Kilpailuoikeuden jäljillä: Beata Mäihäniemi ja datasääntelyn oikeudelliset ulottuvuudet

Digijättien vallan suitsiminen ei rajoitu vain lainsäätäjien työhön, vaan yhä useammin datatalouden pelisäännöistä ja vallankäytöstä kiistellään myös oikeusistuimissa.

Mielikuvat oikeussaleissa tehtävästä politiikasta paikantuvat usein amerikkalaisiin lakisarjoihin. Tämä populaarikulttuurin painolasti voi saada unohtumaan, miten tärkeää roolia oikeudelliset tulkinnat näyttelevät Euroopan unionin politiikassa sekä EU-tuomioistuimen että kansallisten tuomioistuimien tulkintojen kautta. Kuten tämän viikon jaksossa tuodaan esiin, nämä ilmiöt vaikuttavat vahvasti myös datatalouden politiikkaan EU:ssa. Oikeustapaukset ja niihin liittyvä politiikka jäävät valitettavasti julkisessa keskustelussa vieläkin vähemmälle huomiolle kuin EU-politiikka yleensä.

Kansainvälisissä datatalouteen liittyvissä keskusteluissa kilpailuoikeus on noussut viime vuosina toistuvasti otsikoihin Yhdysvaltojen kautta. Keskeinen käänne tapahtui vuonna 2021, kun presidentti Joseph Biden nimitti nousevan kilpailuoikeuden tutkijan Lina Khanin vaikutusvaltaisen kauppakomission (Federal Trade Commission, FTC) johtoon. Syyskuun lopussa isoja otsikoita nostatti FTC:n nostaa oikeusjuttu Amazonia vastaan. Koska Amazoni ja muut keskeiset digijätit ovat yhdysvaltalaisia yrityksiä, on FTC:llä tarvittaessa käytössä hyvin järeitäkin aseita, merkittävimpänä yhtiöiden pilkkominen osiin.

Euroopan unionilla ei tällaista pommia ole arsenaalissaan, mutta kilpailuoikeuden kautta voidaan silti potentiaalisesti tehdä paljon. Esimerkiksi vuonna 2017 komissio langetti Googlelle 2,4 miljardin euron sakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä hakukonemarkkinoilla. Lisäksi, kuten Beata Mäihäniemi tuo tämän viikon jaksossa esiin, aiheuttavat tällaiset päätökset mainehaittaa.

Merkitystä on myös kansallisissa oikeusistuimissa käytävillä oikeusjutuilla. Esimerkiksi Saksassa nähtiin syyskuussa luonnehdittu , jolla halutaan rajata Googlen mahdollisuuksia siirtää dataa palveluidensa välillä. Keskeisessä roolissa ovat myös Irlannin ja Luxemburgin tuomioistuimet, sillä nämä maat toimivat isoimpien amerikkalaisten digijättien Euroopan tukikohtina.