Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yrittäjyys kiinnostaa kunnissa
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on viime vuosien aikana toteuttanut useita yhteisölähtöiseen yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyviä hankkeita, joissa kunnat ovat nousseet erityisen merkittävään asemaan yritysten sidosryhmien joukossa. Viimeisimpänä hankkeista on toteutettu "YTYÄ MAASEUDULLE: Kunnille keinoja yhteiskunnallisen yrittäjyyden tukemiseen maaseudun palvelutuotannossa -hanke."
Kuntien asema ja merkitys yhteiskunnallisten yritysten edistämisessä korostuu erityisesti maaseudulla, jossa kunta on kylien tärkeä yhteistyökumppani kylien palvelurakenteen ylläpitämisessä ja kehittämisessä, toteaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Katja Rinne-Koski.
Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä tarkoitetaan jonkin yhteiskunnallisen, sosiaalisen tai ekologisen tavoitteen saavuttamiseksi perustettua yritystoimintaa, jonka voitosta suurin osa suunnataan valitun tavoitteen hyväksi. Yhteisölähtöinen yhteiskunnallinen yritys puolestaan on yhteisön omistama tai perustama yritys, joka vastaa paikallisiin tarpeisiin tekemällä liiketoimintaa yhteisön hyväksi.
Hyvä esimerkki yhteisölähtöisestä yhteiskunnallisesta yrityksestä on maaseudun kyläyhdistysten organisoima ja toteuttama palvelutuotanto, kertoo hankkeen johtaja Merja Lähdesmäki.
Vaikka yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä käyty keskustelu on viime vuosien aikana lisääntynyt yrittäjyys- ja aluepoliittisessa keskustelussa, on kuntien rooli erityisesti yhteisölähtöisen yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittämisessä toistaiseksi jäänyt huomiotta. Sen vuoksi oli tärkeää selvittää kuntien näkemyksiä asiasta sekä etsiä kunnille sopivia toimintamalleja, joilla kunta voi halutessaan edistää yhteiskunnallisen yrittäjyyden kehittymistä alueellaan.
Erilaiset kuntatyypit tarvitsevat erilaisia keinoja yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämiseksi
Kuntien näkemyksiä yhteiskunnallisesta sekä yhteisölähtöisestä yrittäjyydestä selvitettiin kuntien johtajille sekä hallitusten puheenjohtajille lähetetyllä kuntakyselyllä pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta.
Kyselystä tunnistettiin neljä yhteiskunnallisiin yrityksiin eri tavoin suhtautuvaa kuntatyyppiä. Aktiivisesti yhteiskunnallisiin yrityksiin suhtautuvat kunnat ovat erityisen kiinnostuneita edistämään yhteiskunnallista yrittäjyyttä alueellaan siinä missä uteliaasti suhtautuvat kunnat vasta tutustuvat teemaan. Ristiriitaisissa ja epäilijöiksi kuvattavissa kunnissa yhteiskunnallisen yrittäjyyden keskustelu on puolestaan vasta alussa. Yhteistä kaikille kuntatyypeille kuitenkin on, että yhteiskunnallinen yrittäjyys tarvitsee edelleen aktiivista tiedottamista ja hyviä esimerkkejä.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisen keinoista vaikuttavammaksi valikoitui kylien tarpeiden kuunteleminen ja tarpeisiin soveltuvien ratkaisuehdotusten etsiminen. Keskeisin keino tämän toteuttamiseksi on kylien ja kunnan kumppanuus, joka määrittää kunnan yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen suhtautumisen lisäksi sen edistämiseen soveltuvia keinoja: yhteisölähtöistä palvelutuotantoa aloittelevat kylät ja kunnat tarvitsevat erilaisia edistämisen keinoja kuin pitkälle edennyt kumppanuus.
Hankkeen rahoitti Maa- ja metsätalousministeriö Makeran valtakunnallisiin maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeisiin suunnatuista varoista Maaseutupolitiikan neuvoston asettaman hankeryhmän esityksestä.