Koronaviruspandemia leimasi suuresti myös Kielikeskuksen toimintavuotta 2020. Pandemian välittömin vaikutus oli nopeasti tehty siirtyminen täyteen etäopetukseen ja -työskentelyyn. Yllättävästä aikataulusta ja poikkeuksellisista olosuhteista huolimatta siirtymää voi kuitenkin pitää onnistuneena, selviää Kielikeskuksen tuoreesta vuosikertomuksesta. Aiemmat panostukset verkko-opetusosaamiseen, opettajien pedagogiset taidot ja vertaistuki mahdollistivat sen, että kurssit toteutuivat oppimistavoitteista tinkimättä, ja opiskelijat saivat opintoja suoritettua.
”Tapoja ja suunnitelmia toteuttaa viestintä- ja kieltenopetusta verkossa oli Kielikeskuksessa jo olemassa. Oma lähtökohtani olikin ensisijaisesti muistuttaa opetushenkilöstöä siitä, että yhteisössämme on jo olemassa tähän äkilliseen siirtymään vaadittavat pedagogiset työkalut, ne pitää nyt vaan ottaa kaikki kerralla käyttöön”, kertoo Kielikeskuksen digipedagogisen osaamisen kehittämisestä vastaava asiantuntija Janne Niinivaara.
Poikkeusaikana yhteisöllisyys ja hyvinvointi vaativat panostuksia
Koronapandemian aikana huolta kannettiin paljon opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Pedagoginen yliopistonlehtori Heini Lehtonen muistuttaa vuosikertomuksessa, että poikkeuksellisissa olosuhteissa on opetuksen lisäksi huolehdittava ihmisistä.
”Kielikeskuksessa on osaamista ja kokemusta verkko-oppimisesta ja opetuksesta, ja tukea on saatavilla. Olin enemmän huolissani sekä opettajien että opiskelijoiden jaksamisesta tässä lähes mahdottomalta tuntuvassa tilanteessa”, Lehtonen kuvaa poikkeusolojen alkua.
Monipuoliseen hyvinvointiin panostaminen onkin vahvasti toimintavuotta kuvaava teema. Vuoden 2021 alussa Kielikeskuksen johtajana aloittanut FT Leena Nissilä kiittääkin Kielikeskuksen henkilöstöä työhyvinvoinnin ja pedagogisen laadun yhteensovittamisesta vaativina aikoina.
”Olen saanut ilokseni kokea, kuinka innokkaasti ja paneutuvasti Kielikeskuksessa tehdään työtä. Ratkaisuja tehdään aina opiskelijoiden ja muiden asiakkaiden tarpeita ajatellen. Silti henkilöstönkään työhyvinvointia ei ole unohdettu”, Nissilä kirjoittaa katsauksessaan.
”Toki etävuosi oli raskas, ja se koettiin hyvin eri tavoin, mutta kielikeskuslaisten kollegiaalinen tuki yli yksikkörajojen ja vahva sitoutuminen työhön kannattelivat myös läpi poikkeusolojen”, totetaa puolestaan varajohtaja Sinikka Karjalainen, joka toimi johtajan sijaisena syksyllä 2020.
Työhyvinvoinnin puolesta tehdystä työstä myös palkittiin kielikeskusyhteisön sisällä. Kielikeskuksen viestintäryhmä jakaa Vuoden kasvo(t) –tunnustuksen henkilölle tai henkilöille, jotka ovat toimintavuoden aikana näkyvästi ja tuloksellisesti toimineet työyhteisön tai viestintä- ja kielipedagogiikan puolesta. Vuonna 2020 viestintäryhmä myönsi tunnustuksen Kielikeskuksen työhyvinvointiin keskittyvälle Hyvinvointi ja monenlainen yhteisöllisyys -ryhmälle. Ryhmän jäsenet ovat opettajia ja hallintohenkilöstön edustajia, jotka eivät kiireisenä poikkeusaikanakaan lakanneet kokoamasta ihmisiä yhteisten virtuaalitapahtumien ja tempausten äärelle.
Opiskelijoiden hyvinvointia puolestaan tarkasteltiin toimintavuonna saavutettavuuden ja inkluusion näkökulmista. Syksyllä järjestettiin Kielikeskuksen henkilöstölle seminaari etnisen, sukupuolisen ja seksuaalisen moninaisuuden huomioimisesta viestintä- ja kieltenopetuksessa. Alkuvuodesta 2021 järjestetettiin opiskelijatapahtuma, jossa käsiteltiin kielipelkoa ja viestintäarkuutta.
”Olennainen keino parantaa koko kielikeskusyhteisön hyvinvointia on mielestäni yhdenvertaisuuden lisääminen opetuksessa ja ylipäätään siinä, miten kohtaamme muita ihmisiä arjessamme. Esimerkiksi opiskelijatapahtumissa noudatettavat turvallisemman tilan periaatteet sopivat mainiosti myös opetustilanteisiin niin lähi- kuin etäopetuksessakin”, kommentoi Kielikeskuksen opetuksen kehittämisryhmän opiskelijajäsen Tuuli Malava.
Hyvinvoinnin ja inkluusion lisäämiseksi henkilöstölle järjestettetiin myös työpajoja opetuksen saavutettavuudesta. Työpajat jatkuvat vuonna 2021.
Monta näkökulmaa poikkeusvuoteen
Vuoden 2020 vuosikertomus tarkastelee poikkeusvuotta useasta näkökulmasta. Vuosikertomuksessa tarkastellaan erityisesti tukitoimia, joita etäopetukseen ja -opiskeluun siirtyminen edellytti. Toimissa nostetaan esiin myös kieli- ja käännöspalvelut, joita tarvittiin koko yliopiston kriisiviestinnän kääntämiseen. Poikkeusvuodesta raportoidaan kielenkääntäjän, opiskelijan, kansainvälisen harjoittelijan, oppimisympäristöasiantuntijan ja pedagogisen yliopistonlehtorin sekä opintoneuvojan näkökulmasta.
Kielikeskuksen opettajat kertovat etävuoden opetuskokemuksista sanoin ja kuvin. Kielikeskuksen viestintäryhmä kysyi opettajilta mistä he ovat ylpeitä, mikä heitä on harmittanut, mitä he ovat oppineet ja mikä on auttanut heitä jaksamaan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vastaukset näihin kysymyksiin löytyvät Kielikeskuksen vuosikertomuksesta 2020.