Helsingin yliopisto on Suomen vanhin ja suurin tiedekorkeakoulu, yhteensä 40 000 opiskelijan ja tutkijan kansainvälinen tiedeyhteisö. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu yleensä maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Helsingin yliopisto etsii ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja luo uudenlaista ajattelua ihmiskunnan parhaaksi.
Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Ruralia-instituutti tarjoaa korkeatasoista tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta maaseudun kehittämiseen. Monitieteisen työn keskiössä ovat paikallisyhteisöjen kehittäminen, kestävät ruokaketjut sekä uudistuva biotalous. Instituutti tekee laajaa kansainvälistä, valtakunnallista ja alueellista yhteistyötä n. 50 asiantuntijan voimin (www.helsinki.fi/ruralia).
Haemme
KAHTA APURAHATUTKIJAA
väitöskirjaan tähtäävään neljän (1+3) vuoden määräaikaiseen apurahatyöskentelyyn. Etsimme innostuneita ja monitieteiseen tutkimukseen motivoituneita henkilöitä. Arvostamme ennakkoluulotonta asennoitumista ja halua osallistua eläinten jälkeistä biotaloutta tarkastelevan tutkimusalueen hahmottelemiseen.
Hankkeen kuvaus
Apurahatutkijoiden tehtävät liittyvät Koneen säätiön rahoittamaan hankkeeseen "Viljelty liha eläinten jälkeisessä biotaloudessa – ihmisten ja tuotantoeläinten muuttuvat suhteet”, jota johtavat vanhempi tutkija Toni Ryynänen ja apulaisprofessori Hanna Tuomisto.
Hankkeessa keskitytään eläinten jälkeisen biotalouden ja solumaatalouden mahdollisuuksiin ja haasteisiin tarkastelemalla odotettavissa olevia tulevaisuuksia ja niiden toteutumisen edellytyksiä. Hankkeen lähtökohtana on näkemys, jonka mukaan tulevaisuuden ruoantuotantoteknologioilla valmistetut tuotteet luovat pohjan uudenlaiselle ruokajärjestelmälle. Työhypoteesinamme on, että siirtyminen eläinten jälkeiseen biotalouteen synnyttää jännitteitä, toistaiseksi tuntemattomia haasteita ja mahdollisuuksiakin, jotka muuttavat perusteellisesti ihmisten ja tuotantoeläinten suhteita.
Eläinten jälkeisen biotalouden näkökulmasta hankkeessa tutkitaan 1) yhteiskunnallisia merkityksiä sekä ihmisten ja tuotantoeläinten muuttuvia suhteita sekä 2) analysoidaan kotieläintuotantoa korvaavien uusien ruokajärjestelmien teknologia- ja ympäristövaikutuksia.
Apurahatutkijan tehtävä 1: eläinten jälkeisen biotalouden yhteiskunnalliset merkitykset
Väitöstyön tavoitteena on tutkia eläinten jälkeisen biotalouden ominaisuuksia ja reunaehtoja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Apurahatutkijan tavoitteena on kartoittaa millaisia merkityksiä ihmiset, ryhmät ja ruokajärjestelmän keskeiset organisaatiot liittävät tuotantoeläimiin uudessa taloudessa. Yhteiskunnallisia haasteita ja mahdollisuuksia tarkastellaan kirjallisuusanalyyseilla, haastatteluilla sekä ennakointi- ja skenaariomenetelmillä, joiden avulla analysoidaan sidosryhmien näkemyksiä eläinten jälkeisestä biotaloudesta ja solumaataloudesta. Päämääränä on tunnistaa kulttuurisia ja sosiaalisesti jaettuja merkityksiä sekä hyödyntää niitä skenaarioiden laatimisessa.
Toisena tavoitteena on rakentaa perusteltuja tulevaisuuden skenaarioita, joiden avulla eläinten jälkeisen biotalouden toimintaa voidaan ennakoida. Lähtökohtana on tilanne, jossa solumaatalouden tuotteet ja ihmisten ylläpitämät merkitysjärjestelmät määrittävät tuotantoeläinten roolin tulevaisuudessa. Keskeinen kysymys on, kuinka tulevaisuuteen suuntautuvat näkemykset voisivat toteutua ja millaisia toimenpiteitä niiden toteutuminen edellyttää, kun luonnon- ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimustietoon perustuvat havainnot yhdistetään.
Tehtävään soveltuvia tieteenaloja ovat esimerkiksi kuluttajaekonomia, sosiaali-, käyttäytymis- ja yhteiskuntatieteet.
