Itäsuomalaisia maaseututaajamia uudistetaan oppimisverkoston yhteistyönä

Maaseututaajamilla on tärkeä rooli paikallistalouden keskuksina ja aluerakenteen tasapainottajina. Niiden elinvoimaisuus on kuitenkin heikentynyt samalla kun väestö siirtyy suurempiin keskuksiin. Kuusi itäsuomalaista maaseutukuntaa etsivät ratkaisuja maaseututaajamiensa uudistumiseen ja asukkaidensa osallisuuden lisäämiseen yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Itä-Suomen yliopiston Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian kanssa. Yhteistyöverkostossa toimivat Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat.

- Maaseutukunnat eri puolilla Suomea ottavat rakennemuutoksen vastaan kukin tavallaan ja omia vahvuuksia hyödyntäen. On viisautta jakaa kokemuksia ja kerätä yhdessä tietoa uusien ratkaisujen löytämiseksi. Ideoita ei voi suoraan kopioida, mutta niitä voi kasvattaa yhdessä omaan tarpeeseen, toteaa tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen.

Käynnissä oleva aluehallinnon ja kuntainstituution muutos luo ison haasteen maaseututaajamien ja kirkonkylien kehittämiselle. Ratkaisevaa on, miten pystytään paikallisesti tarttumaan uusiin palveluliiketoiminnan mahdollisuuksiin ja esimerkiksi digitaalisen kaupankäynnin ratkaisuihin.

- Maaseututaajamien roolia tulee selkiyttää digitalisoituvassa palveluympäristössä. Nyt syntyvä verkosto tuottaa uusia ratkaisuja ja tietoa maaseututaajamien kehittämiseen laajemminkin, projektipäällikkö Manu Rantanen toteaa. 

Marraskuun alussa alkaneessa Uudistuvat elinvoimataajamat -hankkeessa hyödynnetään kehittämisen ja tutkimuksen välistä vuorovaikutusta. Mukana olevat kunnat toteuttavat kehittämistoimiaan kuntakohtaisesti, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa oppien toisiltaan. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia tuovat kuntien väliseen verkostoon omaa asiantuntemustaan ja tutkimustietoa.

Hanke toteutetaan ajalla 1.11.2017–31.12.2019 ja sitä hallinnoi Ruralia-instituutti. Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia sekä Heinäveden, Keiteleen, Liperin, Mäntyharjun, Tervon ja Valtimon kunnat kolmen maakunnan (Etelä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) alueelta toimivat osatoteuttajina. Hankkeen piiriin kuuluu noin 28 000 asukasta ja sitä rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta.

Kirkonkylien tulevaisuuden suunnitteluun toivotaan mukaan henkilöitä, jotka hyötyvät kylien elinvoimaisuudesta, kuten vapaa-ajanasukkaita, pienyrittäjiä ja nuoria. On tärkeää saada sellaisia henkilöitä kohtaamaan toisensa, jotka ovat kiinnostuneita taajamien elinvoiman kehittämisestä.

Lisätietoja:

Lue lisää aiheesta: Talous & yhteiskunta