Monikielinen vuorovaikutus vaatii tekoja, mutta ei täydellistä kielitaitoa

Työelämässä tarvittava kielitaito pitää sisällään useiden kielten jonkintasoista hallintaa sekä viestinnällisen ulottuvuuden ymmärrystä. Hiljattain järjestetty Euroopan kielten päivän Suomen päätapahtuma sekä Kielikeskuksen uusi opintokokonaisuus jäsentävät monikielisyyttä kielitaidon ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Monikielisyys ei tarkoita lukuisten kielten täydellistä osaamista. Kyse on siitä, miten ihmisten omat kielet ovat näkyvissä yhteisöissä.

Helsingin yliopiston kielikeskuksessa on ollut jo pitkän aikaa mahdollista suorittaa . Opintokokonaisuus on 15 tai 25 opintopisteen laajuinen kokonaisuus jonkin vieraan kielen opintoja, jotka voidaan suorittaa aivan alkeista lähtien. Kuluvasta syksystä eteenpäin on kuitenkin mahdollista koota opintokokonaisuus myös eri kielten ja oppiaineiden, kuten kirjoitus- ja puheviestinnän opinnoista. 15 opintopisteen  avulla kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat voivat syventää kieli- ja tekstitaitojaan sekä vuorovaikutusosaamistaan osana opintojaan.  

- Opintokokonaisuuteen voi sisällyttää kaikkia sellaisia Helsingin yliopiston kielikeskuksen tarjoamia opintoja, jotka eivät sisälly opiskelijan omiin pakollisiin tutkinto-opintoihin. Halutessaan voi syventyä kirjoittamiseen, vuorovaikutukseen tai johonkin tiettyyn kieleen tai kokeilla ja yhdistellä erilaisia opintojaksoja monipuoliseksi kokonaisuudeksi. Opiskelija voi muodostaa laajasta tarjonnasta juuri omaa asiantuntijuuttaan tukevan kurssiyhdistelmän, Hanna Kosonen ja Riikka Järvelä.

Monikielinen työelämässä toimiminen on ammattitaitoa

Kielikeskuksen pedagoginen yliopistonlehtori Heini Lehtonen muistuttaa, että kieli on toimintaa. Lehtonen näkee vieraalla kielellä toimisessa kielioppisääntöjä tärkeämpänä päivittäisen vuorovaikutuksen ja arkiset tilanteet. On luonnollista, että ihminen osaa eri kieliä eri tasoisesti.

- On oikeastaan suppeaa puhua kielitaidosta, ennemmin tulisi puhua kieli- ja viestintätaidoista. Viestintä taas on ammattitaitoa. Eli kielitaitokin kannattaa nähdä osana ammattitaitoa.

Monikielisyystutkijana Lehtonen peräänkuuluttaa monikielisen vuorovaikutuksen ymmärrystä. Yhdellä kielellä harvoin pärjää, ja englanninkielentaito on noussut erittäin keskeiseksi. Englantikaan ei kuitenkaan yksistään aina riitä tai ainakin kannattaa pyrkiä kielivarantonsa kasvattamiseen. Harvinaisemmilla kieliyhdistelmillä saattaa edelleen saada etua työnhakutilanteessa. Muitakin syitä monikielisyyden vaalimiseen Lehtosen mukaan löytyy.

- Ilmapiirin kannalta on väliä, millä kielellä ihmisiä lähestyy. Miten eri kielet ovat näkyvissä yhteisön vuorovaikutuksessa? Mitä enemmän tietää erilaisista kielistä, edes vähän, sitä helpompaa on kasvattaa kielitaitoaan ja ymmärtää ihmisten erilaisia tapoja käsitteellistää kokemuksia.