Apurahatutkijan tehtävä 2: eläinten jälkeinen biotalous ja tulevaisuuden ruokajärjestelmät
Väitöstyön tavoitteena on tutkia luonnontieteen menetelmin eläinten jälkeistä biotaloutta ruokajärjestelmien näkökulmasta. Apurahatutkijan tavoitteena on mallintaa muuttuvien ruokajärjestelmien ympäristövaikutuksia ja keskittyä erityisesti kotieläintuotantoa korvaaviin uusiin teknologioihin, kuten solumaatalouden ratkaisuihin. Päämääränä on tunnistaa mahdollisuuksia ja odottamattomia seurauksia, joita odotettavissa olevat muutokset saattavat aiheuttaa kotieläintuotannon vähentyessä ja käyttöönotettaessa uusia teknologisia ratkaisuja.
Tutkimusmenetelminä käytetään elinkaariarviointia, hiili- ja vesijalanjälkien määrittelyä, maankäytön mallintamista, kirjallisuustarkasteluja ja muita soveltuvia mallinnusmenetelmiä. Tehtävä edellyttää vahvoja matemaattisia taitoja sekä ympäristövaikutusten ymmärrystä. Aikaisempi kokemus matemaattisesta mallintamisesta ja erityisesti elinkaariarvioinnista tai hiilijalanjälkilaskennasta katsotaan eduksi.
Tehtävään soveltuvia tieteenaloja ovat esimerkiksi luonnontieteet, teknologia, ekologia sekä ympäristö- ja maataloustieteet.
Hakeminen
Apurahatutkijaksi valittavalta edellytetään soveltuvan alan maisterintutkintoa sekä sujuvaa puhutun ja kirjoitetun englannin kielen taitoa. Apurahatutkijakandidaatin edellytetään hakevan oikeutta jatko-opintoihin Helsingin yliopistossa kuuden kuukauden sisällä työskentelyn aloittamisesta, mikäli hänellä ei sitä vielä ole. Hakijoiden odotetaan vahvaa tutkimuksellista otetta sekä kykyä rajoja ylittävään ajatteluun itsenäisesti ja ryhmässä.
Tarjoamme
Apurahan suuruus on 2400€/kk. Hakijan kannattaa perehtyä apurahansaajan lakisääteiseen eläke- ja työtapaturmavakuuttamiseen ja verotukseen, sillä nämä tekijät vaikuttavat apurahan nettomäärään. Helsingin yliopisto tarjoaa valitulle laitteet ja työtilan Mikkelissä tai Helsingissä. Apurahatutkijat tulevat osaksi monitieteistä tutkimusryhmää, jossa tarkastellaan eläinten jälkeistä biotaloutta ja tulevaisuuden ruokajärjestelmiä yhteiskuntatieteiden ja luonnontieteiden näkökulmista.
Apurahatutkijoiksi valituilla on myös mahdollisuus hakea Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutin opiskelijajäsenyyttä (HELSUS).
Hakemus
Hakemus koostuu seuraavista dokumenteista:
- Vapaamuotoinen englanninkielinen hakemus, josta ilmenee hakijan motivaatio tutkimuksen tekemiseen ja lyhyt tutkimussuunnitelma (miten aihetta voisi tutkia: mahdolliset lähestymistavat, aineistot ja menetelmät). Hakija voi ehdottaa innovatiivisiakin lähestymistapoja eläinten jälkeisen biotalouden tutkimiseen (3 sivua)
- Ansioluettelo, josta ilmenee hakijan koulutus, suoritetut tutkinnot, työkokemus ja mahdollinen julkaisuluettelo sekä kahden suosittelijan yhteystiedot (3 sivua)
- Kopiot maisterin- ja kandidaatintutkintotodistuksista ja suoritetuista opinnoista (opintosuoritusote) sekä näiden käännökset, mikäli ne eivät ole suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi
- Todistus suomen, ruotsin tai englannin kielitaidosta, mikäli jokin näistä ei ole hakijan äidinkieli tai koulukieli
Hae tehtävää viimeistään 1.3.2019 klo 23.59. Hakemus lähetetään yhtenä pdf-tiedostona osoitteeseen ruralia-instituutti(at)helsinki.fi
Lisätietoja tehtävästä antavat:
vanhempi tutkija Toni Ryynänen (yhteiskuntatieteet), 050 311 9398, toni.ryynanen(at)helsinki.fi ja
apulaisprofessori Hanna Tuomisto (tulevaisuuden ruokajärjestelmät), 050 312 6089, hanna.tuomisto(at)helsinki.fi
Apurahansaajan lakisääteinen eläke- ja työtapaturmavakuuttaminen: https://www.mela.fi/fi/apurahansaajat
Apurahansaajan verotus: https://tieteentekijoidenliitto.fi/tyo/apurahat