallinen stimulaattori aktivoi kaikki elektrodin ympärillä olevat alueet, kun taas uudella laitteella voidaan elektrodin vaikutusaluetta säätää noin 120 asteen kulmassa.
– Laitteesta saadaan enemmän hyötyä irti, kun potilaalle ei tule sivuvaikutuksia väärien alueiden stimuloinnista. Todennäköisesti potilas pärjää pienemmällä lääkityksellä ja Parkinsonin taudin oireet vähenevät aiempaa paremmin, selittää Pekkonen.
Stimulaattori asennetaan neurokirurgisessa leikkauksessa, jonka jälkeen potilas viipyy sairaalassa noin viikon. Laitetta säädetään ensimmäisen kerran kaksi päivää leikkauksesta. Sen jälkeen säätöjä tehdään Hyksissä yhden, kolmen ja kuuden kuukauden päästä leikkauksesta osastolla. Jos kaikki menee hyvin stimulaattorin asennuksessa, stimulaattorin käyttöön ei liity mitään ylimääräisiä tuntemuksia.
– Leikkaukseen liittyvien komplikaatioiden vaara on sitä pienempi, mitä kokeneempi neurokirurgi suorittaa toimenpiteen, toteaa neurokirurgi, dosentti Riku Kivisaari.