Perustettujen uusien osuuskuntien määrä on edelleen pienempi kuin muiden yritysten, siitä huolimatta, että kiinnostus osuuskuntiin yritysmuotona on herännyt uudelleen niin Suomessa kuin muuallakin. Kuitenkin sekä uusien että vanhojen osuustoiminnallisten yritysten konkurssit ovat vain murto-osa muiden yritysten konkursseista sekä Suomessa että muualla maailmassa. Tämä käy ilmi Ruralia-instituutin julkaisemasta Osuuskuntaa perustamaan -raportista.

Pienosuuskunnan jäsenet voivat toimia hyvinkin yrittäjämäisesti ja itsenäisesti, mutta yhteistoiminta tuo yrittäjyyteen tiettyjä etuja. Näitä ovat jäsenten osaamisen yhdistäminen esimerkiksi markkinoinnissa tai uuden liiketoiminnan luomisessa, sekä kustannussäästöt, joita syntyy, kun yri-tystoiminnan yleisiä kustannuksia maksaa yhdessä useampi henkilö.

Koska kyse on yhdessä tekemisestä, ristiriitojen syntymistäkään ei voi aina välttää. Riittävän pitkä ja huolellinen perustamisprosessi minimoi kuitenkin näitä ongelmia: kun jokainen jäsen tietää, mihin toimintaan on sitoutumassa ja yhdessä luodaan pelisäännöt yrityksen toiminnalle, ristiriitatilanteita syntyy jatkossa todennäköisesti vähemmän. Myös riittävä, yritysneuvojien tai muiden valmentajien tuki osuuskunnan perustajille on tärkeää.

Raportti on OSKU – Yrittäjänä osuuskunnassa -hankkeen loppuraportti, mutta se toimii samalla myös tukena osuuskunnan perustamiseen. Opas on tarkoitettu apuvälineeksi yritysneuvojille, muille kouluttajille sekä opettajille, jotka ohjaavat osuuskuntia perustavia henkilöitä. Raporttiin on koottu käytännön osuuskunta- ja yrittäjyysneuvontatyössä sekä siihen liittyvässä tutkimus- ja koulutustyössä yli vuosikymmenen aikana esille tulleita, merkittävimpiä pienosuuskuntien kohtaamia haasteita sekä esitetty keinoja näiden ongelmien ehkäisemiseksi jo osuuskuntien perustamisvaiheessa.

Raportti:
Tytti Klén ja Petteri Tiljander: Osuuskuntaa perustamaan. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 181

OSKU-hanketta hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimipiste. Osatoteuttajana toimi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskus. Hanketta rahoittivat Europan unionin sosiaalirahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.