Mika Niemelä – Johtaja, kirurgi, professori ja tutkija

29.11.2016
Neurokirurgian tuore professori Mika Niemelä on käynyt läpi kaikki klinikan virat epäpätevästä apuhoitajasta ylilääkäriin asti.

Professori Mika Niemelä oli ensimmäistä kertaa Töölön sairaalan neurokirurgian leikkaussalissa vuonna 1985. Silloisen lääketieteen kandidaatin tittelinä oli epäpätevä apuhoitaja. Käytännössä hän teki leikkaussalivahtimestarin töitä: asetteli potilaat oikeaan asentoon ja siirsi heidät leikkauksen jälkeen heräämöön.

Leikkaussalikokemus kasvoi nopeasti. Ensimmäisen kallonavauksensa tuleva neurokirurgi teki jo ennen valmistumistaan 1988. Sittemmin kokemusta on kertynyt aika lailla: Niemelä laskee olleensa mukana yli 5 500 leikkauksessa.

­– Ne kaikki eivät toki ole kallonavauksia, Niemelä huomauttaa.

Neurokirurgiassa tehdään paljon myös selkäleikkauksia, joissa mennään lähelle selkäydintä ja hermoja.

Niemelä on tehnyt käytännössä koko uransa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan neurokirurgian klinikalla ja käynyt läpi kaikki mahdolliset virat. Vuoden 2015 alusta hän on ollut klinikan linjajohtaja ja toiminut keväästä 2016 neurokirurgian professorina ja ylilääkärinä.

Tästä huolimatta Niemelä leikkaa edelleen kolmena päivänä viikossa.

– Ei voi olla ylilääkäri ja professori, jos ei pidä ammattitaitoa yllä, Niemelä huomauttaa.

–Ei olisi auktoriteettia ohjata eikä johtaa.

Toimenkuva 25 lääkärin johtajana, kirurgina ja professorina kuulostaa vähintään monipuoliselta, mutta Niemelän mukaan työnkuva on maailman paras. Eri osat limittyvät luontevasti toisiinsa. Jopa tutkimus nivoutuu luontevasti klinikan arkeen.

Neurokirurgiassa on viime aikoina otettu useita kehitysaskeleita. Näistä Niemelä mainitsee tähystimen käytön kallonpohjan kasvainten ja selkäytimen kirurgiassa, suonensisäisten hoitojen kehittymisen ja sekä vaihtoehtoisten hoitotapojen kehittämisen niille potilaille, joiden kasvaimia ei voi leikata. Neurokirurgiasta toivotaan apua myös kivun ja Parkinsonin taudin hoitoon.

Niemelää kiinnostavat erityisesti aivojen verisuoniepämuodostumat ja veriset kasvaimet, joista hän väitteli vuonna 2000.

– Mietin parhaita tapoja leikkauksiin. Kasvainten poistoon liittyy aina komplikaatioiden riski, mutta mitä hienovaraisemmin leikkauksen saa tehtyä, sitä parempi.

Tässäkin käytäntö ja tutkimus kulkevat käsi kädessä.

– Ei tältä alalta voi julkaista, ellei leikkaa. Toisaalta kirurgina pitää pysyä ajan tasalla uudesta tutkimuksesta.

Uusien professorien juhlaluennot pidettiin Helsingin yliopiston päärakennuksessa 7.12.2016 kello 14 alkaen. Tutustu professoreihin ja ohjelmaan.

Lue lisää aiheesta: Terveys