Imumadot voivat tarttua raakaa kalaa syöviin koiriin, kissoihin ja ihmisiin. Tutkimuksessa löydettyjen imumatojen ensimmäisinä väli-isäntinä toimivat nilviäiset, kuten kotilot ja toisena väli-isäntänä särkikalat.
Särjistä löydetyistä imumatolajeista lähes puolet osoittautui ihmisiin ja lemmikkieläimiin tarttuviksi lajeiksi. Yleisimpänä Pseudamphistomum truncatum -maksamato, joka elää aikuisvaiheensa sappitiehyissä. Ihmisessä se voi aiheuttaa esimerkiksi maksan oireilua, vatsakipua ja kuumetta.
Suomessa pyritään lisäämään perinteisesti ”roskakaloina” pidettyjen lajien, kuten särjen käyttöä ihmisten ja eläinten ravinnoksi.
– Särki pitää kypsentää tai pakastaa läpikotaisin ennen syömistä, toteaa tutkija Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta.
Maksamatotartunnan voi saada, jos syö raakaa tai riittämättömästi kypsennettyä särkikalaa. Tartunta ei kuitenkaan siirry suoraan ihmisten tai lemmikkien välillä. Särkikalat tulisi kypsentää tai pakastaa läpikotaisin ennen käyttöä ihmis- tai eläinravinnoksi.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Eviran yhteistyönä vuonna 2016 aloitetussa tutkimuksessa on selvitetty Suomenlahdelta pyydystettyjen särkien ulkopinnalla ja lihaksessa olevien imumatojen toukkamuotojen esiintyvyyttä ja lajeja.
Lisätietoa:
Artikkeli Acta Veterinaria Scandinavica -tiedejulkaisussa: High prevalence of zoonotic trematodes in roach (Rutilus rutilus) in the Gulf of Finland
Anu Näreaho
Helsingin yliopisto
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
050 448 4018
anu.nareaho@helsinki.fi