Biopankkinäytteiden avulla uutta tietoa harvinaisesta syövästä

27.4.2018
Helsingin Biopankin näytteisiin perustuvassa tutkimuksessa selvitettiin harvinaisten keuhkokarsinoidituumoreiden ennustetekijöitä. Tutkimus vahvisti, että keuhkokarsinoidit ovat poikkeuksellisen hyväennusteisia keuhkosyövän muotoja.
pulmonary carcinoids, samples

– Keuhkokarsinoidit ovat hyvin harvinainen keuhkosyövän muoto, niitä sairastaa vain yksi prosentti keuhkosyöpäpotilaista. Keuhkokarsinoidipotilaiden tutkiminen isompana ryhmänä olisikin aikaisemmin ollut työlästä, koska näytemateriaalia ei ollut keskitetysti saatavissa. Biopankkitoiminnan avulla se on nyt helpommin mahdollista, kertoo väitöskirjaa tekevä tutkija Tiina Vesterinen.

Keuhkokarsinoidit voidaan jakaa histologisesti tyypillisiin ja atyyppisiin karsinoideihin. Varsinkaan tyypilliset karsinoidit eivät yleensä ole aggressiivisia syöpiä, ja jos ne havaitaan ajoissa, ne pystytään hoitamaan pelkällä leikkauksella ilman sytostaatteja tai sädehoitoja.

Tutkimuksen kohteena oli HUS-alueella vuosina 1990 – 2013 leikatut keuhkokarsinoidipotilaat. Näytemateriaali saatiin Helsingin Biopankin kautta.  – Nämä ovat osa niitä HUSLABin patologian arkiston näytteitä, jotka siirrettiin biopankkiin julkisen tiedonannon perusteella, Vesterinen huomauttaa.

Koska näytteet oli koottu niin pitkältä ajanjaksolta, histologista luokittelua koskevat ohjeet olivat ehtineet välillä muuttua. Siksi kaikki näytteet arvioitiin uudelleen uusimman histologisen luokittelun mukaisesti. Samalla jokaisen näytteen kohdalla vielä varmistettiin, että kysymys oli varmasti keuhkokarsinoidista.

Kudosnäytteistä saatuihin tietoihin yhdistettiin potilaiden sairauskertomuksista, väestörekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolintodistusarkistosta kerättyä tietoa.

– Sairauskertomuksista saimme tiedon muun muassa syövän levinneisyysasteesta ja potilaan saamista hoidoista. Väestörekisteristä selvitettiin, ketkä potilaista ovat vielä elossa, ja kuolintodistusarkistosta saatiin menehtyneiden kuolinsyyt, Vesterinen kuvaa tutkimusaineiston kokoamista. 

– Kaikki nämä tiedot yhdistämällä pyrimme sitten selvittämään, millainen oli leikkaushoidon läpikäyneiden keuhkokarsinoidipotilaiden ennuste ja mitkä tekijät ennusteeseen vaikuttivat.

Tulokset vahvistivat, että keuhkokarsinoidipotilaiden ennuste on erittäin hyvä, jos sairaus havaitaan ja hoidetaan ajoissa. Ennustetta heikentäviä tekijöitä olivat kasvaimen suuri koko ja se, että syöpä oli jo tehnyt etäpesäkkeitä. Ennustetta heikensi myös syöpäsolujen korkea proliferaatioindeksi.

– Proliferaatioindeksi kuvaa sitä, miten innokkaasti syöpäsolut jakaantuvat, Vesterinen suomentaa.

Lisäksi todettiin, että atyyppista karsinoidia sairastavan potilaan ennuste oli huonompi. – Kun tyypillisessä karsinoidissa kymmenen vuoden eloonjäämisluku oli 99 prosenttia, atyyppisessä se oli 82 prosenttia, Vesterinen kertoo.

Kysymyksessä on ensimmäinen Meilahden kampuksella tehty tutkimus, jossa tutkimusmateriaali on saatu Helsingin Biopankista.

– Biopankkiprosessi sinänsä toimi mielestäni oikein hyvin. Kliiniset potilastiedot piti vielä hakea erillisellä tutkimusluvalla HUS:n puolelta; jatkossa on tarkoitus, että myös ne voi saada biopankin kautta esikäsiteltyinä, mikä nopeuttaa prosessia huomattavasti, Vesterinen sanoo.

Jatkossa Vesterisen tavoitteena on laajentaa tutkimusmateriaaliaan ja koota yhteen keuhkokarsinoidipotilaiden näytteet kaikista Suomen biopankeista. – Auria Biopankki onkin jo toimittanut näytteet ja tiedot, ja niistä saaduista tuloksista on käsikirjoitus tekeillä. Myös muiden sairaalabiopankkien kanssa yhteistyö on hyvällä mallilla.

Viite: Tiina Vesterinen, Sanna Mononen, Kaisa Salmenkivi, Harri Mustonen, Ilkka Ilonen, Aija Knuuttila, Caj Haglund & Johanna Arola: Clinicopathological indicators of survival among patients with pulmonary carcinoid tumor. Acta Oncologica 20 Feb 2018. DOI 10.1080/0284186X.2018.1441543

Lue lisää aiheesta: Terveys