Suomessa on yli 20 vuoden kokemus EU:n mukanaan tuomasta Leader-toimintatavasta. Sen tavoitteena on maaseutualueiden elinvoiman ja elinkeinojen kehittäminen yhteisölähtöisesti. Ruralia-instituutti ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI selvittävät Leaderin periaatteiden ja hallintomallin valtakunnallisessa arviointitutkimuksessa sitä, mitä lisäarvoa Leader-toimintatapa on tuonut maaseudun kehittämiseen.
- Lisäarvossa on oikeastaan kysymyksessä se ”ylimääräinen hyvä”, mitä saavutetaan sovellettaessa Leaderille ominaisia toimintatapoja, joilla vahvistetaan seuraavia periaatteita: alueperustaisuus, alhaalta ylös lähtevä kehittäminen, paikallinen kumppanuus, monialaisuus, innovatiivisuus, alueiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen. Kyse ei siten ole tavanomaisesta tulosarvioinnista, jossa keskiössä ovat yleensä määrällisesti mitattavat aluetalous- ja työllisyysvaikutukset, kertoo arviointihankkeen projektipäällikkö Päivi Pylkkänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.
- Lisäarvo on hyvin moniulotteinen kysymys, joten sitä joudutaan puntaroimaan eri näkökulmista. Yksi huomionarvoinen seikka on esimerkiksi se, miten Leader-toimintaryhmät koetaan alueidensa kehittäjinä. Aiomme selvittää Leader-toiminnan nauttimaa luottamusta erilaisissa sidosryhmissä, Pylkkänen jatkaa.
Arvioinnissa tullaan keräämään monipuolinen aineisto, joka kattaa kaikki Suomen 54 paikallista toimintaryhmää sekä ohjelman toimeenpanoon osallistuvat muut toimijat ELY-keskuksissa, maaseutuvirastossa sekä maa- ja metsätalousministeriössä. Sidosryhmistä ainakin toiminta-alueiden kuntien ja keskeisten aluetason toimijoiden näkemyksiä kuullaan. Aineistona käytetään niin määrämuotoisia, vertailukelpoista tietoa tuottavia kyselyjä kuin teemahaastatteluja ja toiminnan havainnointia alueilla.
Ruralia-instituutin Mikkelin ja Seinäjoen yksiköissä on useita Leader-toimintaa pitkään seuranneita asiantuntijoita. Arviointitoimeksianto sopii erinomaisesti instituutin kestävän paikalliskehityksen painoalan tutkimusintresseihin, toteaa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.
Arviointitutkimuksen toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. Työ on maa- ja metsätalousministeriön kilpailuttama tilaustutkimus, joka tukee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 loppukauden toteutusta ja EU:n rahoituskauden 2021–2027 valmistelua. Arviointitutkimuksen toteutusaika on 1.11.2018– 31.12.2019.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Päivi Pylkkänen
P. 044-3366 919
paivi.pylkkanen@helsinki.fi
Tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen
P. 044-3085322
torsti.hyyrylainen@helsinki.fi
Yliopistotutkija Aapo Jumppanen
P. 050-4151152
aapo.jumppanen@helsinki.fi