Verkkoseminaariin on helppo tulla, mutta vuorovaikutteisen ilmapiirin luominen on haastavaa

Viitisen sataa matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksen tutkijaa eri puolilta maailmaa oli ilmoittautunut mukaan tällä viikolla suomalaisten yliopistojen verkossa järjestämään kahteen tutkimustapahtumaan. ”Verkossa puheenjohtajan rooli on tärkeä keskusteluissa ja innoittajana”, miettii professori Maija Aksela, tapahtuman järjestäneen verkoston johtaja.

Kaksipäiväistä LUMAT Research Symposiumia vietettiin tänä kesänä jo kymmenennen kerran, joten kyseessä oli verkoston juhlaseminaari. Maksuttomaan ja ensimmäisen kerran verkossa tapahtuvaan seminaariin ilmoittautui ennätysmäärä nykyisiä ja tulevia luonnontieteellisen tiedekasvatuksen tutkijoita: yhteensä 450 osallistujaa 16 eri maasta.

Nuorille tiedekasvatuksen tutkijoille järjestettiin tänä vuonna lisäksi ensimmäistä kertaa päivän mittainen kesäkoulu yhdessä Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen tutkimusseuran kanssa. Verkossa järjestettyyn tapahtumaan ilmoittautui noin 50 tutkijaa. Etänä jopa saunottiin kulttuurin äärellä.

Molemmat verkkoseminaarit järjesti LUMAT-tutkimusfoorumi. Se on kansainvälistä yhteistyötä tekevä kansallinen luonnontieteellisen tiedekasvatuksen tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden verkosto, jota vetää LUMA-keskus Suomi, joka puolestaan on 11 suomalaisen yliopiston yhteinen luonnontieteellisen tiedekasvatuksen keskusten verkosto.

Virtuaalisuus tuo kaukaisen lähelle

Virtuaalisuuden takia osallistujia oli Kiinaa ja Australiaa myöten. Etäosallistuminen on myös kestävän kehityksen mukaista.

Toisaalta kohtaamiset ja tutustuminen ovat seminaareissa tärkeitä. Miten ne onnistuivat?

– Vuorovaikutteisen ilmapiirin luominen vaatii verkkotapahtumassa uudenlaisia työskentelytapoja, LUMAT-tutkimusfoorumin koordinaattorina toiminut, tutkijatohtori Jaana Herranen Helsingin yliopistolta kertoo.  

– Usein esitysten ja kysymysten jälkeen järjestimme esimerkiksi erillisiä keskusteluhuoneita, joissa keskustelimme eri kokoisissa ryhmissä riippuen osallistujamäärästä.

Molemmat tapahtumat onnistuivat hyvin ja saivat kiitosta osallistujilta. Tekniikan kanssa sattui pieniä kommelluksia, jotka saatiin nopeasti korjattua. Onhan harjoitusta kertynyt jo kevään ajan. Yhteyksien turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Herranen arvioi, että ajatusten vaihto voi olla hankalampaa verkkotapahtumassa kuin livenä. Toisaalta etätoteutus mahdollistaa myös osallistumisen heille, joille se muuten ei esimerkiksi matkustamisen takia olisi mahdollista.

Perinteisten konferenssien tyyliin verkkosymposiumissakin kuultiin kahden pääpuhujan kutsuluennot. Symposiumin tieteellinen työryhmä oli valinnut tapahtuman suulliset ja posteriesitykset. Päiviin mahtui kaikkiaan kolmisenkymmentä esitystä.

Jotkut voivat Herrasen mukaan kokea verkon yli keskustelemisen vieraana, mutta toisaalta kysymyksiä pystyi esittämään myös kirjallisesti, jolloin kynnys osallistua madaltui.

Monialaisuutta ja saunakulttuuria

Symposiumin aiheena oli monialaisuus matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian opetuksessa. Suomalaisen opetussuunnitelman perusteissa puhutaan esimerkiksi laaja-alaisesta osaamisesta, eheyttävästä opetuksesta ja monialaisesta opetuksesta. Kontekstina voi olla vaikka ruoka, ilmasto, materiaalit, historia, urheilu tai kielet.

– Tiedekohtaisen tiedekasvatuksen lisäksi tarvitaan tutkimustietoa tiedekasvatuksesta yli tiederajojen, jotta pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, LUMA-keskus Suomen ja sen LUMAT-tutkimusfoorumin johtaja, professori Maija Aksela toteaa.

Kesäkoulussa kuultiin vuorovaikutteiset luennot kyselylomakkeen tekemisestä ja teknologian hyödyntämisestä kvalitatiivisen aineiston käsittelyssä ja monimenetelmätutkimuksessa. Ohjelma suunniteltiin yhdessä tutkijakouluun osallistuvien kanssa. Virtuaalisessa saunassa osallistujat pääsivät vapaan jutustelun lomassa esittelemään oman maansa kulttuuria.

Akselan ja Herrasen lisäksi symposiumin ja kesäkoulun tieteelliseen työryhmään kuuluivat yliopistonlehtorit Veli-Matti Vesterinen Turun yliopistosta ja Johannes Pernaa Helsingin yliopistosta. Kesäkoulun tieteellisen työryhmään on osallistunut symposiumin työryhmän jäsenten lisäksi yliopistonlehtori Pasi Nieminen (JY). Kesäkoulu järjestettiin yhteistyössä matematiikan ja luonnontieteellisen opetuksen tutkimusseuran kanssa.

Symposiumin koko ohjelma abstrakteineen on verkossa avoimesti tutustuttavana.

Lisätietoja

LUMAT Science Research Symposium

Symposiumkirja

symposiumin ja kesäkoulun tieteellisen työryhmän puheenjohtaja, LUMA-keskus Suomen ja sen LUMAT-tutkimusfoorumin johtaja, professori Maija Aksela
maija.aksela@helsinki.fi
050 514 1450
@akselamk

LUMAT-tutkimusfoorumin tutkimuskoordinaattori, tutkijatohtori Jaana Herranen
jaana.herranen@helsinki.fi
050 3554 529

Kesäkoulun mainos, jossa saunavihta.

Tutkijoiden kesäkoulua mainostettiin suomalaisen kesän mieleen tuovalla kuvalla.