Liikunta pienentää liitännäissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä tyypin 1 diabetesta sairastavilla

4.11.2020
Intensiivinen liikunta voi ehkäistä tai hidastaa liitännäissairauksien puhkeamista tyypin 1 diabetesta sairastavilla. Liikunnan tulisikin olla oleellinen osa tämän potilasryhmän kokonaisvaltaista hoitoa, selviää Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Suomessa tyypin 1 eli nuoruustyypin diabetesta sairastaa noin 50 000 ihmistä. Sairaus on meillä yleisempi kuin missään muualla maailmassa.  Toisin kuin tyypin 2 diabetes, tämä autoimmuunisairaus ei ole nykytiedon valossa ehkäistävissä ja vuosittain noin 500 alle 15-vuotiasta lasta sairastuu tyypin 1 diabetekseen.

Tyypin 1 diabetekseen liittyy vakavia liitännäissairauksia, jotka lisäävät sairastavuutta ja heikentävät elämänlaatua. Näitä ovat muun muassa munuaistauti, sydän- ja verisuonisairaudet, hermostosairaus eli neuropatia ja silmän verkkokalvosairaus eli retinopatia.

Liikunnan hyödyt tyypin 2 diabeteksen hoidossa ovat hyvin tiedossa. Sen sijaan liikunnan vaikutuksesta tyypin 1 diabeteksessa on toistaiseksi ollut hyvin niukasti tutkimusnäyttöä.

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Tikkanen-Dolenc on väitöstutkimuksessaan selvittänyt liikunnan määrän, intensiteetin ja keskimääräisen keston vaikutuksia tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksien ja ennenaikaisen kuoleman ehkäisemiseen. Tutkimus on osa koko Suomen kattavaa FinnDiane-seurantatutkimusta, johon on osallistunut jo yli 5000 tyypin 1 diabetesta sairastavaa henkilöä.                         

Tyypin 1 diabeteksen lisääntynyt kuolleisuus liittyy nimenomaan diabeettiseen munuaistautiin.  Väitöstutkimus osoittaa, että erityisesti liikunnan korkeampi intensiteetti on yhteydessä vähäisempään munuaistaudin puhkeamiseen ja hitaampaan etenemiseen tyypin 1 diabeteksessa.  Lisäksi liikunta oli yhteydessä pienempään kuolemanriskiin tässä potilasryhmässä.

Liikunta on hyödyllistä myös potilailla, joilla on jo liitännäissairauksia kuten diabeettinen munuaissairaus. Tämän lisäksi liikuntakertojen määrällä ja intensiteetillä oli myönteinen vaikutus näiden potilaiden sydän- ja verisuoniterveyteen. Suurempi määrä liikuntaa oli yhteydessä myös vähäisempään silmänpohjamuutosten kehittymiseen. 

Liikuntasuositukset tyypin 1 diabeteksessa perustuvat toistaiseksi pääosin väestötutkimuksiin tai tuloksiin tyypin 2 diabeteksessa.  Nyt valmistunut väitöstutkimus lisää merkittävästi tietoa liikunnan hyödyistä tyypin 1 diabeteksessa.

Väittelijän yhteystiedot:
LL Heidi Tikkanen-Dolenc
p. 050 531 6609
sähköposti: heidi.tikkanen@helsinki.fi

Lääketieteen lisensiaatti Heidi Tikkanen-Dolencin väitöskirja Physical activity and type 1 diabetes: impact on diabetic complications tarkastetaan julkisesti Helsingin yliopiston Lääketieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 13.11.2020 klo 12.15 Haartman instituutissa, sali 2, Haartmaninkatu 3, Helsinki. Vastaväittelijänä toimii professori Sally Marshall, Newcastlen yliopistosta.  Kustoksena toimii professori Per-Henrik Groop Helsingin yliopistosta. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väitöstilaisuuden ja etätapahtuman tiedot Helsingin yliopiston tapahtumakalenterissa.