Radikaalia vai valtavirtaa? Kielenoppijan autonomialla on jo pitkä historia
Kielenoppijan autonomiaa on sovellettu, tutkittu ja toteutettu Kielikeskuksessa jo vuosia. Erityisesti englannin yksikössä autonomista kielenopetusta on edistetty systemaattisesti 1990-luvulta lähtien.

Tutkintoon kuuluvan vieraan kielen englannin kurssin on voinut jo yli 20 vuotta suorittaa  ALMS (Autonomous Learning Modules) -menetelmällä. ALMS on opiskelijan autonomiaan vahvasti perustuva opiskelumuoto, jossa opiskelijan oppimishistoria, motivaatio ja tavoitteet otetaan keskeiseksi osaksi kielenoppimista.

Kielikeskuksen englannin yliopistonlehtori Leena Karlsson on ollut mukana kehittämässä ALMSia alusta asti. Siinä opiskelijalla on vastuu omasta oppimisestaan ja itsensä ohjaamisesta: hän valitsee esimerkiksi omat materiaalinsa ja tehtävänsä. Kun ALMSia ryhdyttiin 1990-luvulla kehittämään, tällainen luottamus opiskelijoihin ei ollut itsestään selvää.

- Ei tällaista opetusmuotoa vastustettu, mutta sitä epäiltiin, voiko opiskelijoihin luottaa. Tästä keskusteltiin ihan Kielikeskuksen kokouksessa, Karlsson kertoo.

Vaikka oppimiskokemus muotoutuu pitkälle opiskelijan omien valintojen ja tarpeiden mukaisesti, tarvitaan kurssilla opettajaakin. Hän muun muassa auttaa opiskelijaa kehittämään omaa oppimisprosessiaan ja ohjaa opiskelijaa tekemään omaa oppimista tukevia valintoja sekä asettamaan ja saavuttamaan yksilöllisiä tavoitteita. Autonomiselle kielenoppimiselle on Karlssonin mukaan selkeä tarve:

- Jokainen opiskelija on erilainen, ja he tulevat kurssille erilaisten taitotasojen ja erilaisten tarpeiden kanssa. Näihin tarpeisiin tulisi voida vastata, Karlsson perustelee kurssin tärkeyttä.

Yliopisto-opettaja Fergal Bradley on niin ikään kokenut ALMS-opettaja. Karlsson ja Bradley ovat tutkineet ja kehittäneet ALMSia yhdessä jo vuosia.

- ALMSissa opettaja ja opiskelija kantavat vastuun oppimisesta yhdessä, Bradley tiivistää.

Muut kielet ovat seuranneet

Kun autonomisen oppimisen filosofiaan perustuva englannin opetus alkoi Helsingin yliopiston kielikeskuksessa, sitä alettiin välittömästi myös tutkia. Leena Karlssonin omassa väitöstutkimuksessa vuodelta 2008 tarkastellaan autonomista oppimista ja ALMSin liittyviä opiskelijatarinoita. Opiskelumuoto ja siihen kytkeytyvä filosofia ovat saaneet myös kansainvälistä mainetta, ja vastaanotto on alkuvuosien epäilyjen jälkeen ollut ennemminkin muuta opetusta inspiroivaa. Autonomisia opintojaksoja tarjotaan jo saksassa, äidinkielessä ja ruotsissa. Lisäksi filosofia näkyy monilla kursseilla. 

-Radikaalista on tullut mainstreamia, Bradley toteaa.

Kuuntele autonomista oppimista käsittelevä Kielikeskuskokemuksia-podcastin uusin jakso. Asiantuntija Janne Niinivaaran haastattelussa Leena Karlsson ja Fergal Bradley kertovat muun muassa mistä luottamus opiskelijoihin syntyy ja millaisille opiskelijoille ALMS sopii.