Vapaa-ajan asumisella on merkittävä taloudellinen merkitys Etelä-Savolle ja se tulee todennäköisesti edelleen kasvamaan. Näin todetaan Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreessa tutkimuksessa aikaisemman kehityksen, kyselyjen ja asiantuntijoiden näkemysten perusteella.
- Vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus Etelä-Savon yksityiseen kulutukseen voisi nousta nykyisestä 157 miljoonasta eurosta 179 -199 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä. Tämä käsittää ainoastaan maakunnan ulkopuolelta tulevien vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutuksen, toteaa tutkija Susanna Kujala.
- Kasvu ei kuitenkaan ole itsestään selvää, sillä vapaa-ajan asuminen on jatkuvassa muutoksessa, mikä edellyttää palvelutarjonnalta mukautumista kysynnän muutoksiin. Vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus voi muuten lähteä kehittymään myös toiseen suuntaan vapaa-ajan asumisen asiantuntija Manu Rantanen huomauttaa.
Tutkimusavustaja Outi Hakalan mukaan Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen mahdollisista tulevaisuuden kehityssuunnista muodostettiin kolme erilaista skenaariota, joista yksi kuvaa negatiivisen kierteen tilannetta. Pessimistisen skenaarion toteutuminen tietäisi, että vapaa-ajan asukkaiden kulutuksen vaikutus laskisi 13 miljoonalla eurolla nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Etelä-Savo on vapaa-ajan asumisen ykkösmaakuntia valtakunnassa ja sillä on erityinen asema pääkaupunkiseudun mökkiläisille suhteellisen lähellä sijaitsevien rantojensa vuoksi. Maakunnan vakituisen asutuksen vähitellen vähentyessä on vapaa-ajan asukkaiden määrä jatkuvasti kasvanut, ja tällä hetkellä vakituisesti asuttuja ja vapaa-ajan asuntoja on käytännössä yhtä paljon.
Tarvitaan helposti saatavia palveluja ja rohkeaa markkinointia, jotta uudetkin vapaa-ajan asukkaat löytävät palvelut. Olisi kehitettävä myös uusia tapoja, joilla muualla asuvat vapaa-ajan asukkaat voisivat niin halutessaan käyttää varojaan mökkipaikkakuntien kehitykseen. Raportissa kerrotaan yhdestä tällaisesta innovaatiosta.
Japanissa käytössä oleva kotiseutulahjoitusjärjestelmä antaa kansalaisille mahdollisuuden osallistua myös harvaan asuttujen alueiden kehitykseen, toteaa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.
Vapaa-ajan asumisen tulevalla kehityksellä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Uusia vapaa-ajan asuntoja on edelleen rakennettu, joskin maltillisemmin kuin aiemmin. Tärkeää on, kuinka intensiivisessä käytössä jo rakennetut mökit pysyvät sukupolvien vaihtuessa ja minkälaista mökkeilytyyliä uudet omistajat haluavat toteuttaa. Tähän mennessä mökkivuorokaudet ovat olleet tasaisessa kasvussa ja palvelujen käyttöön on alettu suhtautua entistä sallivammin.
Ei ole itsestään selvää, että vapaa-ajan asumisen aluetalousvaikutukset tulevaisuudessa edelleen kasvavat Etelä-Savossa. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä vapaa-ajan asuminen edellyttää Etelä-Savossa yhteistä keskustelua, näkemystä ja uudistumiskykyä.
Ruralia-instituutin toteuttama tutkimus on osa Etelä-Savo kestävän vapaa-ajan asumisen ykkösalueeksi -hanketta, jota rahoittavat Etelä-Savon maakuntaliitto/Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) sekä Mikkelin seudun kunnat. Hanketta hallinnoi Mikkelin elinkeinoyhtiö Miksei Oy, hankekumppanina lisäksi Savonlinnan hankekehitys Oy.
Lue lisää raportista:
Susanna Kujala, Outi Hakala, Manu Rantanen, Adam Czarnecki ja Torsti Hyyryläinen: Etelä-Savon vapaa-ajan asumisen aluetaloudelliset vaikutukset nykytilanteessa ja tulevaisuuden skenaarioissa. Ruralia-instituutti, Raportteja 187.
Lisätietoja:
Manu Rantanen, projektipäällikkö
manu.rantanen@helsinki.fi
P. 044 5255 890
Susanna Kujala, tutkija
susanna.kujala@helsinki.fi
P. 050 4151 158