Juutalaista syntyperää ollut itävaltalaisfyysikko keksi ensimmäisenä ydinfission, mutta jäi ilman Nobelia. Miksi palkinto meni kollegalle?

Vuonna 1944 kemian Nobelin pokkasi saksalainen Otto Hahn. Palkinnon hän sai ydinfission keksimisestä.

Hahnin tutkijakollega fyysikko Lise Meitner oli monesti ehdolla fysiikan Nobelin saajaksi samasta keksinnöstä.

Tiedemaailmassa nobelistin valinta herätti heti kritiikkiä, kertoi fysiikan professori Lars Bergström Historian Suuret Fyysikot -luentosarjassa helmikuussa 2018.

Bergström työskentelee Oskar Klein -keskuksessa Tukholman yliopistossa ja on paneutunut Lise Meitnerin vaiheisiin.

Mutkainen tie huipulle

Wienissä vuonna 1878 syntynyt Meitner kuului vuosisadan vaihteen tiedemaailman harvoihin naisiin. Hän oli Wienin yliopiston historian toinen fysiikasta väitellyt nainen. Niin ikään hän oli Berliinin yliopiston kautta aikain ensimmäinen naispuolinen fysiikan professori.

Hän oli myös yksi niistä harvoista naisista, joka sai fysiikan laboratorion johdettavakseen ennen toista maailmansotaa.

Meitner tutki Kaiser Wilhelm -instituutissa radioaktiivisuutta ja ydinfysiikkaa kemisti Otto Hahnin kanssa 30 vuoden ajan.

Tie tieteen huipulle ei ollut ollut Meitnerille mutkaton. Esimerkiksi naisten pääsy joillekin luennoille evättiin vielä 1900-luvun alkupuolella.

Natsien nousu Saksassa ja lopulta Itävallan liittäminen Saksaan vuonna 1938 pakotti juutalaistaustaisen Meitnerin jättämään Saksan ja laboratorionsa. Hahnin avulla hän onnistui pakenemaan turistiksi tekeytyneenä Ruotsiin Alankomaiden ja Tanskan kautta.

Ruotsissa Meitner työskenteli fyysikko Manne Siegbahnin kanssa samassa tutkimuslaitoksessa.

Tämähän on ydinfissio

Ruotsiin paettuaan Meitner kävi tiivistä kirjeenvaihtoa tutkijatovereidensa kanssa. Joulukuussa 1938 Otto Hahn kertoi kirjeessään Meitnerille ja tämän veljenpojalle Otto Fricshille kummallisesta kokeesta, jossa uraanista syntyi bariumia.

Meitner ja Frisch ymmärsivät ensimmäisinä, mistä oli kyse. Kokeessa oli tapahtunut aiemmin tieteelle tuntematon reaktio – ydinfissio. Atomin ytimen hajotessa vapautui myös valtava määrä energiaa.

Meitner ja Frisch julkaisivat helmikuussa 1939 tiedelehti Naturessa artikkelin, jossa he ensimmäisinä tulkitsivat Hahnin koetta.

Mutta miksi Nobelin sai Hahn, ei Meitner tai Fricsh?

Bergstömin mukaan taustalla oli monia syitä.

Kemian ja fysiikan palkinnot jakavassa Ruotsin kuninkaallisessa tiedeakatemiassa ei ollut riittävästi teoreettisen fysiikan osaamista. Toisaalta ajan tapana oli palkita vain yksi näkyvä tutkija, ei koko tutkimusryhmää.

Taustalla saattoivat vaikuttaa myös ennakkoasenteet naistutkijoita kohtaan. Samoin Meitnerin Nobelin tiellä saattoi olla myös se, että kuninkaalliseen tiedeakatemiaan kuulunut Manne Siegbahn, Meitnerin esimies, saattoi kadehtia alaisensa saavutuksia.