Enontekiöllä M 2,5 maanjäristys – suurin Suomessa vuosiin

9.10.2020
Aamupäivällä 3.10. tapahtui vuoden 2020 tähän mennessä suurin suomalainen maanjäristys. Maanjäristyslähde paikantuu Käsivarren Lappiin, 15 kilometriä Luspasta pohjoiseen, Ruossakeron kohdalle. Järistys tapahtui noin 27 kilometrin syvyydessä. Edellinen tätä suurempi järistys oli joulukuussa 2017 Lumijoella.

Maanjäristys syntyy, kun maankuoren jännitys jossain pisteessä ylittää kiviaineksen lujuuden. Näin tapahtui 3.10.2020 klo 10:47:45 Suomen aikaa Enontekiön Ruossakerolla (68.63°N, 22.07°E), 27 kilometrin syvyydessä. Tapaus havaittiin seismisillä asemilla kautta maan. Vain 12 sekuntia tapahtumahetken jälkeen järistyksen aiheuttaman aaltorintaman ensimmäinen saapuja, P-aalto, tallentui Hetan seismisellä asemalla ja kaksi minuuttia myöhemmin Kaakkois-Suomessa Virolahden asemalla. Järistyksen magnitudiksi saatiin 2,5. Suomen oloissa järistys on merkittävä. Yleensä tämän kokoiset tapaukset eivät kuitenkaan aiheuta vahinkoa maan pinnalla. Usein pienemmätkin järistykset ovat ihmisten ja eläinten havaittavissa, mutta toistaiseksi emme ole saaneet tapauksesta yhtään kansalaishavaintoa. Syynä lienee se, että järistyskeskus on erämaassa.

 

Enontekiön 3.10.2020 maanjäristyksen rekisteröintejä

Kuva: Enontekiön 3.10.2020 järistyksen rekisteröinti lähimmillä asemilla.

Useimmiten maanjäristykset tapahtuvat maankuoressa olevissa ikivanhoissa siirros- tai heikkousvyöhykkeissä. Länsi-Lapissa on useita laajoja, karkeasti luode-kaakko- ja lounais-koillis-suuntaisia siirrosvyöhykkeitä, jotka jatkuvat naapurimaiden puolelle. Lauantain järistyksen kanssa liki samassa kohdassa tapahtui pienempi (M 1,3) järistys viime huhtikuussa. Länsi-Lappi on yksi seismisesti aktiivisimmista alueista Suomessa, yksin Enontekiöltä on havaittu tänä vuonna jo seitsemän järistystä.

Enontekiön järistykset 9.10.2020 asti kartalla: https://www.google.com/maps/d/edit?mid=14HuFQ8jeHT372RPJqTVN9PSlTPL0yu-i&ll=68.52944198765044%2C22.427761962890624&z=8

Seismologian instituutin maanjäristyshaku: https://www.seismo.helsinki.fi/EQ-search/query.php

Pienempiä, paikallisia järistyksiä Lapista on pystytty havaitsemaan enemmän vasta parin vuosikymmenen ajan, kun asemaverkko on merkittävästi tihentynyt. Kevon seisminen asema on toiminut jo vuodesta 1961 alkaen. 2000-luvulla Lappiin on saatu useita asemia lisää. Esimerkiksi Kilpisjärven asema perustettiin 2003, Hetan ja Värriön asemat 2007. Seismologian instituutin asemien lisäksi Pohjois-Suomessa on yhdeksän Sodankylän geofysiikan observatorion asemaa. Näistäkin suurin osa on perustettu 2000-luvulla.

Suomen kansallisen seismisen verkon asemista Kilpisjärvi ja Hetta ovat lähimpänä järistyslähdettä. Kilpisjärven asema on valitettavasti kärsinyt keväästä lähtien tietoliikenneongelmista, eikä sen rekisteröintiä ollut käytettävissä heti järistyksen jälkeen. Oletettavasti tapaus on kuitenkin tallentunut muistikortille ja myös Kilpisjärven data on käytettävissä tarkemmassa analyysissä myöhemmin.

Nykyaikaisille seismisille asemille riittää huoltokäynti muutaman vuoden välein, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu. Seismologian instituutin kenttätiimi palasi vastikään asemahuoltokierrokselta Itä-Lapista ja Kainuusta.

Tarkemmassa analyysissä pyritään selvittämään mm. siirrostasoratkaisu, eli miten maankuori on liikahtanut järistyspaikalla. Analyysiä varten tarvitaan rekisteröintejä riittävän läheltä ja tasaisesti järistyslähteen ympäriltä. Maanjäristykset eivät tunne valtioiden rajoja, joten seismisessä tutkimuksessa tiedonvaihto on oleellisen tärkeää. Suomen alueen seismisessä valvonnassa käytetään kansallisen verkon lisäksi kattavasti dataa naapurimaista. Vastaavasti meidän asemiemme rekisteröintejä käytetään päivittäisessä seismisessä analyysissä Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Enontekiön järistys on paikannettu käyttäen viiden suomalaisen, viiden norjalaisen ja kolmen ruotsalaisen aseman rekisteröintejä.