Monikielisyys ja sen tukeminen ei saa jäädä pelkästään tietyn kielivähemmistön harteille esimerkiksi työyhteisössä. Lehtosen mukaan on muistettava, että me itse omilla valinnoillamme vaikutamme kielten elinvoimaisuuteen. Näitä valintoja tulee pohtia, mikäli me aidosti haluamme vaalia monikielisyyttä

 

Euroopan kielten päivä teki monikielisyyttä näkyväksi

Suomen päätapahtumassa monikielisyyttä tehtiin näkyväksi useissa eri tapahtumissa. asiantuntijoille suunnattu paneelikeskustelu otsikolla ”Mo­ni­kie­li­syy­den tu­ke­mi­nen ar­jes­sa, työ­elä­mäs­sä ja yh­teis­kun­nas­sa” sekä Tiedekulman päätapahtuma ”Mitä kuuluu kielitaitoon?”. Näiden tapahtumien lisäksi järjestettiin myös useita eri kielten näytetunteja. 15 minuutin pituiset näytetunnit tarjosivat tilaisuuden tutustua uuteen tai vanhaan tuttuun kieleen virtuaalisesti. Näytetunnit olivat kaikille avoimia, ja osallistujina olivat niin yliopisto-opiskelijoita, kokonaisia koululuokkia kuin työyhteisöjäkin. Lopullista osallistujamäärää on vaikea arvioida täsmällisesti, sillä näytetunneille osallistuttiin opiskelijaryhmittäin. Osallistujia oli kuitenkin yhteensä vähintään useita tuhansia.

Tapahtumaviikko keräsi erittäin myönteisen vastaanoton. Tapahtumiin osallistuneille lähetetyn palautekyselyn mukaan 59 prosenttia osallistujista suhtautui tapahtumaviikkoon erittäin myönteisesti ja 38 prosenttia myönteisesti. Peräti 94 prosenttia osallistujista koki oppineensa uutta, 24 prosenttia koki oppineensa paljon uutta.

Niin paneelikeskustelun, päätapahtuman kuin näytetuntienkin tavoite oli pitää yllä keskustelua monikielisyyden tärkeydestä sekä osoittaa, että useita kieliä voi oppia. Pedagoginen yliopistonlehtori Heini Lehtonen kiittelee tapahtumaviikon puheenvuoroja. Keskeistä Lehtosen mukaan on hyväksyä erilaiset kielitaidot ja ottaa nämä vuorovaikutuksessa huomioon.

- On tärkeää opetella sellaista vuorovaikutusta, jossa kaikilla on erilaiset kielelliset taidot. Se on kielitaitoa. Ei ole iloa jonkin kielen loistavasta taidosta, jos puhekumppani ei ymmärrä mitä sanot. On kielitaitoa osata mukauttaa omaa puhettaan ja viestintäänsä.

Myös kielenoppijoille Lehtosella on viesti. Monikielisessä vuorovaikutuksessa toimiminen ei edellytä suvereenia kieliosaamista kaikissa mahdollisissa kielissä.

- Ei tarvitse eikä kannata asettaa oman kielitaitonsa tavoitteeksi jotain epämääräistä ja juhlallista äidinkielisen puhujan kielitaitoa. Kannattaa pyrkiä siihen, että pystyy toimimaan erilaisissa tilanteissa sillä kielitaidolla, jota omaksuu ja oppii.

Yliopistonlehtori Heini Lehtosen vinkit kielitaidon kehittämiseen:

  1. Opettele kuuntelemaan. Silloinkin kun et ymmärrä kaikkea tai paljon mitään. Kuuntele silti. Pane merkille, miltä kieli kuulostaa.
  2. Käytä rohkeasti niitä keinoja ja fraaseja, joita sinulla on käytössäsi. Kerta kerralta niistä tulee enemmän omia. Sen päälle on helpompi rakentaa uutta.
  3. Ajattele kielitaitoa toimintana. Opettele kuvaamaan omaa kielitaitoasi niin, että kerrot mitä osaat eri kielillä tehdä. ”Osaan kirjoittaa sähköpostin.” ”Osaan tervehtiä.” Vaikka osaisit ”vain” tervehtiä, sekin on jo kielitaitoa.

[social_media url=]