Kielikeskuksen toimintavuosi vastasi digitalisaation ja kaventuneen kielivarannon haasteisiin
Kielikeskus panosti toimintavuonna 2018 erityisesti digitaalisen osaamisen ja pedagogiikan edistämiseen sekä kielivarannon vahvistamiseen kansallisella tasolla, selviää vuoden 2018 vuosikertomuksesta. Kielikeskus kehitti opetustaan systemaattisesti kansallisessa yhteistyössä, mistä esimerkkeinä mainittakoon OKM:n rahoittamat kärkihankkeet.

Koulutusuudistuksen toinen siirtymävuosi ei vielä vaatinut merkittäviä lisäyksiä opetuksen volyymiin, mutta tähän varaudutaan siirtymäkauden lähestyessä loppuaan, kertoo Kielikeskuksen johtaja Ulla-Kristiina Tuomi. Kielikeskuksen toimintavuosi 2018 oli verkostojen ja yhteistyön vuosi. Kielikeskus oli mukana kolmessa valtakunnallisessa kielikeskusten välisessä hankkeessa: opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamissa kärkihankkeissa DIGIJOUJOU – suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin ja KiVAKO – kielivarannon kasvattaminen korkeakouluissa sekä Suomen kielikeskusten verkoston yhteistyöhankkeessa 2digi, jossa kehitetään opettajien ja opiskelijoiden digitaalista osaamista.

Viestintä- ja kielitaito on erottamaton osa akateemista sivistystä ja asiantuntijan työelämäosaamista. Tulevaisuusvisiot korostavat entisestään näiden taitojen merkitystä niin työn kuin elämänhallinnan näkökulmasta. Tuoreessa vuosikertomuksessa esitellään muun muassa tohtoriohjelmille tarjottavaa akateemisen viestinnän koulutusta, luovan kirjoittamisen hyödyntämistä kieltenopiskelussa sekä Kielikeskusta työharjoittelupaikkana.