Aalto-yliopistossa aloitti hieman aiemmin teknologiakasvatuksen työelämäprofessori, niin ikään Helsingin ylipistosta väitellyt Maria Clavert. Yhdessä hänen kanssaan Kaiju Kangas edistää teknologiakasvatuksen tutkimusta ja opetusta Suomessa. Alan ensimmäiset suomalaiset professuurit mahdollistuivat Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön sekä Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.
Ennen professuuria Kaiju Kangas toimi tiedekunnassa käsityötieteen ja käsityön didaktiikan yliopistonlehtorina.
– Taustaltani olen siis käsityönopettaja ja historiastani löytyy myös artesaani-puusepän tutkinto, Kangas kertoo.
Kasvatustieteen tohtoriksi Kangas väitteli vuonna 2014. Väitöksessään hän tarkasteli peruskoulun muotoilukasvatusta ja erityisesti muotoiluprosessien kautta tapahtuvaa tiedonrakentamista alakoulussa.
Lahjoitusprofessuurien tavoitteita
Kahden uuden professuurin tavoitteena on yhdistää Helsingin yliopiston pedagoginen asiantuntijuus, opettajankoulutus ja näkemykset teknologiakasvatuksen mahdollisuuksista Aalto-yliopiston uusimpaan teknologiseen tietoon ja osaamiseen, ja tätä kautta uudistaa teknologiakasvatusta ja lisätä sen vaikuttavuutta.
– Tehtävänämme on luoda edellytyksiä teknologisen tietotaidon kasvuun kaikilla koulutuksen tasoilla ja tämän avulla vahvistaa tulevaisuuden suomalaista teknologista osaamista. Yksi tärkeä kehittämiskohde on myös opettajien täydennyskoulutus, Kangas toteaa.
Teknologia koskettaa nykypäivän ihmistä jatkuvasti kaikkialla.
– Asiaa voi havainnollistaa pohtimalla mitä kaikkia laitteita on itse päivän aikana käyttänyt – tuloksena on helposti yli kymmenen laitetta.
Teknologiakasvatuksen tärkein sisältö onkin ympäröivän teknologisen maailman ymmärtäminen ja siihen vaikuttaminen erilaisin innovatiivisin ongelmanratkaisuin. Tavoitteena on lisätä teknologista yleissivistystä sekä kasvattaa innostusta ja motivaatiota teknologiaa ja sen soveltamista kohtaan.
Teknologiakasvatus ylittää oppiainerajat
Teknologiakasvatus asettuu oppiainerajoja ylittävälle, tekemällä opiskelun ja uutta innovoivalle oppimisen alueelle.
Suomalainen opetussuunnitelma, korkeatasoinen opettajankoulutus sekä koulujen infrastruktuuri tarjoavat hyvät mahdollisuudet teknologiakasvatuksen toteuttamiseen.
– Erityisesti kansainvälisesti ainutlaatuinen käsityönopetus mahdollistaa teknologisen tietotaidon oppimisen ja soveltamisen itse tekemällä ja kokeilemalla, Kangas iloitsee.
– Käsityön, muotoilun ja taiteen avulla voidaan löytää kokonaan uudenlaisia keinoja ja välineitä lähestyä esimerkiksi teknologiakasvatuksessa keskeisiä matemaattis-luonnontieteellisiä oppisisältöjä.
Kankaan tavoitteena on kehittää teknologiakasvatusta suuntaan, jossa kouluissa nähtäisiin enemmän Pelle Peloton -meininkiä: luovaa yhdessä tekemisen ilmapiiriä, ideoinnin ja kokeilemisen rohkeutta sekä epäonnistumisten sietoa ja niistä oppimista.