Kotiseutukokemuksia ja -käsityksiä kartoitettu Järviseudun alueella

Jokaisella ihmisellä on henkilökohtainen ja kokemuksiin perustuva käsitys kotiseudustaan. Nämä kokemukset liittyvät tapahtumiin ja paikkoihin, joilla on yksilölle erityinen merkitys. Kotiseudun ei tarvitse olla synnyinpaikka tai nykyinen asuinpaikka, vaikka ne ovatkin monille kotiseudun kiinnekohtia.

Pohjalainen kotiseutu (Poks) -hankkeen raportti on julkaistu Ruralian . Hankkeessa on tarkasteltu sitä, millaisia yhdistäviä piirteitä Järviseudun alueella asuvien kotiseutukokemuksista ja -käsityksistä on löydettävissä. Kotiseutukokemuksia tutkittiin karttapohjaisen internet-kyselyn avulla sekä alueella järjestetyissä yhdeksässä työpajassa.

Vastauksista käy ilmi, että kotiseudun merkitykselliset paikat liittyvät etenkin lapsuuden tapahtumiin, luontokohteisiin ja nykypäivän työnteon, opiskelun ja vapaa-ajan ympäristöihin. Kaikkein tärkeimmät kotiseutua koskevat asiat liittyvät vastaajien mielestä luonnonympäristöön ja maisemiin sekä henkiseen ja sosiaaliseen ilmapiiriin. 70 % kyselyyn vastanneista kokee, että heillä on ainoastaan yksi kotiseutu. Enemmistö vastaajista (53 %) oli sitä mieltä, että heille tärkeät kotiseudun kohteet sijaitsevat nimenomaan Järviseudulla.

Projektipäällikkö kertoo, että Järviseudun alueen asukkaille merkitykselliset kotiseudun kohteet näyttävät sijoittuvan melko selvästi Järviseudun alueelle, eikä esimerkiksi historiallinen yhteys rannikolle Pietarsaaren suuntaan tai asiointi Seinäjoen suuntaan näytä juurikaan heijastuvan Järviseudun alueen asukkaiden kotiseutukokemuksiin.

Uusilla välineillä houkutellaan kotiseututyöhön 

Pohjalainen kotiseutu -hankkeen tavoitteena on myös ollut virittää asukkaiden kiinnostusta kotiseututyötä kohtaan. Hankkeen tuloksia voidaan käyttää hyväksi alueen kehittämisessä sekä yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa.

– Aluetta kehitettäessä on tärkeää nähdä historia ja kulttuuriperintö sekä arvona että voimavarana, toteaa tutkimusjohtaja .

Pohjalainen kotiseutu -hanketta on toteutettu alueen kotiseutuyhdistysten ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteistyönä. Hankkeen päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta, ja rahoituksen ovat myöntäneet kehittämisyhdistys Aisapari sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Yksityisen rahoitusosuuden on koonnut Lappajärvi-Seura alueen kaikkien kotiseutuyhdistysten puolesta.

Raporttiin pääset tutustumaan tarkemmin